Talous

TAMPEREEN TALOUDENPITOA

Tälle sivustolle olen koonnut kuntalaista koskettavaa taloustietoa.

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Tästä suoraan politiikka-, tunneli-, ja katuratikkaosioon sekä etusivulle. Tänne kokoan tietoa hankkeista joihin on upotettu enemmän tai vähemmän rahaa. Suora yhteys tunnelimiinat sivustoon.

Vaalikausilla 2013-2017 ja 2017-2021 on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä "äänen" hinta.

MAAHANMUUTON KUSTANNUKSISTA. Kannan korteni kekoon vapaan informaation levityksessä! Tampere maksaa myös osuutensa! Syksyllä 2017 vastattiin valtuustossa maahanmuuton kustannusten selvittämiseen, että niiden selvittäminen ei ole mahdollista. Tuohan ei pidä lainkaan paikkaansa.

Huom. tekstissä on paljon linkkejä mm. Aamulehden sivuille. Lehti on muokannut esitysalustansa uusiksi, joten linkit ovat vanhemmissa jutuissa katkenneet. Olen pahoillani tästä.

Talouskatsaus 6/2022

Nyt vielä fiilistellään. Tilikauden tulosennuste tammi-kesäkuun toteuman perusteella on 9,7 milj. euroa, mikä on 39,5 milj. euroa budjetoitua parempi. Kesäkuun tulosennuste parani 8,0 milj. euroa huhtikuun ennusteesta pääosin toimintatulojen kasvun seurauksena. Valtionosuuksien ennuste parani 2,5 milj. eurolla.

Kesäkuun ennusteessa valtionavustuksien on laskettu kompensoivan soten koronakustannukset täysimääräisesti, mutta ennusteen laatimisen jälkeen julkaistun asetusluonnoksen mukaan kaikkia kustannuksia ei tultaisi korvaamaan täysimääräisesti. Toteutuessaan tämä heikentää tulosta usealla miljoonalla eurolla.

Toimintatulojen arvioidaan vähenevän 4,8 prosenttia ja toimintamenojen arvioidaan kasvavan 4,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulojen väheneminen aiheutuu erityisesti maankäyttösopimuskorvausten ja myyntivoittojen alenemisesta sekä koronan vuoksi vähentyneistä muista tuloista.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio on ylittymässä 11,8 milj. eurolla ja joukkoliikennelautakunnan 5,2 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ylitys kohdistuu erityisesti psykososiaalisen tuen palveluihin.

Joukkoliikennelautakunnan ylityksen taustalla ovat koronapandemian vuoksi pienentyneet lipputulot ja polttoaineen voimakas hinnannousu. Asunto- ja kiinteistölautakunnan talouden ennustetaan toteutuvan 13,2 milj. euroa budjetoitua parempana maankäyttösopimuskorvausten ja pysyvien vastaavien myyntivoittojen johdosta. Kaupungin yhteisten erien arvioidaan toteutuvan 3,5 milj. euroa budjetoitua parempana Coxa Oy:n osakkeiden myyntivoiton vuoksi.

Verorahoituksen arvioidaan toteutuvan 50,4 milj. euroa talousarviota parempana. Yhteisöverotulot ovat ylittymässä 30 milj. eurolla, kunnallisverotulot 12,2 milj. eurolla, kiinteistöverotulot 2,0 milj. eurolla ja valtionosuudet 6,2 milj. eurolla. Yllättävän iso heitto talousarvioon verrattuna. Eikö talousarvion laadinnassa pystytty parempaan?

Nettoinvestointien ennuste on 265,7 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 23,6 milj. eurolla. Alitus aiheutuu pääasiassa talonrakennusinvestointien viivästymisestä. Investointien tulorahoitusennuste on 47,5 prosenttia. Sama perustelu jatkuu vuodesta toiseen, talonrakennushankkeiden viivästyminen.

Voi myös sanoa, että, mitä korkeammalle hinta nousee, sitä vähemmän pysäköintituloja. Kadunvarsipysäköintitulojen 0,5 milj. euron alitus (parkkihallien vaikutus mm. Ratina, kadunvarsien paikkojen vähentyminen).

Tässä talousennusteessa ei vielä oteta kantaa sähkön hinnan voimakkaaseen nousuun.

**********************

Kaupunki saa hyvin osinkoja tytäryhtiöiltään

Tampere odottaa tytäryhtiöistään ennätysosinkoja (AL 7.7.2022) ”Tamperelaiset veronmaksajat saavat sijoituksille asiallista voittoa”

Tampereen sähkölaitos on omistajansa kruununjalokivi. Se tuo leijonanosan yli 25 miljoonan euron potista, 20 milj. euroa. Kylmä talvi ja kallistuneet energiahinnat siivittivät yhtiön huipputulokseen. Todennäköisesti hyvä osingonmaksukyky perustuu omalta osaltaan asukkailta perittyihin sähkömaksuihin. No, toisaalta ihan sama, maksetaanko kaupungin kassaan veroina vai piiloveroina.
Myös kiinteistöt tuottavat hyvin. Ensi keväänä, 2023, Tampereen kaupunki voi saada ennätysosingot. Ainakin odotukset ovat korkealla.

Jutussa on nostettu esiin yhtiöt, jotka tuottivat jotain kaupungin kassaan. Kuitenkin kaupungilla on valtaosa yhtiöitä, jotka toimivat ja pysyvät pystyssä vain kaupungin avustuksilla ja kaupungin yhtiöstä tekemien ostojen avulla.

Osa yhtiöistä on sellaisia, joiden olemassa oloa ei voi perustella millään.

**********************

Virastotalo Frenckellin tuplamyynti

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 16.5.2022 toistamiseen muun muassa Frenckellin virastorakennuksen myyntiä.

Sanooko toinen kerta toden? Frenckelin myynnistä päätetään samoilla ehdoilla kuin ensimmäiselläkin kierroksella. Kaupasta on tuotu esiin monia kummallisuuksia. Paras on se, että kaupunki maksaa ostajalle ostohinnan vuokrina lähes kokonaan. Ostaja voi sanoa, että, hyvä kauppa! Toki ostaja joutuu maksamaan tontin vuokraa, kiinteistöveroa jne..
Huom, Pystyykö ostaja, Aare Invest Oy sijoittamaan? Tarvitseeko liikutella rahaa ja kuinka paljon, kun myyntiin liittyy takaisin vuokraus? Aare Invest Oy:n tilinpäätöstiedot voi tilata PRH:lta vuodesta 2017 (silloin merkittiin kaupparekisteriin) alkaen ja voi todeta itse tämän asian.

Kaupunki ei ole vaatinut eikä Aare Invest Oy EI ole antanut mitään VAKUUKSIA! Pankit eivät anna todennäköisesti Aare investille lainaa, niin epäkelpo. Ostajayhtiö M/K Tampere IV Oy on nolla, ei euroakaan ole yhtiössä (PRH). Yhtiötä ei ole myöskään merkitty ennakkoperintä- eikä muihinkaan rekistereihin.

Kh 2.5.2022; "Tarjoajien taustat on tarkistettu tarjouskilpailun aikana, jotta on voitu varmistua muun muassa tarjoajan kyvystä kaupan toteuttamiseen ja suunnittelemansa hankkeen toteuttamiseen."

Valittaa toki voisi, mutta voi olla turhaa. Etukäteen tehdyillä sopimuksilla, sitoumuksilla on hankittu "luottamuksen suoja" johon osapuolet voivat vedota.

Kuntalaki, tausta ja tulkinnat; Heikki Harjula, Kari Prättäla, 2019, s. 342-343. "Kuntaa tehty sopimus sitoo, jos vastapuoli on ollut vilpittömässä mielessä eikä ole tiennyt toimivallan ylityksestä." Sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä.

Myyntipäätöksestä äänestettiin.

Myynnin puolesta 49 kpl 73%
Sanna Marin, Petri Rajala, Petri Siuro, Oras Tynkkynen, Elina Järvenpää, Jouni Ovaska, Jaakko Stenhäll, Aila Dundar-Järvinen, Matti Järvinen, Hanna Sareila, Matti Höyssä, Sofia Julin, Jouni Markkanen, Jaakko Mustakallio, Aleksi Jäntti, Kirsi Kaivonen, Vilhartti Hanhilahti, Jussi Lahtinen, Leena Kostiainen, Ulla Kampman, Sari Tanus, Antti Hiitti, Ilkka Porttikivi, Ida Leino, Lauri Lyly, Merve Caglayan, Olga Haapa-aho, Teemu Aaltonen, Tommi Evilä, Anneli Taina, Anne Liimola, Ilkka Sasi, Saana Kuusipalo, Sirpa Pursiainen, Anneli Kivistö, Ilmari Nurminen, Kari-Matti Hiltunen, Riina-Eveliina Eskelinen, Juhana Suoniemi, Anna-Kaisa Ikonen, Brigita Krasniqi, Sofia Vikman, Anne-Mari Jussila, Vilma Järvisalo, Mirja Salmijärvi, Mahmoud Machaal, Antti Ivanoff, Inna Rokosa, Atanas Aleksovski

Myyntiä vastaan 17 kpl 25%
Ulla-Leena Alppi, Petteri Hinkka, Noora Tapio, Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Aarne Raevaara, Milka Hanhela, Marika Puolimatka, Joonas Kiviranta, Jouni Sirén, Sakari Puisto, Mikko Aaltonen, Liban Sheikh, Arto Grönroos, Sinikka Torkkola, Antti Moisander, Joakim Vigelius

Tyhjä 1 kpl 1%
Lotta Reito

**********************

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2021 on valmistunut

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin vuoden 2021 toimintaa, tarkasteltavina ovat olleet valtuustokauden tavoitteet ja niiden toteutuminen, Kansi ja Areena -hanke, kaupungin tytäryhtiöt sekä muun muassa kaupungin viestintä, esteettömyys sekä osallistuva budjetointi. Julkaistu 5.5.2022
Tässä on tiivistelmä lautakunnan havainnoista. Koko arviointikertomus vuodelta 2021 luettavissa täältä.
Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokaudelle 2018–2021 yhteensä 39 tavoitetta, joilla tuettiin tuolloin voimassa olleen Tampere – Sinulle paras -strategian toteutumista. Valtuustokauden tavoitteita edistettiin vuositavoitteilla, joita oli neljän vuoden aikana yhteensä 247 kappaletta. Näistä vuositavoitteista 57 % toteutui.

Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että Kestävä Tampere 2030 -tiekartan toimenpiteet eivät näytä riittävän kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamiseen. Varsinkin liikenteen päästöt ovat laskeneet tavoiteltua hitaammin. Raitiotiehanke kehittää kestävää liikennejärjestelmää ja se on onnistunut valtuustokaudella todella hyvin. Raitiotien 11 vuositavoitteesta kymmenen toteutui kokonaan ja yksi osittain. Sen sijaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta koskevat tavoitteet jäivät valtuustokaudella pääosin toteutumatta, mitä selittää ainakin joukkoliikenteen matkustajamäärän väheneminen koronan takia.

Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin on ollut jo pitkään kaupungin tärkeä tavoite, jota edistettiin valtuustokauden vuositavoitteilla oikein hyvin. Vuosien 2018–2021 yhteensä 14:sta ennaltaehkäisyyn liittyvästä vuositavoitteesta yhdeksän toteutui. Tavoitteet koskivat muun muassa ikäihmisten asumismuotoja, lastensuojelun asiakkaiden osuutta väestöstä, kotihoidon sairaalavuorokausien määrää ja asunnottomuutta.

Strategiassa tavoiteltiin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä 10 %:lla valtuustokauden aikana. Tavoite ei toteutunut, sillä sairauspoissaolot kasvoivat hieman. Vuonna 2021 mielenterveyssyyt olivat yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. Tarkastuslautakunta jatkaa sairauspoissaolojen syiden ja määrien seuraamista.

**********************

Tampereen, 2021 tilinpäätös ylijäämäinen! Toinen peräkkäin

Toinen ylijäämäinen tilinpäätös peräkkäisinä vuosina. Vuoden 2021 tilikauden tulos muodostui 74 708 500,18 euroa ylijäämäiseksi. Hyvän tilinpäätöksen taustalla olivat maltillinen nettomenojen kasvu, myyntivoittojen poikkeuksellisen iso 66,6 milj. euron taso, valtion erilaiset koronatuet sekä hyvä verotulokehitys. Toisenlainen tulos olisi ollut enemmänkin yllätys.

Tilikauden tulos muodostui 74 708 500,18 euroa ylijäämäiseksi.

Tilinpäätöksen 181,4 milj. euron vuosikate kattoi suunnitelmapoistoista 170 prosenttia. Tilikauden tuloksesta muodostui 74,7 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos parani edellisestä vuodesta 10,9 milj. euroa ja toteutui 64,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Tilikauden ylijäämäksi tuli 76,4 milj. euroa. Toimintamenot kasvoivat 8,1 prosenttia ja nettomenot 2,3 prosenttia. Asukaskohtaiset toimintamenot kasvoivat 6,6 prosenttia ja asukaskohtaiset nettomenot kasvoivat 1,0 prosenttia. Koronaviruspandemia kasvatti toimintamenoja huomattavasti.

Vuoden 2021 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti.? Vuodesta 2021 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta.

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

Määrärahan sitovuus sivu 46

Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen
tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Jos
määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava,
miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu.

Uudelleenbudjetoinnit, sivu 65

Kahdelle tai useammalle vuodelle jaksottuvassa hankkeessa valtuusto hyväksyy hankintamenon
kustannusarvion. Perusteluissa voidaan erikseen todeta mahdollisuus tarkistaa jaksotusta
uudelleenbudjetoinnilla talousarviomuutoksin tai vastaisissa taloussuunnitelmissa.

Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 227,8 milj. euroa, mikä alitti muutetun talousarvion 6,9 milj. eurolla. Alkuperäinen talousarvio oli n. 271 milj. euroa. Miksi investointibudjetti tehdään liian suureksi, jota muutoksilla pienennetään?

Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 12 955 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet alittuivat muutetun talousarvion 227:llä. Henkilötyövuodet kasvoivat 349 henkilötyövuodella (2,8 %).??

Kasvua selittää lisääntynyt palvelutarve ja koronapandemian vaikutukset erityisesti perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 36,7 milj. euroa (5,5 %.

Vuoden 2021 lopussa Tampereen konsernitilinpäätökseen kuului yhteensä 84 konserniyhteisöä, joista yhdeksää ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Konsernin vuosikate oli 370,1 milj. euroa ja tilikauden tulos oli 114,0 milj. euroa.

Konsernin investointimenot olivat 520,6 milj. euroa ja investointimenot kasvoivat 76,2 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Konsernin investointien tulorahoitusprosentti oli 72.

kaupungin asukasmäärä oli 31.12.2021 224223 asukasta.

Peruskaupungin asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 3 647 euroa. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä oli 9 340 euroa ja lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 404 eurolla. Konsernin lainat ja vastuut, euroa/asukas 12 081 euroa/asukas.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen

Vuosi 2021 oli Tampereen kaupunkistrategian 2030 Tampere - Sinulle paras neljäs ja viimeinen toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2021 talousarviossa strategian pohjalta yhteensä 14 koko kaupunkia koskevaa toiminnan tavoitetta ja palvelualueille yhteensä 34 tavoitetta. Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin 3 tavoitetta ja liikelaitoksille 6 tavoitetta. Tytäryhteisöille asetettiin yhteensä 57 tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon.

Kaupunkistrategian kuuluu olla pidempi kuin vain yhtä valtuustokautta koskeva.

Talousarvion toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan. Talousarviossa tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia, pois lukien tytäryhteisöille asetetut tavoitteet.

Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 48 talousarvion toiminnan tavoitteesta 33 toteutui ja 15 tavoitetta jäi toteutumatta. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 10 toiminnan tavoitteesta 6 toteutui, 1 toteutui osittain ja 3 tavoitetta jäi toteutumatta. Tytäryhteisöjen 57 toiminnan tavoitteesta 31 toteutui ja 3 toteutui osittain. Tavoitteista 20 jäi toteutumatta ja 3 tavoitteen toteutumista ei voida arvioida.

Enemmän pitäisi kiinnittää huomiota tavoitteiden laatuun kuin niiden määrään.

Lautakuntien ja konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmissa (vuodesta 2022 eteenpäin vuosisuunnitelmissa) määritellään talousarviossa asetettuja tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä. Lautakuntien palvelu- ja vuosisuunnitelmien toteutumisesta on raportoitu kullekin lautakunnalle kolmannesvuosittain. Konsernihallinnon taloutta on raportoitu toiminnan ja talouden katsauksissa sekä tilinpäätöksessä. Palvelu- ja vuosisuunnitelman toimenpiteistä on raportoitu ylimmän johdon tavoite- ja kehityskeskusteluissa.

Vuoden 2020 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyi 10 kohdan toimenpideohjelman, jolla tavoitellaan kaupungin talouden pitämistä tasapainoisena. Ohjelman toteutumisesta on raportoitu kolme kertaa vuodessa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Ohjelman raportointi päättyy vuoden 2021 lopun tilanteeseen. Toimenpideohjelmaa on toteutettu osana toiminnan ja talouden prosessia. Sen sisältöjä on otettu huomioon vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmissa sekä johdon tavoite- ja kehityskeskusteluissa.

**********************

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 klo 04.00. Länsi asetti ankarat pakotteet Venäjää vastaan, joka tule heijastumaan vastapakotteiden ja talouden hiipumisen kautta myös Suomeen. Energian hinta nousee, kuin myös elintarvikkeiden.

Myös Tampere on valmis ottamaan Ukrainan sotapakolaisia, naisia ja lapsia vastaan.

Tampereen kaupunki avustaa Ukrainaa ja sen kansalaisia yhteensä 150 000 eurolla..

Tampereen kaupunginhallitus päätti 1.3.2022, että kaupunki osallistuu Ukrainan avustamiseen 150 000 eurolla. Avustussummasta 100 000 euroa maksetaan kaupunginhallituksen harkinnanvaraisesta varamäärärahasta ja pormestari on tehnyt päätöksen 28.2.2022 yhteensä 50 000 eurosta.

Perustelut

Ukraina on joutunut sodan ja kriisin keskelle Venäjän hyökättyä maahan 24.2.2022. Sen myötä Ukrainaan ja sen lähialueille on syntynyt humanitäärinen kriisi, ja Ukrainan valtio on vedonnut kansainväliseen yhteisöön avuntarpeessaan. Suomen valtio on ilmoittanut tukevansa Ukrainaa rahallisesti ja tarvikelähetyksin.

Kriisi koskettaa syvästi myös Tamperetta, sillä Tampereen pitkäaikainen ystävyyskaupunki Kiova on sodan keskipisteenä. Tampereen ja Kiovan yhteistyö on alkanut jo vuonna 1954, ja sen kunniaksi on nimetty esimerkiksi Kiovan puisto Kalevassa. Kaupungit ovat tukeneet toisiaan ja tehneet yhteistyötä eri tavoin, ja esimerkiksi vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden jälkeen Tampereen kaupunki avusti uhreja, erityisesti lapsia.

Ukrainan suurlähetystö on lähestynyt kaupunkia avunpyynnöllään. Tampereen kaupunki vastaa avunpyyntöön ja toimii ukrainalaisten ja kiovalaisten ihmisten hyväksi avustamalla Ukrainaa ja sen kansalaisia humanitäärisen kriisin keskellä yhteensä 150 000 eurolla. Avustus annetaan joko raha- tai tarviketukena yhteistyössä Suomen valtion, avustusjärjestön tai muun luotettavan yhteistyökumppanin kanssa.

Avustussummasta 100 000 euroa esitetään maksettavan kaupunginhallituksen harkinnanvaraisista määrärahoista.

Avustuksesta 50 000 euroa maksetaan pormestarin harkinnanvaraisesta määrärahasta, mistä pormestari on tehnyt viranhaltijapäätöksen.

**********************

Talousarvio muutos ilman rahojen osoittamista

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 21.2.2022 vuoden 2022 talousarvioon tehtävistä muutoksista. Muutosten jälkeen tilikauden tulos on 28,680 milj. euroa alijäämäinen ja nettoinvestoinnit ovat 280,473 milj. euroa.

Valtuuston vuoden 2021 hyväksymä nettoinvestointien taso oli 291,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit alittuivat 60,1 milj. eurolla, sillä monien investointien käynnistyminen ja valmistuminen myöhästyi suunnitellusta. Jotta valtuuston jo kertaalleen hyväksymät investoinnit voidaan toteuttaa suunnitellusti, esitetään vuodelta 2021 käyttämättä jääneitä investointimäärärahoja budjetoitavaksi uudelleen 45,834 milj. euroa.

Kh 11.10.2021, talouskatsaus 8/2021; "Ulkoisia nettoinvestointeja on toteutumassa 256,7 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 35,0 milj. eurolla. Poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen. On hyvin todennäköistä, että investoinnit toteutuvat arvioitua pienempänä. Pysyvien vastaavien luovutustuloja arvioidaan saatavan 99,2 milj. euroa, mikä ylittää vuosisuunnitelman 22,7 milj. eurolla."

KuntaL 110 §; Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että, talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan, ja että, kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Ts. nyt helmikuussa 2022 esitetyt muutokset talousarvioon, olisi pitänyt esittää jo syksyllä sisältyviksi vuoden 2022 talousarvioon.

Talousarviomuutokset muutenkin ovat poikkeukselliset, koska samassa yhteydessä ei esitetty, miten lisäykset aiotaan kattaa, koska rahoituslaskelmaa EI esitetty. Uudelleen budjetoinnit osoittavat, että investoinnit ovat ylittäneet talouden kantokyvyn, ja sen vuoksi pitää ryhtyä em. toimenpiteisiin. Varsinaista puliveivaamista.

**********************

Tulossa toinen peräkkäinen ylijäämäinen vuosi

Tampereen talouden osavuosiraportti 11/2021 ennustaa vuoden tuloksen olevan 73,2 milj. euroa plussalla.

•Tulosennuste on 73,2 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 62,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Hyvää tulosennustetta selittävät matala toimintakatteen kasvu, erinomainen verotulokehitys sekä poikkeuksellisen suuret pysyvien vastaavien myyntivoitot. Tähän voi lisätä, ja normaalia isommat valtionosuudet.

•Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 38,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 49,1 milj. eurolla ja toimintamenojen ylittyvän 11,2 milj. eurolla.

•Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat asunto-ja kiinteistölautakunnan 26,2 milj. euroa ja sosiaali-ja terveyslautakunnan 10,6 milj. euroa paremmat toimintakate-ennusteet. Joukkoliikennelautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 6,9 milj. euroa budjetoitua heikompana.

•Koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtiontukien ja säästöjen arvioidaan olevan 77,2 milj. euroa ja koronan aiheuttamien kustannusten ja tulomenetysten 77,1 milj. euroa. Ennuste sisältää soten korona-avustuksia 38,1 milj. euroa, mikä kompensoi koronasta aiheutuneet välittömät kustannukset.

•Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 26,8 milj. euroa (2,1 %).

•Verorahoituksen ennuste on 17,3 milj. euroa budjetoitua parempi. Verotulot kasvavat 7,9 prosenttia (82,2 milj. euroa) ja valtionosuudet laskevat 8,5 prosenttia (33,6 milj. euroa).

•Ulkoisten nettoinvestointien toteumaksi ennustetaan 232,9 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 58,9 milj. eurolla. Investointien tulosrahoitusprosentiksi ennustetaan 78 %. Vuodesta toiseen jatkuva investointien toteutuminen alempana, mitä talousarviossa on hyväksytty, osoittaa että, investoinnit ovat ylittäneet kantokyvyn. Johtuuko investointien alentuma myös rahoituksen kiristymisestä? Näyttää siltä, että investointienrahoitukseen käytettiin "kassavaroja" 51,5 milj. euron edestä.

•Pitkäaikaista lainaa nostetaan 64,6 milj. euroa vähemmän kuin vuosisuunnitelmassa on varauduttu. Talousarviossa vahvistettiin, että pitkäaikaista lainaa voidaan nostaa enintään 145 milj. euroa. Lainaa asukasta kohden on 3597 € (v. 2020 3795 €). Konsernivelka 2270, 4 milj. €. Asukasta 9305 €.

Tuo vuosisuunnitelma hämää, koska laissa tunnetaan vain talousarvio. Myös KILA:n ohjeissa on talousarvio tai muutettu talousarvio. Vuosisuunnitelmassa ja talousarviossa esiintyy poikkeavia lukuja. Vuosisuunnitelmaa voidaan säätää ilman, että valtuusto päättää siitä.

2022

2021

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy, väkisin hengissä pidettävä?

Pidetäänkö Tavasea väkisin hengissä? Tampereen Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli ekopohjavesihankkeen rahoitusta ja päätösten tilannekatsausta 14.12.2021.

Tavase on perustettu 2002 ja merkitty PRH:n yritysrekisteriin 17.2.2003. Joten ensi vuonna vietetään yhtiön 20 -vuotisjuhlia.

Yhtiölle varoja on kerätty pitkin matkaa. Viimeisimmän annin molemmat vaiheet ovat kooltaan samansuuruisia. Yhtiön tarkoituksena on kerätä kaikkiaan 1 207 430 euroa uutta pääomaa, josta Tampereen osuus olisi 959 315 euroa. Yhtiön viidestä omistajasta neljä merkitsi uusia osakkeita täysimääräisesti annin ensimmäisellä kierroksella. Vain Vesilahti jätti käyttämättä merkintäoikeutensa. Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 80,1 prosenttia. Akaa, Kangasala ja Valkeakoski olivat älynneet irrottautua hankkeesta aikaisemmin.

Tavase Oy on ilmoittanut käytävänsä 1,2 milj. euron antivarat yhtiön toiminnan turvaamiseen ja lainvoimaisen toimilupapäätöksen hankkimiseen. Annista 0,3 milj. euroa on jo käytetty yhtiön luotollisen pankkitilin (Tampereen kaupungin konsernitili) limiitin takaisinmaksuun vuoden 2020 lopulla.
Osakeantivaroista on laskettu lainvoimaisen lupapäätöksen hankintaan 0,3 milj. euroa, yhtiön hallinnon ylläpitämiseen 0,5 milj. euroa ja lainvoimaisen lupapäätöksen jälkeen tehtävään kustannusarvion päivitykseen 0,1 milj. euroa. Hallintoon ja lupapäätökseen käytettävät varat on laskettu riittämään vuoteen 2025 asti.

Antia perustellaan ajatuksella, että yhtiö jatkaa. Mikäli Tavase Oy:n toimintaa halutaan jatkettavan, on yhtiön rahoitus järjestettävä tavalla tai toisella. Osakeanti on kaikki osakkaita tasapuolisesti kohteleva rahoitusmuoto. Toinen vaihtoehto on aloittaa yhtiön alasajon valmistelut.

Tavasella ei ole liiketoimintaa ja siksi sillä ei myöskään ole liikevaihtoa. Tilikauden 2020 lopun tilanteen mukaan yhtiöllä oli omaa pääomaa 1 985 800 euroa ja pitkäaikaista vierasta pääomaa 6 169 648 euroa, joka oli käytännössä konsernitilivelkaa Tampereen kaupungille.

Varovaisuuden periaatteen ja yhtiöön liittyvän epävarmuuden takia kaupunki on tehnyt Tavase Oy:n saatavista ja sijoituksista 6,09 milj. euron alaskirjauksen taseeseensa. Summasta lainasaatavien osuus on 5,89 milj. euroa.

Kuinka monta kertaa alaskirjauksia tehdään? Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan tehtiin 4,3 milj. euron ja vuonna 2016 6,1 milj. euron alaskirjaukset.

Yhtiön palveluksessa on yksi osa-aikainen henkilö ja huomattava osa lupaprosessiin kohdennettavista varoista kuluu asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Onko näin, että Tavasea on pidetty vuosien ajan konsulttiyhtiötä varten?

Jos kaupunki ei osallistu Tavase Oy:n käynnissä olevan annin toiseen vaiheeseen, yhtiön toiminta joudutaan mitä todennäköisemmin lopettamaan, eikä yhtiöön tähän mennessä käytetyille varoille 8,19 milj. euroa saada mitään vastinetta. Vaikuttaako pieneltä kiristämiseltä? Lopettaminen on ainut järkevä ratkaisu.

Pyöriikö Tavase Oy vain kaupunginhallituksen omana projektina, koska Anna-kaisa Ikosen 1. pormestariohjelmassa 2013-2017 eikä myöskään 2. pormestariohjelmassa, 2021-2025 ole mitään mainintaa tekophjavesiyhtiö Tavase Oy:stä.

Myöskään Lauri Lylyn pormestariohjelmassa, 2017-2021 ei mainita mitään Tavase Oy:stä.

Vuosien 2021 ja 2022 talousarvioissa EI ole mitään mainintaa Tavasesta? Vuosien 2015 - 2016 talousarviossa oli sentään mainittu vielä tavoitteet.

Vuoden 2018 osakeannissa Tampere merkitsi Tavase 0,556 milj. eurolla ja 2020 0,48 milj. eurolla. Kirjaus v. 2020 tilinpäätöksessä; "Kaupungin omistusosuus Tavase Oy:stä pieneni 79,45 prosenttiin (-0,65 %)". Outoa, eikö osuuden pitäisi pitäisi kasvaa, kun Vesilahtikin jäi pois?

***********************

Sisäisen tarkastuksen organisaatio uudistuu
AL 29.11.2021 jysäytti uutispommin. Tampereen kaupunginhallitus käynnistää oman sisäisen tarkastuksen alasajon. Tarkastusjohtaja: ”Kaupungin tekemissä julkisissa hankinnoissa on aika paljon korjattavaa.” Näin on, mutta on paljon muitakin asioita, joihin pitäisi puuttua.
Johtuuko siitä, että sisäisen tarkastuksen johtaja puuttui liikaa asioihin ja katsoi lopulta itselle helpommaksi erota virastaan kuin jatkaa taistelua järjestelmää vastaan? Atanas A tapaus, Punaisen tukkitien kaavoitus..

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala; ”Kaupungin toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja siihen kohdistuu yhä yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä. Oma, viiden hengen sisäisen tarkastuksen yksikkömme on pieni ja haavoittuva, ja sen on vaikea pysyä kaikesta perillä toisin kuin isojen tilintarkastustalojen.”

Ulkopuolinen tarkastuselin kuin myös tilintarkastaja voivat olla perillä asioista, mutta kirjaavatko he ulkopuolisina toimijoina havaitsemistaan epäselvyyksistä aina totuudenmukaisen raportin? Kas, raportin laatimista "ohjaa" vahvasti liikesuhteen jatkuvuus ja optioiden pyöriminen. Raportin voi aina leimata punaiselle liikesalaisuuksiin vedoten.

”Kaupungin tekemissä julkisissa hankinnoissa on aika paljon korjattavaa. Aina ei muisteta hankintoja tehdessä varmistaa, onko sopimukset kilpailutettu juuri kyseistä hankintaa varten. Sopimuksia ei voida niin vain käyttää, kun kaupungilla tulee tarve hankkia jotain”, vt. tarkastusjohtaja Heini Ruski sanoo. Lieneekö viittaus puitesopimusjärjestelmän soveltamiseen?

”Nähdäkseni kaupunki on kuitenkin tarttunut asiaan. Uskon, että siinä päästään parempaan.” Ts. virheitä on ollut havaittavissa. Toivottavasti näin. Ikävää luettavaa päätöksistä, kun hankintalakia ja kaupungin omaa hankintaohjetta tulkitaan, ei aina niinkään asian mukaisesti.

Jos siihen annetaan mahdollisuus, kaupungin kassalla on paljon sinne kuulumattomia käsiä. Kuuleman mukaan puolueet vahtivat toistensa ja puoluemandaatin virkamiehistön tekemisiä. Tosin, puolueiden rooli toistensa vahtimisessa on kyseenalaista, jos jokaisella on oma lehmä ojassa.
Ostettuihin palvelujen tuottajiin voidaan vaikuttaa helposti, kysymyshän on niin vähäpätöisestä seikasta kuin raha. Raha on tunnetusti paras konsultti, niin hyvässä kuin pahassakin.
***********************

Alijäämäinen talousarvio vuodelle 2022 hyväksyttiin

Tampereen kaupungin alijäämäinen talousarvio vuodelle 2022 hyväksyttiin 15.11.2021. Paheksuntaa herätti se, että koalition ulkopuolelle jätetty perussuomalaisten ryhmä rohkeni tehdä talousarvioon muutosesityksiä ja äänestää omien esitystensä puolesta. Ennen kuulumatonta! Ei voi mitään, mutta koalition toiminnasta tulee väistämättä mieleen #kartelli.

Vuoden 2022 talousarvio, sivu 23; "Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa on erääksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu talouden tasapainottamisen jatkaminen tulevalla valtuustokaudella." Voidaan kysyä, monesko talouden tasapainotus- tai säästöohjelma? Jo Ikosen ensimmäisellä kaudella laadittiin säästölistoja, joita Lauri Lyly jatkoi omalla kaudellaan.

Tamperelaisen päätoimittaja Petteri Mäkinen Tamperelaisessa 17.11.2021. "Tosin jonkinlainen epäharmoniakin sopuisaan kokoukseen saatiin, kun valtuusto äänesti nurin kaikki perussuomalaisten muutosesitykset. Koalition edustajien mukaan aamun ryhmäpuheenvuorossa esiteltyjä muutosesityksiä ei oltu tuotu kaupunginhallituksen käsittelyyn. Koalitiosta perussuomalaisten viime hetken listaa pidettiin populismina, perussuomalaisista puolustauduttiin sillä, että puolueiden väliset erot budjettipainotuksista tulevat näkyviin.”

Suosittelen palauttamaan mieleen, mitä tapahtui kesäkuussa vaalin jälkeen.

AL 6.7.2021; Pormestariehdokas ”Anna-Kaisa Ikosen mukaan koalition ovi oli vielä maanantaina (5.7.2021) AUKI sekä vasemmistoliitolle että perussuomalaisille, mutta lopulta enemmistö puolueista halusi muodostaa koalition ilman perussuomalaisia.” Perussuomalaiset JÄTETTIIN koalition ulkopuolelle. Kannattaa selvittää, keiden vaatimuksesta.

Kuten budjettikokouksessa nähtiin, ps on valmis tukemaan hyviä koalition esityksiä, ilman periaatteellisia painolasteja. Se, että koalition ulkopuolisille annetaan säälipaikalta antaa muutamia talousarviomuutosesityksiä, joita loppupeleissä ei oteta huomioon, ei ole mitään neuvottelumenettelyä. Se, että koalitio periaatteellisista ja ideologisista syistä kategorisesti äänestää ps:n esityksiä vastaan, asiassa kuin asiassa, viestii myös huonosta ja asiattomasta käytöksestä.

Naurettavia kommentteja kaupunginhallituksen käsittelystä, myöhään tehdyistä muutosesityksistä ja populismista. Perussuomalaiset tuovat esityksillään kaupunkilaisille julki, että on olemassa vaihtoehtoja, koalition vaihtoehto ei ole ainut oikea, vaikka tällaista viestiä halutaan esittää. Ko. eräänlaisesta diktatuurista.

***********************

Valoesitykset, valotaide rikki, oliko hankinta onnistunut?

Yli 50 vuotta jatkunut juhlavaloperinne katkesi Tampereella, koska kaikki pääkadun valot ovat rikki (YLE 11.11.2021), eikä uusia saada tilalle. Jaa-a, vai että kaikki pääkadun valot rikki, eikä uusia saada tilalle!

Kaikki valoverhot on todettu viallisiksi ja ne pitää viedä valmistajalle korjattavaksi. Korjausta hidastaa maailmanlaajuinen komponenttipula. Korvaajia ei ole. Niin justiinsa, ei mitään uutta. Voidaan esittää kysymys, oliko hankinta onnistunut?
Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, sekä huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Talouden hoitoon kuuluu myös hankinnat ja niiden toteutuminen.

Tampereen kaupunginhallitus on vahvistanut 2.9.2019 hankintojen periaatteiden keskeiset päämäärät.

Periaatteet ovat:

Hankintojen hallinta ja tuloksellisuus: Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta.

Uudistumiskyky ja elinvoima: Tampereen kaupunki hyödyntää markkinoita palvelujensa uudistamiseen ja edistää hankintatoiminnallaan alueen elinvoimaa.

Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys: Tampereen kaupunki tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden.

Hankintaosaamisen vahvistaminen: Tampereen kaupunki panostaa hankintaosaamisen systemaattiseen kehittämiseen.

Hankintojen tuloksellisuutta seuraa sisäinen tarkastus (Sitar), joko omatoimisesti tai saatujen ilmoitusten perusteella. Mikä sisäisen tarkastuksen rooli on epäselvyyksien selvittämisessä? Onko Sitar in toimintana vain peitellä ilmitulleita epäselvyyksiä vai oikeasti puuttua niihin ja tuoda niitä julki?

Ottaen huomioon, että sisäistä tarkastusta suorittavat ovat virkamiehiä, heihin on mahdollista kohdistaa painostusta, ettei epäselvyyksiä tutkita tai tarkastuksen tulos on, ei ”huomautettavaa”.

Jos tarkastettava asia on sen laatuinen, että sitar joutuu tutkimaan hiararkian yläpäässä olevien toimia, onko niin, että tarkastaja voi katsoa paremmaksi jopa erota virastaan kuin puuttua asiaan? Tästäkö syystä Tampereen sisäisen tarkastuksen johtaja on alkusyksystä eronnut virastaan?

***********************

Jälleen alijäämäinen talousarvio

Vuosi 2020 ja tilinpäätösennusteen mukaan myös vuosi 2021 olisi Tampereella ylijäämäinen. Vuoteen 2020 vaikuttivat runsaat koronatuet, vuoteen 2021 arvioitua parempi verokertymä, koronatuet ja merkittävät omaisuuden realisoinnit.

Vuoden 2022 talousarviossa palataan jälleen alijäämäiseen tilinpäätökseen. Lyhyesti sanottuna menot ovat suuremmat kuin tulot. Koronatuista ei ole apua, myös omaisuuden myynnit pienenevät. Vaikka Tampereelle muuttaa n. 3000 uutta asukasta, samanaikaisesti meiltä tapahtuu aivovuotoa, hyviä veronmaksajia, lähikuntiin, mm. Pirkkalaan.

No, ottaen talouskasvun ja koronatilanteen huomioon, niin ihmetystä herättää, miksi jälleen on palattu alibudjetoinnin tielle?

Liikkumavaraa ei ole yhtään, muuta kuin alaspäin. Tampereen budjetti, kuin myös muidenkin kuntien, perustuu myös valtio-osuuksien varaan. Tampereella lasketaan, että ensivuonna valtiolta saadaan tukia 366,6 milj. euroa.
Vuoden 2022 alijäämäksi arvioidaan -26,6 milj. euroa. Asukaskohtainen velkamäärä nousee 4363 euroon/asukas.
31.8.2021 tilanteen mukaan konsernilainaa oli 8408 €/as. Konsernilainan määrä ylittää ensivuonna 2 miljardia euroa. Peruskaupungin lainat menee yli miljardin, 1077,7 miljardia euroa. Huima on muutos, ainakin velkaantumisen suhteen.
Yksi on varmaa, investoinneista ei tingitä. Nettoinvestoinnit vuonna 2022 ovat 234,6 milj. euroa. Mielenkiintoista nähdä, joko helmikuussa 2022 esitetään talousarviomuutosta investointien uudelleen budjetoinnilla. Tarpeeton manööveri, koska kaikki investoinnit, myös myöhennetyt olisi voinut laittaa varsinaiseen talousarvioon.

Hyvänä on nähtävä, että veroprosentit pidetään ennallaan. Tosin verojen tuotto on laskettu optimisesti yläkanttiin. Näin pitää tehdäkin, että saadaan alijäämän näyttämään pienemmältä. Todennäköisesti kunnallisveron ja yhteisöveron tuotto jää pienemmäksi, mitä talousarvioon on kirjattu.

Näin se menee. Ei ole huono asia, vaikka olisin väärässäkin..

***********************

Toiminnan ja talouden katsaus 8/2021 ja muutokset vuoden 2021 talousarvioon

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 11.10.2021 peräkkäisissä pykälissä toiminnan ja talouden katsausta ja talousarviomuutosta. Tämä onkin kolmas lisätalousarviomuutos tänä vuonna. Pitää lukea vuosisuunnitelma = muutettu talousarvio. Nopeasti taloustilanne muuttuu. Kesäkuun talousraportin mukaan tilinpäätösennuste tarjosi 21,7 milj. euron alijäämää.

Talouskatsauksesta 8/2021 poimittua. Kaupungin tammi-elokuun toteuman perusteella laadittu tulosennuste on 13,2 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on 31,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi.

"Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 23,4 milj. euroa budjetoitua heikompana ja toimintakate on kasvamassa 5,4 prosentilla vuodesta 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvion ennustetaan ylittyvän 30,9 milj. eurolla. Tilinpäätösennusteessa koronakustannuksia arvioidaan kertyvän 28,9 milj. euroa ja valtionavustuksia arvioidaan saatavan 12,6 milj. euroa. Korona-avustusten tarkemmat kriteerit ja kohdentuminen vuosille 2021-2022 on vielä epäselvä. Suurimmat ylitykset aiheutuvat lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Muillakin toimielimillä kuin sosiaali- ja terveyslautakunnalla on ongelmia pysyä talousarviossa. Joukkoliikennelautakunnan talousarvio on ylittymässä 8,0 milj. eurolla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan 5,7 milj. eurolla erityisesti koronapandemian aiheuttamien tulomenetysten vuoksi."
• Tilikauden tulosennuste on 13,2 M€ (26,4) ylijäämäinen, mikä on 31,2 M€ (26,4) vuosisuunnitelmaa parempi. HUOM. suluissa v. 2020 tilanne. Vuosisuunnitelma pitää lukea, talousarvio!
• Toimintakatteen ennustetaan ylittyvän 30,9 M€ (23,4). Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 16,8 miljoonalla eurolla ja toimintamenojen ylittyvän 40,2 miljoonalla eurolla.

Edelleen todetaan raportissa investoinneista;

• Vuoden 2021 nettoinvestointien toteumaksi 256,7 milj. euroa, mikä alittaa muutetun talousarvion 291,8 miljoonan (vuosisuunnitelman) 35,0 milj. eurolla. Raportissa 09/2021, ulkoisia nettoinvestointeja arvioidaan toteutuvan 245,2 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 45,1 milj. eurolla. Alituksen syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen. Tähän voi todeta, valtuuston asettama tavoite ei ole lähelläkään toteutumista. Vaikuttaa siltä, että investointitaso on liian korkea kantokykyyn nähden.

• Merkittävimmät poikkeamat ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan talonrakennushankkeiden sekä maa- ja vesialueiden, Hiedanranta-kehitysohjelman ja yhdyskuntalautakunnan investoinneissa.
• Pysyvien vastaavien myyntitulojen ennuste on 99,2 miljoonaa euroa, mikä ylittää muutetun talousarvio (vuosisuunnitelman)
22,7 miljoonalla eurolla.

Vuosikate-ennuste on 85,6 M€, mikä kattaa 38 prosenttia tilinpäätösennusteen nettoinvestoinneista.

Kaupungin lainakannan ennuste on 897,1 M€, mikä on 102,3 M€ edellisvuotta enemmän. Asukaskohtainen lainamäärän ennuste on 3 698 euroa.

Kaupungin lainakanta on kasvamassa 51,4 milj. eurolla 966,1 milj. euroon. Lainamääräksi vuoden lopussa ennustetaan 3 959 euroa/asukas.

Kaupunkikonsernin tulosennuste on 51,4 milj. euroa positiivinen (2020: 101,5 milj. euroa). Konsernin investointiennuste on 504,7 milj. euroa (2020: 444,4 milj. euroa) ja lainakantaennuste 2 255,7 milj. euroa eli 9 245 euroa / asukas (2020: 2 153,7 milj. euroa, 8 936 euroa / asukas).

JUHTA; Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä.

**************************

Vuoden 2022 talousarvion laadinnan tilannekatsaus

Tampereen kaupunginhallituksessa 27.9.2021 oli vuoden 2022 talousarvion laadinnan käsittelyä. Vuoden 2022 talousarviovalmistelussa toimintakate on kasvamassa 3,9 prosenttia vuoden 2021 toteumaennusteeseen verrattuna.

Verorahoitus on kasvamassa vain 1,1 prosenttia. Verorahoituksen matala kehitys aiheutuu kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön laskusta vuonna 2022, jonka vaikutus on Tampereelle 30 milj. euroa. Vuosikate on talousarviovalmistelussa 86,3 milj. euroa ja tilikauden tulos on 26,7 milj. euroa alijäämäinen.

Investointiesitys on kaupunginhallituksen linjauksen mukainen 239,8 milj. euroa ja lainamäärän osalta varaudutaan 115 milj. euron kasvuun. Ottaen huomioon viime vuosien tilinpäätökset, suunniteltu #investointitaso on liian korkea ja ylittää #kantokyvyn.

Samassa yhteydessä mainitaan uudet kehitysohjelmat. Kaupunginhallitus linjasi talousarviokehyksen yhteydessä, että vuosien 2022-2025 kehitysohjelmakokonaisuuden valmistelu tapahtuu syksyn 2021 aikana osana strategiaprosessia, ja että talousarviovalmistelussa varaudutaan myös uusien ohjelmien käynnistämiseen. Strategialuonnoksen ja pormestariohjelman pohjalta esitetään määrittelyvaiheen käynnistämistä kolmen uuden ohjelma-aihion osalta: Älykaupunki kaupunkilaisille (Data Driven City), Elämystalouden kehitysohjelma sekä Hiilineutraaleja tekoja.

Jatkavista ja uusista ohjelmista koostuva kehitysohjelmakokonaisuus esitellään pormestarin talousarvioesityksessä ja kaupunginvaltuusto päättää ohjelmien resursoinnista talousarvion yhteydessä. Uusista kehitysohjelmista olisi syytä pidättäytyä toistaiseksi.

Median kautta vaikutetaan talousarvion valmisteluun

Kuinka ollakaan, AL:ssä 24.9.2021 oli iso juttu Tampereen talouden kehittymisestä. Sen mukaan talouden toipuminen on ollut Suomessa odotettua ripeämpää. Talouskasvun vanavedessä myös Tampereen kaupunki on saamassa verotulojen kasvuruiskeen. Outoa vaikuttamista, kh:n kokouksessa puhutaan alijäämästä ja sitten median kautta tuodaan viestiä, ei vainkaan!

Vielä kesäkuussa ennakoitiin, että kunnallisverot kasvavat 1,5 prosenttia, mutta uusi arvio on 3 prosenttia. Aiempi kunnallisverotuloarvio koko vuoden osalle oli 880 milj. euroa, ja nyt täsmennettynä 892 milj. euroa. Syynä on palkkasumman odotettua parempi kehitys.

Yhteisöverotuottoa on nostettu myös reippaasti. Kasvuksi ennakoidaan jopa 33 prosenttia eli noin 30 milj. euroa, mutta se sisältää valtion tilapäisen n. 23,5 milj. euron jako-osuuden korotuksen.

Arvio kiinteistöverotulosta on n. 3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampi, noin 95 miljoonaa euroa.

Tarkentuneiden arvioiden jälkeen Tampereen kaupungin verotulojen kasvuksi kirjattaisiin n. 6 prosenttia. Verotuloja olisi tulossa tänä vuonna kaikkiaan n. 45 milj. euroa enemmän kuin alunperin arvioitiin.

Hyvää menoa himmentää valtionosuuksien supistuminen lähes 40 milj. eurolla, mikä painaa verorahoituksen kasvun n. 2,5 prosenttiin.

Toimintakate on puolestaan toteutumassa arviota heikompana, koska toimintamenot ovat kasvaneet toimintatuloja enemmän.

Kokonaisuutena tilanne on positiivinen. Kesäkuussa tilikauden tuloksen arvioitiin olevan miinuksella, mutta nyt etumerkki muuttuu plussaksi. Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö arvio tuloksen olevan 13 milj. euroa plussalla, kun kesäkuun arvio oli 21,7 milj. pakkasella.

**************************

Tilinpäätösennuste tarjoaa 21,7 milj. euron alijäämää

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 23.8.2021 kaupungin tämän vuoden taloustilannetta talousraportin, 6/2021 pohjalta. Keskeiset nostot tilinpäätösennusteesta;

• Tulosennuste on -21,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä alittaa vuosisuunnitelman 3,8 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden talousarviossa alijäämäksi tarjottiin 16,9 milj. euroa.

• Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 30,9 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintatulojen ennustetaan ylittyvän 12,5 miljoonalla eurolla ja toimintamenojen 43,4 miljoonalla eurolla..

• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat Sosiaali- ja terveyslautakunnan 37,0 miljoonan euron, Joukkoliikennelautakunnan 5,9 miljoonan euron ja Sivistys- ja kulttuurilautakunnan 5,5 miljoonan euron toimintakatteen ylitysennusteet. Asunto- ja kiinteistölautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 15,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempana.

• Toimintakatteen kasvua ja ylitystä selittävät erityisesti valtion korona-avustusten pieneneminen, nousseet koronakustannukset mm. koronatestien osalta sekä joukkoliikenteen lipputulojen ennusteen heikkeneminen..

• Koronapandemia vaikuttaa merkittävästi tuloihin ja menoihin. Valtiontukien ja säästöjen arvioidaan olevan 42,0 miljoonaa euroa ja koronan aiheuttamien kustannusten ja tulomenetysten 62,4 miljoonaa euroa.

• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 76,7 miljoonaa euroa (6,0 %).

• Verorahoitus on kasvamassa vain 0,3 % valtionosuuksien alenemisen myötä. Verotuloihin arvioidaan maltillinen 4,3 prosentin (44,7 miljoonan euron) kasvu. Valtionosuudet alenevat 10,1 prosenttia (39,9 miljoonaa euroa).

• Ulkoisten nettoinvestointien toteumaksi ennustetaan 259,7 miljoonaa euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 32,2 miljoonalla eurolla. Investointien tulosrahoitusprosentti on 34 %.

**************************

Tampereen kaupunkipyöräprojekti epäonnistui

Skandaali! Tampereen kaupunkipyörien ensimmäinen kesä on pettymys: kauden tavoite 10 000 kausilippua, vain reilut 400 myytiin – ”Näyttää taloudellisesti erittäin huonolta.” Eikä pelkästään näytä, vaan oli rahojen tuhlausta utopistista ja ideologisista syistä.

Lauri Lylyn pormestariohjelmasta 2017-2021 löytyvät seuraavat kirjaukset; Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nostetaan 25 prosenttiin. Tavoitteena on toimiva joukkoliikennejärjestelmä, jossa juna-, raitiotie- ja bussiliikenne sekä kaupunkipyörät tukevat toinen toisiaan.

Esimerkiksi kutsuohjatut robottibussit ja kaupunkipyörät voivat jo lähitulevaisuudessa toimia syöttöliikenteenä ratikkareitille.

• kaupunkipyörät osaksi joukkoliikennejärjestelmää ja pyöräilyverkoston kehittäminen. Pyöräilyverkostoa on kyllä kehitetty kiitettävästi.

Jo hankintavaihe takkuili, kun kaupunkipyöräkilpailutus jouduttiin kilpailuttamaan kolme kertaa. Joka osaltaan nostaa kustannuksia. Sitten kun niitä saatiin ja käyttöön, niillä ei ole ajettu niin paljon kuin pyöriä hankittaessa suunniteltiin.

Kysyttäessä, palvelualueen johtaja Mikko Nurminen myönsi, että kysymyksessä oli myös huolimattomuutta. Siitä päästäänkin keskustelemaan, että kuinka paljon on kaupungille aiheutunut taloudellisia menetyksiä epäonnistuneen kilpailutuksen johdosta? Tuleeko kaupunki koskaan nostamaan tätä asiaa esille, tuskinpa!

Kaupunkipyörähanke, miljoonahanke, skandaali

Kaupunkipyörien kausilippujen myynti arvioitiin suuresti yläkanttiin. Tampereen kaupungin liikenneinsinöörin mukaan muun muassa sähköpotkulautojen suosio vaikuttaa pyörien menekkiin. Tämä oli kyllä tiedossa ja tuotiin esiin useitakin kertoja mm. yhdyskuntalautakunnan kokouksissa. Pyörät kilpailevat sähköpotkulautojen kanssa samoista asiakkaista, joten lautojen suuri suosio tietysti vaikuttaa kaupunkipyörien käyttöön. Sähköpotkulautojen käytön helppous taitaa olla pääsyy.

Kaupunkipyörien budjetointivaiheessa lähdettiin liikkeelle siitä, että kausilippuja ostetaan kaudessa yli 10 000 kappaletta. 25 euron hintaisia kausilippuja on 18. elokuuta mennessä ostettu yhteensä noin 430 kappaletta.

Kaupunkipyöräjärjestelmän perussopimus on 1,4 miljoonaa euroa. Sopimuskausi kestää neljä vuotta ja mahdolliset kolme optiovuotta.

Kaupunkipyöräjärjestelmästä tulee kaupungille maksettavaksi tänä vuonna suunnilleen kolmasosa eli noin 450 000 euroa. Käyttöoikeusmaksuista on arvioitu saatavan noin 450000 euroa kaudessa. Tämän vuoden tilinpäätösennuste (tal.raportti 06/2021) Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjämaksutulot alittuvat 0,2 miljoonaa euroa.

**************************

Talouspäätöksiä

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 31.5.2021 useita kaupungin talouteen liittyviä asioita.

Ensiksi käsiteltiin toiminnan ja talouden katsaus 4/2021, joka merkittiin tiedoksi.

Talouden 04/2021 tuloslaskelmavertailussa todetaan mm. että vuoden 2021 tilinpäätösennuste on talousarvion mukaan -16,9 milj. euroa ja että tilinpäätösennuste on vuosisuunnitelman mukaan -18,8 milj. euroa.

Kuntalain mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Edelleen todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Oikeuskäytännön mukaan, valtuusto voi päättää myös lisätalousarvioista.

Niin, mikä vuosisuunnitelma? Tampereella on käytössä käyttösuunnitelmien sijasta vuosisuunnitelmat. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että kunnanhallitus ja muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmien ja niiden toteutumavertailujen avulla. Investointiosa jaetaan eri hankkeille ja kohteille hankesuunnitelmalla. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat määrärahat ja tuloarviot osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi sekä asettavat tarkennetut tavoitteet. Johtavat viranhaltijat voivat vielä jakaa em:t tarkempiin osiin.

Edelleen todetaan, että toimielin ei saa ylittää talousarviossa sille osoitettua määrärahaa.

-------------------

Kaupunginhallitus antaa kaupungin toimintayksiköille tiukat ohjeet, että niiden tulee pyrkiä välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavia ylityksiä. Toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle vuoden aikana talousraportoinnin yhteydessä. Ottaako tuollaista pyyntöä kukaan vakavasti, ei ota kukaan? Ei välitetä, kun ei ole minkäänlaista sanktiota.

Kaupungin tammi-huhtikuun 2021 toteuman perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 18,8 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 4,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.

Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 29,7 milj. euroa budjetoitua heikompana ja toimintakate on kasvamassa 5,7 prosentilla. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitys on huolestuttavaa, sillä lautakunnan talousarvion ennustetaan ylittyvän 20,4 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset aiheutuvat lastensuojelun ja vammaispalvelujen ostoissa.

Eräillä muillakin toimielimillä on ongelmia pysyä talousarviossa. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelma on ylittymässä 3,9 milj. eurolla, joukkoliikennelautakunnan 3,7 milj. eurolla sekä elinvoima- ja osaamislautakunnan 3,2 milj. eurolla.

Verorahoitus on pysymässä suunnilleen vuoden 2020 tasolla, sillä valtionosuuksia on kertymässä 40 milj. euroa viime vuotta vähemmän. Tähän syynä on koronaviruspandemian korvausten merkittävä pieneneminen vuodesta 2020. Verotuloja on kertymässä noin 44,7 milj. euroa (4,3 prosenttia) viime vuotta enemmän.

Ulkoisia nettoinvestointeja on toteutumassa 256,1 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 40,1 milj. eurolla. Poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen. On hyvin todennäköistä, että investoinnit toteutuvat arvioitua pienempänä. Pysyvien vastaavien luovutustuloja arvioidaan saatavan 74,3 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 2,6 milj. eurolla. Yksinkertaisempi vastaus on, että investoinnit ovat ylittäneet kantokyvyn ja sen vuoksi joudutaan investointeja venkslaamaan. Eikö enää saada lainaa ulos siinä määrin kuin investoinnit edellyttävät?

Kaupungin lainakantaennuste on 981 milj. euroa, mikä on 70 milj. euroa talousarviota vähemmän. Asukaskohtaiseksi lainamääräksi vuoden lopussa ennustetaan 4 013 euroa. Mikä vaikutus viimevuoden koronatuilla, n. 63,5 milj. euroa on lainan vähenemiseen? Koronatuet jäivät lähes kokonaan v. 2020 tilinpäätöksessä kassaan.

Kiinteistöveron kertymäarvio arvio on tarkentunut 3,0 milj. eurolla ja yhteisöveron kertymäarvio myös 3,0 milj. eurolla.

Lisätalousarvio

Nopeasti sitä palattiin anteliaan koronavuoden jälkeen arkeen Tampereellakin. Kaupunginhallitus käsitteli vuoden toista LTA:ta ja esitti muutoksia vuoden 2021 talousarvioon.

Investoinneista on mainittu mm; "Talonrakennushankkeiden nettoinvestointeja esitetään pienennettäväksi nettomääräisesti yhteensä 7,2 milj. eurolla hankkeiden viivästymisen vuoksi. Muutosesitys sisältää talousarviovuotta koskevan muutoksen lisäksi tiettyjen hankekohtaisten määrärahojen muuttamisen toteutussuunnitelman mukaisiksi. Hankekohtaiset muutosesitykset koskevat Etelä-Hervannan koulua, Sammon koulun laajennusta ja päiväkotia, Hyhkyn koulun perusparannusta sekä Kaupin urheilupuistoa (hiihto- ja pesäpallostadion sekä jalkapallon olosuhteet). Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen investointeja esitetään vähennettäväksi 2,0 milj. euroa, sillä laskevan suoritevolyymin vuoksi liikelaitos ei ole tekemässä linja-autokaluston uushankintoja tänä vuonna."
Niin, talousarvioon kuuluu ottaa tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Aikaisemmassa lehtikirjoituksessani kiinnitin huomiota noihin investointien venkslaamiseen uudelleen budjetointeineen. Paljon helpompaa on, jos alusta lähtien laadittaisiin talousarvio siten, että sitä voitaisiin noudattaa, vaikka edes suurin piirtein.

Soten tuloon liittyen Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:lle myydään yhteensä 49 659 333 euron kauppahintaan::

tontti 837-37-5672-3 rakennuksineen. Kauppahinta on 7 800 000 euroa.

tontti 837-116-291-2 rakennuksineen. Kauppahinta on 12 116 667 euroa.

tontti 837-132-888-5 rakennuksineen. Kauppahinta on 3 146 667 euroa.

tontti 837-133-879-2 rakennuksineen. Kauppahinta on 9 579 333 euroa.

tontti 837-40-5650-1 rakennuksineen. Kauppahinta on 2 593 333 euroa.

tontti 837-65-7142-9 rakennuksineen. Kauppahinta on 3 110 000 euroa.

tontti 837-65-7136-1 rakennuksineen. Kohteen arvo on 11 313 333 euroa.

Kaupunki tekee 5 000 000 euron apporttisijoituksen Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Vuoden 2021 talousarviota muutetaan niin, että konsernihallinnon yhteisten erien osakkeisiin ja osuuksiin lisätään 5 000 000 euron investointimääräraha.

Neuvotteluiden tuloksena on päädytty esittämään seitsemän kiinteistön ja niillä sijaitsevien rakennusten myyntiä Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:lle ja tilojen takaisinvuokrausta kaupungille. Myynnin tarkoitus on vapauttaa kaupungin taseesta varoja uusille palvelurakennusinvestoinneille ja käynnistää valmistautuminen hallituksen valmisteleman sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä järjestämisvastuun siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueille.

"Valtaosan toiminnan tavoitteista arvioidaan toteutuvan suunnitellusti tai niiden toteutumista ei voida vielä tässä vaiheessa vuotta arvioida. Kaupunkitasoisista sekä lautakunnille ja kehitysohjelmille asetetuista tavoitteista 23 prosentin arvioidaan jäävän toteutumatta.

Koronapandemialla on ollut vaikutuksensa tavoitteiden toteutumiseen. Toteutumatta arvioidaan jäävän muun muassa tavoitteet koskien kulttuuri- ja matkailukohteiden kävijämääriä sekä joukkoliikenteen matkustajamääriä. Lisäksi mm. työllistymistä edistävän palvelun perusteella työmarkkinatukea saavien henkilöiden määrää, rakennuslupaprosessin kestoa sekä yritystonttien luovutusta koskevien tavoitteiden arvioidaan jäävän toteutumatta.

Myöskään hiilidioksidipäästöjen määrän tavoitellun vähentymisen osalta (-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta) ei tulla pääsemään tavoitteeseen. Kaupunkitasoisista tavoitteista muun muassa tilikauden tulokseen, nettomenojen kasvuun, käyttökustannusten asukaskohtaiseen kasvuun sekä investointien tulorahoitukseen liittyvien tavoitteiden arvioidaan jäävän toteutumatta vuoden loppuun mennessä."

*************************

Akkutehdas tulossa Tampereelle

Positiivinen uutinen yritysrintamalta (AL 18.5.2021). Akkuteknologiayritys Celltech perustaa Tampereelle akkutehtaan. Teollisuusajoneuvojen akkujärjestelmiin keskittyvän uuden tehtaan yhteyteen Celltech perustaa kaikkia yrityksen yksiköitä palvelevan tuotekehityskeskuksen.

Kyseessä on miljoonien eurojen arvoinen suurinvestointi. Tehdas tulee työllistämään 50–80 henkilöä ensimmäisen kahden vuoden aikana. Tampereen uuden akkutehtaan sarjatuotanto käynnistyy vuoden 2022 alussa ja työntekijöiden rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä.

Celltech kertoo vastaavansa tehdasinvestoinnilla teollisuuden kasvavaan sähköistämistarpeeseen.

Uutisessa ei kerrota minne päin Tamperetta tehdas aiotaan perustaa. Tervetuloa!

Tästä pieni "aasinsilta" taannoiseen suurinvestointiin. Tampereelle piti avata uusi datakeskus ja yrityksen piti investoi jopa 100 miljoonaa euroa. Suomalais-israelilainen kasvuyritys Aiber Networks. Yritys oli solminut sopimuksen Tampereen kaupungin kanssa uuden datakeskuksen rakentamisesta Härmälän luolastoon. kaupunki teki luolaston remontointityöt.

Kuinka sitten kävikään. Datakeskus ei toteutunut ja kaupunki joutui siivoamaan jäljet.

*************************

Kaupungin ei kuulu tehdä hölmöjä kauppoja

Kaupungin ei kuulu tehdä hölmöjä kauppoja, ei edes rahapulassaan. Asunto- ja kiinteistölautakunta (AKILA) käsitteli 21.8.2019 kiinteistöjen myyntilistaa. Listalle kuuluu myös Frenckelin myynti.

Nyt tilanne on siinä vaiheessa, että Tampereen kaupunginvaltuusto on päättämässä Frenckelin virastorakennuksen myynnistä 17.5.2021 hintaan, 14 300 000,00 eurolla M/K Tampere IV Oy:lle.

Rakennuksesta on tarkoitus tehdä ostajan kanssa määräaikainen (31.7.2025) takaisinvuokraussopimus, joka olisi ehdollinen kaupan toteutumiselle. Pääomavuokraksi on sovittu 1,26 milj. euroa/vuosi (+alv). Ylläpito ja sen kustannukset ovat vuokralaisen vastuulla vuokrasopimuksissa esitetyllä tavalla. Ts. Tampereen kaupunki maksaisi ostajalle tiloista vuokraa neljän vuoden aikana yli 5 milj. euroa! Silloinhan kauppahinnaksi jää n. 9 milj. euroa. Voisi sanoa, että halvalla menee.
Onko Tampereella niin kova rahapula, että kaikki irtisaatava on laitettava lihoiksi hinnalla millä hyvänsä? Jotain hämminkiä myyntihankkeessa on, koska jopa johtavat viranhaltijat arvostelevat sitä. Miksi juuri nyt, miksi tuolla hinnalla, miksi tuollaisilla vuokrausjärjestelyillä?? Näihin haluaisi moni kuulla vastauksia, myös minä.

Frenckellin alueen kaavoittaminen on vuoden 2021 kaavoitusohjelmassa.

Olipa pitkä kokous. Päätös syntyi seuraavan päivän puolella kello 00.12: Hylkäysehdotus hävisi äänin 50–13, tyhjää kaksi ja valtuusto päätti näin hyväksyä Frenckellin myynnin. Se on siinä!

Mielenkiintoista seurata, kuinka kauan ostaja on kaupan takana, ennen eteenpäin myyntiä. Se jää nähtäväksi.

Kaupasta valitettiin ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi myyntipäätöksen menettelytapavirheen vuoksi.

************************

Nautinto ei kestänyt pitkään
Investointeja koskeva julkaisuni osui nappiin siinä mielessä, että kun kaupunginhallitus käsittelee ma 3.5.2021 vuoden ensimmäistä talousraporttia (1-3/2021). Raportissa todetaan, että nettoinvestointeja arvioidaan toteutuvan 260,8 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 35,7 milj. eurolla ja että poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen. Siis, investoinnit ovat jäämässä alle sen, mitä vuoden varsinaisessa talousarviossa päätettiin.
”Tilikauden tulosennuste päätyy 31,3 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä on 17,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.”

Viime vuoden talouden pidon pelasti hallituksen antamat ylisuuret koronatuet, vaalituet. Riemu ei kestänyt pitkään. Nyt koronatukien mukanaan tuoma riemu muuttumassa epävarmuuteen.
Toimintakatteen kasvuksi ennustetaan 5,0 prosenttia (64,2 milj. euroa) edellisvuodesta. Suomeksi sanottuna, menot ovat tuon verran enemmän, mitä budjetoitiin. Syiksi kerrotaan, lastensuojelun ja vammaispalvelujen tarpeen kasvu, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistyspalvelujen henkilömäärän kasvu, kunta-alan palkkaratkaisu, ikäihmisten määrän ja palvelutarpeiden kasvu, joukkoliikenteen matkustajamäärän ja lipputulojen väheneminen, Tampereen Raitiotie Oy:n vastikkeiden nousu sekä ICT-kehittämismenojen kasvu selittävät pääosan menojen kasvusta. Myös ratikan ja digitalisaation menojen osuus on kasvussa. Ratikan käyttökulut tulevat olemaan n. yhden veroprosentin verran.
Ulkoisia nettoinvestointeja arvioidaan toteutuvan 260,8 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 35,7 milj. eurolla. Poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen.

Kaupungin lainakantaennuste on tässä vaiheessa 1 050 milj. euroa, mutta lainamäärän kasvu jäänee nyt arvioitua pienemmäksi. Asukaskohtaiseksi lainamääräksi vuoden lopussa ennustetaan vuosisuunnitelman mukainen 4 295 euroa. Miten asukaskohtainen velka on kehittynyt, näet sen täältä; www.ossiaho.fi/Alijaamat_2010-2021.pdf

Alkuvuoden aikana on ilmennyt eräitä perusteltuja muutostarpeita vuoden 2021 talousarvioon. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti kaupunginhallituksen 31.5.2021 kokoukseen valmistellaan talousarvioon tehtäviä muutoksia, joista valtuusto päättää 14.6.2021.

Miten toteutuu lain vaatimus, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan, ja että, kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota?

************************

Investointeja pitää jakaa pidemmälle ajalle

Vastasin 26.4 2021 Aamulehden pääkirjoitukseen. Kirjoitus julkaistiin 30.4.2021. Aivan loistava ajoitus, koska 3.5.2021 kaupunginhallitus käsittelee alkuvuoden talousraporttia.

AL kirjoitti 25.4.2021 pääkirjoituksessaan Tampereen investoinneista ja siitä että, kaupungissa on uskaliaasti toteutettu hankkeita, jotka ovat ulkopuolisen korvaan saattaneet ajoittain kuulostaa jopa suuruudenhulluilta.

AL mainitsee esimerkkinä tällaisesta hankkeesta Näsinneulan, jonka avautumisesta tulee pian kuluneeksi 50 vuotta ja että nyt tätä viittaa kantavat rantatunneli, raitiotie ja Uros-areena.

Tehokas kaupungin toiminta edellyttää investointeja, tästä ollaan yksimielisiä. Investoinnit voivat olla sellaisia, jotka tuottavat kaupungin kassaan riihikuivaa rahaa ja toisaalta sellaisia, jotka helpottavat elämistä ja palveluverkko vaatii niitä, mutta tuotto ja hyöty on vaikeampi mitata. Totta on myös se, että investoinnit luovat työtä ja toimeentuloa.

Lehti kirjoittaa, että Tampere aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa valitsemallaan rohkealla tiellä? Tämän vuoden budjetti sisältää ennätykselliset 271 miljoonan euron investoinnit, jotka ovat 50 miljoonaa viime vuotta suuremmat. Tosin loppuvuodesta todetaan, että syystä jos toisesta investointitaso jää alle budjetoidun.

Mm. vuoden 2020 talousarviossa nettoinvestoinneiksi hyväksyttiin 200 milj. euroa. Investointimenoja lisättiin vuoden aikana yhteensä 75,1 milj. euroa. Tilinpäätöksessä investointien määrä oli 223 milj. euroa. Uudelleen budjetoinnit ja lisäykset ovat tarpeettomia toimenpiteitä, koska lopputulos on lähempänä alkuperäistä talousarviota kuin muutettua. Oleellista tässä on, että investointien lainoitus ei muutu millään tavalla alkuperäisestä talousarviosta. Osoittaako talousarvion paikkailu lisätalousarvioilla huonoa suunnittelua ja laskentataitoa?

Investointitason voimakkaasta kasvusta kertoo myös kaupungin velkaantuneisuus. Vuonna 2016 oli lainaa 2140 euroa/asukas, konsernilaina 5742 euro/asukas. Vuonna 2020 lainaa oli 3789 ja konsernilainaa 8922 euroa/asukas. Korkomenot vuonna 2020 olivat 17,7 milj. euroa.

Tampereella uskotaan siihen, että suuret investoinnit maksavat itsensä takaisin. Johtuuko tästä, että kaupunginhallituksen piti käsitellä 12.4.2021 kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmaa 2022-2036 sekä tavoiteltavaa investointitasoa vuosille 2022-2025. Investointitaso olisi ollut keskimäärin 260,268 milj. euroa/vuosi. Taso alittaisi 200 milj. euroa vuodesta 2030 lähtien. Laskelmassa oli käytetty koronavuoden 2020 vuosikatetta, yli 122 milj, euroa, joka perustui merkittäviin koronatukiin.

Vetikö konsernijohtaja esityksensä pois häveliäisyyssyistä, vai siksi, että kaupungin investoinnit jo nyt ovat ylittäneet kantokyvyn, eikä talous ja palvelut kestä ongelmitta noin massiivista investointitahtia. Tasoa pitää alentaa ja jakaa pidemmälle ajalle.

Korana "pelasti" Tampereen talouden

Tampereen vuoden 2020 tilinpäätös on julkistettu, Voi sanoa, että korona pelasti Tampereen, kuten monen muunkin Suomen kunnan talouden..

Tilikauden tulos muodostui 63 838 800,42 euroa ylijäämäiseksi. Tilikauden tulosta käsitellään siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 1 710 592,99 euroa, Vahinkorahastosta tuloutetaan 260 053,40 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden ylijäämä on 65 809 446,81 euroa.
"Hyvän tilinpäätöksen taustalla olivat valtion koronatuet, vuonna 2018 käynnistetyn talousohjelman vaikutukset, arvioitua positiivisempi verotulokertymä sekä henkilökunnan sitoutuminen talouden tasapainottamiseen. Ilman valtion koronatukia tilikauden tulos olisi ollut noin 15 milj. euroa ylijäämäinen." Ilman koronatukia tulos olisi miinusmerkkinen ja epäselväksi jää, miten tilikausi olisi ollut 15 milj. euroa ylijäämäinen.

Näin tilinpäätöstä perusteltiin

Vuoden 2020 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Tätä pitää tarkentaa. Tilinpäätöksen laatimisessa on luovasti sovellettu KILA:n ohjetta TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN LAATIMISESTA. Voisi sanoa, ettei niin hyvään suuntaan. Vertailut epäselviä ja huonosti luettavia. "Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä. Euromääräisen poikkeaman lisäksi poikkeama voidaan esittää suhteellisena osuutena."

Koronaviruspandemian negatiivisia vaikutuksia arvioitiin yhteensä 73,3 milj. euroa. Suurimmat vaikutukset olivat

kunnallisverotulojen 18,0 milj. euron ja yhteisöverotulojen 14,3 milj. euron aleneminen.

Joukkoliikenteen lipputulojen menetykseksi arvioitiin 14,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa koronasta aiheutuvia välittömiä kustannuksia toteutui yhteensä 12,4 milj. euroa, mikä aiheutui mm.

testaus- ja suojavarustekustannuksista sekä ulkoisille palvelutuottajille myönnetyistä korona-avustuksista. Poikkeustilanne vaikutti negatiivisesti myös toimintatulojen kertymään.

Suurimmat toimintatulojen menetykset olivat varhaiskasvatuksessa, liikuntapalveluissa ja Tampereen filharmoniassa.

Lisäksi työttömyystilanteen heikentyminen vaikutti työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun.

Verorahoitus kehittyi erittäin suotuisasti. Verorahoitusta kertyi 12,0 prosenttia (153,3 milj. euroa) vuotta 2019 enemmän. Verotulojen tilitykset kasvoivat 6,2 prosenttia (60,7 milj. euroa) ja valtionosuuksien määrä kasvoi peräti 30,7 prosenttia (92,6 milj. euroa). Valtionosuuksien kasvusta 68,5 milj. euroa oli valtion korvauksia koronaviruspandemian aiheuttamien taloudellisten vaikutusten lievittämiseksi.

Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 222,6 milj. euroa, mikä alitti muutetun talousarvion 51,3 milj. eurolla. Alkuperäinen talousarvio oli 203,047 milj. euroa. LTA:lla 17.2. ja 19.10.2020 lisättiin investointeihin yhteensä 75,097 milj. euroa, ilman, että osoitettiin, miten nämä katetaan. Puheissa perusteltiin, että pitää tehdä koulujen, päiväkotien ym. valmiiksi saattamiseksi. Tosiasiassa, LTA -esityksissä näihin kohteisiin ei ole osoitettu varoja, vaan kaikkeen muuhun.

Kirjasin tilinpäätösluvut exceliin ja tein vertailun, miten ja mihin koronatukea ja lainoitusta on myös käytetty. Löytyy täältä;.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 12 606 henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 188 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet alittuivat muutetun talousarvion 51:llä??

Vuoden 2020 lopussa Tampereen konsernitilinpäätökseen kuului yhteensä 82 konserniyhteisöä. Konsernin vuosikate oli 318,1 milj. euroa ja tilikauden tulos oli 101,5 milj. euroa. Konsernin investointimenot olivat 444,4 milj. euroa ja investointimenot kasvoivat 51,9 milj. eurolla edellisestä vuodesta.

Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 3 789 euroa. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä oli 8 922 euroa asukasta kohden.

Talousarvion toteutuminen

Tilinpäätöksen talousarvion toteumaosa sisältää laskelmaosan, strategiaosan, palvelualueiden, kehitysohjelmien, konsernihallinnon ja taseyksiköiden talousarvion toteumavertailun sekä konsernin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteuman. Talousarvion toteumavertailuissa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, investointien ja toiminnan tavoitteiden toteumat ja niiden #olennaiset poikkeamat talousarvioon perusteluineen. Poikkeamat muutettuun talousarvioon nähden olivat, kyllä! Miksi verrataan muutettuun talousarvioon? Ehkä siksi, että ei näytä niin "rumalta", kun talousarviomuutoksilla voidaan peittää taloussuunnittelun virheitä, mitä vertailu alkuperäiseen talousarvioon näyttäisi

Negatiivisiaa
- sosiaali- ja terveyslautakunnan (pl. erikseen sitovat erät) 3,0 milj. euroa,
- Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin 1,1 milj. euron toimintakatteiden ylitykset.
Positiiviset
- asunto- ja kiinteistölautakunnan (pl. erikseen sitovat erät) 8,9 milj. euron
- joukkoliikennelautakunnan 6,0 milj. euron
- konsernihallinnon 3,3 milj. euron
yhdyskuntalautakunnan 3,0 milj. euron (pl. erikseen sitovat erät) toteutumat.

Toiminnan tavoitteiden toteutuminen

Vuosi 2020 oli Tampereen kaupunkistrategian 2030 Tampere - Sinulle paras kolmas toteutusvuosi.

Talousarvion toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan. Talousarviossa tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia, pois lukien tytäryhteisöille asetetut tavoitteet. Juuri näin. kaupunkistrategia on johtamisväline, ei pormestariohjelma.

Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista 48 toiminnan tavoitteista 28 toteutui ja kaksi toteutui osittain. Toteutumatta jäi 17 tavoitetta ja yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 13 toiminnan tavoitteesta yhdeksän toteutui, kaksi toteutui osittain ja kaksi jäi toteutumatta. Tytäryhteisöjen 96 toiminnan tavoitteesta 52 toteutui, kahdeksan toteutui osittain ja 36 tavoitetta jäi toteutumatta.

Negatiivista kehitystä tapahtui mm. pitkäaikaisasunnottomien määrässä, joka kasvoi 47 henkilöllä edellisvuodesta. Vuonna 2020 pitkäaikaisasunnottomia oli 76 henkilöä.

Myös #pyöräilymäärät kasvoivat 9,9 prosenttia? Tilinpäätöskirjassa ei ole tämän tarkempaa, mutta liikenteentilastoista käy ilmi, että pyöräilijöiden määrä laski vuonna 2020 10,8 prosenttia vuoteen 2019 ja 4,4 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

Rakennuslupaprosessin kesto ei kuitenkaan lyhentynyt tavoitteiden mukaiseen kahteen kuukauteen, sillä luvista tavoiteajassa käsiteltiin vain 42 prosenttia. Pandemian vuoksi joukkoliikenteen matkustajamäärässä tapahtui laskua 35 prosenttia edellisvuodesta.

Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui negatiivista kehitystä. Tampereen työttömyysaste nousi joulukuussa 2020 15,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,6 prosenttia. Myös ulkomaalaisten työttömien määrä ja työttömyysaste kasvoivat. Työmarkkinatuen kuntaosuus ei pienentynyt tavoitteiden mukaisesti, vaan toteutui 3,7 milj. euroa suurempana kuin vuotta aiemmin. Kustannuksia lisäsi vuoteen 2019 verrattuna aktiivimalliin sisältyneen aktivointiehdon leikkurin poistuminen sekä työmarkkinatuen tasokorotus.

Tampereen elinvoimaa koskevissa tavoitteissa näkyivät pandemian matkailu- ja tapahtumatoiminnalle asettamat haasteet. Pandemia vaikutti alentavastii Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrän, keskeisten kohteiden kävijämäärien sekä kansainvälisten tapahtumien määrän kehitykseen. Koronan vaikutukset näkyivät myös kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärän negatiivisena kehityksenä. Keskeisenä onnistumisena oli kuitenkin Tampereen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksen eteneminen hakuprosessin seuraavaan vaiheeseen.

Valtuusto hyväksyi 10 kohdan toimenpideohjelman, jolla tavoitellaan kaupungin talouden pitämistä tasapainoisena ja jonka toteutumisesta raportoidaan vuoden 2020 aikana kolme kertaa toiminnan ja talouden katsauksissa ja tilinpäätöksessä. Toimenpideohjelmaa on toteutettu osana toiminnan ja talouden prosessia. Sen sisältöjä on otettu huomioon vuoden 2020 palvelu- ja vuosisuunnitelmissa sekä johdon tavoite- ja kehityskeskusteluissa.
Vuonna 2020 kaupunki teki seuraavat #sijoitukset:

KOy Tampereen Monitoimiareena

23,502 milj. € Hiedanrannan Kehitys Oy (apportti)

10,700 milj. € Hiedanrannan Kehitys Oy (svop)

0,750 milj. € Hiedanranta Ky

0,500 milj. € Hopealinja Oy

0,480 milj. € Tavase Oy

0,376 milj. € Tullinkulman Työterveys Oy (svop)

0,157 milj. € Suomi-Rata Oy

0,025 milj. € Sakupe Oy

0,001 milj. € Monetra Oulu Oy

Tyräryhtiöiden osalta tilinpäätöksestä on luettavissa mm. että osinkotavoitteista luovuttiin Särkänniemen ja Finnparkin osalta.

Finnparkiin on liitetty #Kunkunparkin rakentaminen. Tilinpäätöksessä on tälläinen #Finnpark Oy:ta koskeva kirjaus; "Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käsitellyt usean vuoden ajan Finnpark Oy:n väitettyä valtiontukea ja asemaa markkinoilla. Viraston kanssa on paasty yhteisymmärrykseen, että Finnpark Oy kilpailee markkinoilla ja yhtiö sekä omistaja ovat toimineet sen mukaisesti. KKV on aloittanut päätöksen kirjoittamisen vuoden 2020 lopulla ja paatos on odotettavissa vuoden 2021 aikana. Samasta aiheesta on valitettu myös Euroopan komissioon ja asian käsittely siellä jatkuu edelleen."
*************************

Talousarviomuutos uudelleen budjetoinneilla

Kaupunginhallitus käsitteli 8.2.2021, muutoksia vuoden 2021 talousarvioon (§ 54). Tulee valtuustoon 22.2.2021.
Jälleen on kysymyksessä investointien uudelleen budjetointi

"Vuonna 2021 jatkuvien investointien vuonna 2020 käyttämättä jääneet määrärahat joudutaan budjetoimaan uudelleen vuodeksi 2021, jotta hankkeet voidaan toteuttaa suunnitellusti." MIKSI jäi toteuttamatta?

Hmmm, "lisäksi talousarvion hyväksymisen jälkeen on ilmennyt eräitä muutostarpeita ja teknisiä siirtoja tuloihin ja menoihin." Tiedättekö kaupungin talousväki, mitä mietteitä tällainen veivaus herättää pitkäjänteisestä ja hyvästä taloudenhoidosta?

Investointien uudelleenbudjetointiesityksiä on 26,664 milj. euron verran. Suurimmat esitykset ovat talonrakennushankkeiden 15,308 milj. euroa. Summasta 7,268 milj. euroa on koulujen ja päiväkotien uudisrakennus- ja perusparannushankkeita ja 5,258 milj. euroa on kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen hankkeita. Hiedanrannan kehitysohjelman esitykset ovat 4,6 milj. euroa ja ICT-kehittämisen 2,0 milj. euroa.
Aikataulullisesti nämä kaikki olisi voinut SISÄLLYTTÄÄ vuoden 2021 talousarvioon..

Tulee mieleen myös Suomen oikeusvaltioperiaate, joka lähtee siitä, että kaikessa virkatoimissa on tarkoin noudatettava lakiatalousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviotaa (KuntaL110 §).

Nyt vuoden 2020 tilinpäätösennusteessa kerrotaan jopa 69 milj. euron ylijäämästä. Silloin ei voi tilinpäätöksessä olla kirjauksia, että alitus tai ylitys johtui siitä ja toisestakin syystä, rahaahan oli käytettävissä.

**********************

Koronaepidemia varmisti, että Tampereen talous nousee plussalle

Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli ja merkitsi 25.1.2021 tiedoksi vuoden 2020 #tilinpäätösennusteen marraskuun lukujen valossa. Ennuste osoittaa 33,8 milj. euron YLIJÄÄMÄÄ. Merkille pantavaa on, että talousraportin 11/2020 mukaan investointien osuus on laskenut 274 milj. eurosta 227,3 milj. euroon, eli vähennystä 46,7 M€!! Nettoinvestointien ennuste on pienentynyt syyskuusta 11,2 milj. eurolla, investointien tulorahoitusprosentiksi on tulossa 63. Koronatuen vaikutus näkyy myös tässä. Tämä investointien kanssa puliveivaaminen uudelleen budjetoinnilla osoittavat vain, että kantokyky ei vain riitä niihin.

Kaupunginvaltuusto päätti 19.10.2020 useita talousarviomuutoksia vuoden 2020 talousarvioon. Muutoksilla heikennettiin toimintakatetta 35,0 milj. eurolla ja verotuloarviota pienennettiin 23,6 milj. eurolla. Valtionosuusarviota korotettiin 50,2 milj. eurolla. Tosiasiassa se oli suurempi Ts. vuoden 2020 talousarviota vahvistettaessa ei ollut tietoa koronasta ja miten se vaikuttaisi kaupungin talouteen.

Kokouksessa hehkutettiin hyvää taloudenpitoa ja historiallista, plusmerkkistä tilinpäätösennustetta. Joku toi vaatimattomasti julki, että Tampereen talouden parantuminen johtuu myös valtion antamista massiivisista koronatuista. Kaupunki sai tukea 90,96 milj. euroa enemmän kuin, mitä maksettiin vuonna 2019.

Lainakanta kasvaa talousarvioennusteen mukaan 111,8 M€. Ottaen huomioon, että investointien tulorahoitus% on 63, niin investointeihin käytetään tulorahoitusta 143,2 M€ ja lainarahoitusta 84,1 M€. Näin ollen lainasta jää SYÖMÄVELAN katteeksi 27,7 M€. Etteikö muka investoinneilla ole merkitystä kaupungin talouteen?

Kaupungin lainakantaennuste on 906,7 milj. euroa. Asukaskohtainen #lainamäärä on vuoden lopussa arviolta 3 759 euroa. Konsernin asukaskohtainen lainaennuste on 9 337 euroa.
Tilinpäätösennusteen laatimisen jälkeen tullut joulukuun verotilitys oli kunnallisveron osalta huomattavasti arvioitua suurempi. Syynä oli se, että koko maan palkkasumma kehittyi loka- ja marraskuun aikana selvästi ennakoitua paremmin. Vuoden 2020 palkkasumman arvioidaan laskevan noin 0,5 prosenttia, kun vielä lokakuussa palkkasumman arvioitiin vähenevän noin 2,5 prosenttia. Tämän vuoksi kuntien joulukuun kunnallisverotilitykset olivat noin 350 milj. euroa lokakuussa arvioitua enemmän, mikä tarkoitti Tampereelle noin 15 milj. euroa arvioitua enemmän. Onkin todennäköistä, että Tampereen kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksestä tulee tilinpäätösennusteessa arvioitua huomattavasti parempi, uskoo rahoitusjohtaja Männikkö.

2021

2020

Hopealinja pelastetaan 0,5 miljoonalla uppoamiselta
Tampereen kaupunginhallitus päätti 14.12.2020, että kaupunki osallistuu Suomen #Hopealinja Oy:n osakeantiin merkitsemällä osakkeita yhteensä 50 000 000 (50 miljoonaa) kappaletta ja maksaa niistä yhteensä 500 000 euroa osakeannin ehtojen mukaisesti. Osakkeiden merkintähinta maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin vuonna 2020 osoitetusta yhteisten erien investointivarauksesta.

Tampereen kaupunki ostaa tai vaihtoehtoisesti lunastaa muiden Suomen Hopealinja Oy:n osakkaiden osakkeet 0,01 eurolla/osake, yhteensä enintään 10 000 eurolla. Osakkeiden osto/lunastus maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin vuonna 2021 osoitetusta yhteisten erien investointivarauksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Suomen Hopealinja Oy:stä tulee osakeannin toteutumisen jälkeen Tampereen kaupungin tytäryhtiö. Hopealinjasta on tarjoitus luopua, kun talous saadaan kuntoon ja sille löytyy ostaja.
Osakeantiin osallistuminen on Tampereen kaupungille selkeä taloudellinen riski, eikä yhtiön liiketoimintaan liittyvä epävarmuus ole poistumassa. Omistajaohjausyksikön arvio on se, ettei yhtiöön aiemmin ja nyt esitettyjä taloudellisia panostuksia tulla todennäköisesti ainakaan aivan lähitulevaisuudessa saamaan takaisin. Pidemmälle tulevaisuuteen yhtiöllä on kuitenkin täysin realistiset mahdollisuudet kannattavaan toimintaan, jolloin osakkeiden arvo kasvaa. Yhtiön harjoittamalla liiketoiminnalla on myös positiivisia vaikutuksia kaupungin matkailu- ja elämystuotantosektorille erityisesti Viikinsaaren liikennöinnin osalta.

Mikään muu ei puolla kaupungin omistusta Hopealinjasta, kuin tuo odotus, että sillä on positiivisia vaikutuksia kaupungin matkailu- ja elämystuotantosektorilla.

Kyllä Hopealinjasta on kirjoiteltu. Osakeantiin liittyen. Lännen Media uutisoi 11.11.2020, että
Kalervo Kummola kommentoi julkisuudessa salaiseksi merkittyä asiaa, niin kaupunki aloitti sisäisen selvityksen.

Kalervo Kummola kiistää kertoneensa julkisuuteen salaista tietoa.

Tampereen kaupungin lakiasioista vastaava yksikkö selvittää Kalervo Kummolan (kok.) julkisuuteen antamaa lausuntoa, joka koskee salassa pidettävää kokoustietoa. Asia vahvistettiin Lännen Medialle Tampereen konsernihallinnosta.

Yhtiö on hakemassa tuloja talvikaudelle, laajentamalla ravintolabisnekseen. Näin otsikoi AL 9.11.2019; Vuosia tappiota tehnyt risteilyfirma laajentaa nyt isosti ravintolamaailmaan

**********************

Lisätyt koronatuet nostavat Tampereen talouden plussalle

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 3011.2020 kaupungin talouskatsausta tammi-lokakuulta 2020, todeten mm. ettäkoronapandemia muutti myös Tampereen talouden näkymiä ennennäkemättömän nopeasti ja paljon ja loppukeväällä talouden ennusteet olivat hyvin heikot. Vuoden aikana kaupungin toteuttamat sopeuttamistoimet, henkilöstön joustavuus ja erityisesti maan hallituksen kuntatalouden tukipaketit ovat kääntämässä kuluvan vuoden talousluvut hyvin suotuisiksi.

Tampereen kaupungin tammi-lokakuun ulkoinen tulos oli 59,8 milj. euroa ylijäämäinen. Toimintakulut ovat kasvaneet 2,0 prosenttia ja toimintakate 3,4 prosenttia. Tilikauden toimintamenojen kasvuennuste on 3,6 prosenttia. Toimintakatteen kasvuksi ennustetaan 7,5 prosenttia. Koronaepidemian aiheuttamat toimintatuottojen menetykset sekä maanmyyntivoittojen ja maankäyttösopimuskorvausten pieneneminen edellisvuodesta vaikuttavat merkittävästi nettomenojen kasvuun.

Kaupunginvaltuusto päätti 19.10.2020 useita talousarviomuutoksia vuoden 2020 talousarvioon. Muutoksilla heikennettiin toimintakatetta 35,0 milj. eurolla ja verotuloarviota pienennettiin 23,6 milj. eurolla. Valtionosuusarviota korotettiin 50,2 milj. eurolla. Tampere on saamassa tältä vuodelta valtion osuuksia n. 68 milj. euroa budjetoitua enemmän.

Koronatukien ansiosta, Tampereen tilikauden tulosennuste on 20,2 milj. euroa ylijäämäinen.

**********************

Lisäyksiä alijäämäiseen budjettiin

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 16.11.2020 vuoden 2021 talousarvion alijäämäisenä. Esityksessä alijäämäksi arvioitiin 16,9 milj. euroa. Pormestarin ja koalition esityksestä menoja lisättiin vielä 0,6 milj. euroa, hartaan toiveen kera, että verotulot kasvavat koronaepidemian hellittäessä.

Perussuomalaiset tekivät talousarvioon esityksiä, osa vain tekstimuutoksina, osa oli menoja lisääviä ja osa säästöjä tuovia. Laskelman mukaan PS:n ehdotukset olisivat pienentäneet budjetin alijäämää yli 4 milj. eurolla.

Talousarviokokousta oli jälleen mielenkiintoista seurata. Se on ihan sama, kuuluuko koalitioon tai ei, kohtelu on samanlaista. Jos rohkenee toimia demokratian mukaan ja tehdä varjovaltuuston (Lännen median laaja juttu 24.10.2020) päätöksistä poikkeavia esityksiä, on kuin oli tehnyt majesteettirikoksen. Tämän vuoksi on kaikesta toiminnasta "ulkokehällä".

Salissa kuultua;

Lisää menoja; - todettiin, kun jätettiin lukematta muutosesitykset loppuun saakka

perussuomalaiset ovat yhteistyökyvyttömiä; - koska uskaltavat tuoda varjovaltuuston esityksistä poikkeavia muutosesityksiä

ei ole tuotu tietoon ennakolta; - ettei varjovaltuusto päässyt niitä käsittelemään

yleistä paheksuntaa; - unohtavat, että demokratiaan kuuluu oikeus olla eri mieltä

Ymmärrän kyllä, että PS:n esitykset huolestuttavat. Virkahenkilöstö voi niistä ottaa kopin ja soveltaa käytäntöön, ilman että joku puolue saa siitä sulan hattuunsa. Sekös harmittaa. Toisaalta, jonkin ajan kuluttua muut ryhmät voivat tehdä samoista asioista aloitteita. Näin ne uudistukset etenevät, hitaasti, mutta kuitenkin.

Talousarvion käsittelyyn sisältyi useita, muutosesityksiä. Täältä voi lukea vuoden 2021 talousarvioon tehdyt muutosesitykset äänestyksineen.

Tavase

Talousarvion taustalla tehtiin tekopohjavesilaitos Tavase Oy:n liittyviä päätöksiä. Kaupunginhallitus päätti 23.11.2020, että kaupunki osallistuu Tavase Oy:n osakeannin ensimmäiseen vaiheeseen merkitsemällä osakkeita enimmäismäärän yhteensä 13 704 kappaletta ja maksaa niistä yhteensä 479 640 euroa osakeannin ehtojen mukaisesti.

Osakkeiden merkintähinta maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin vuonna 2020 osoitetusta yhteisten erien investointivarauksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Tavase Oy:n jatkosta päätetään konsernijaoston valmistelusta kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2021 aikana.

Aluksi kerrottiin, että Tavasen tekopohjavesilaitos tuottaisi sadan vuoden aikajänteellä edullisinta vettä! On se kumma, kun Tavasen ympärillä kuohuu.
Tampereen Veden toimitusjohtajan kaksoisrooli hämmentää

Tampere on antamassa Tavaselle lisärahaa tekopohjavesilaitoksen valmisteluun. Tampere pyysi Tampereen Vedeltä selvityksen, jossa vertailtaisiin Tavasea muihin vaihtoehtoihin. Tampere odotti pitkään selvityksen valmistumista, jotta Tavasen osakeantiin osallistumisesta voitaisiin päättää.

Tampereen Veden teettämä selvitys tuli siihen johtopäätökseen, että tekopohjaveden valmistaminen on monin tavoin parempi vaihtoehto kuin pintaveden. Ongelmalliseksi selvityksen tekee se, että Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela on myös Tavase Oy:n toimitusjohtaja.

Tampere on siis myöntämässä lisärahaa Jokelan johtamalle Tavaselle sellaisen selvityksen perusteella, jonka on tilannut Jokelan myös johtama Tampereen Vesi..

***********************

Tampereen talous menossa plussalle - tosin koronatukien ansiosta.

Ensimmäinen kerta Tampereen kaupunki kertoi 29.10.2020, että kaupungin tulosennuste tälle vuodelle on 7,1 miljoonaa euroa plussalla Ennuste on parantunut elokuun alijäämäisestä ennusteesta yli 30 miljoonan euron verran.

– Kesäkuussa, kun koronaiskua arvioitiin, en olisi pitänyt tätä millään mahdollisena. Valtio on ollut kuntien tukena koronaiskussa tänä vuonna todella hyvin, se on sanottava reilusti , Tampereen pormestari Lauri Lyly kertoo.

Tulosennuste on nyt 15,6 miljoonaa euroa valtuuston hyväksymää muutettua talousarviota parempi.
Valtionosuudet ovat ylittymässä koronakorvausten vuoksi vuosisuunnitelmasta 52,8 miljoonaa euroa. Lylyn mukaan valtion toimilla on suuri merkitys koronan vaikutusten torjumisessa.

– Karkean arvion mukaan valtio ottaa kuntien puolesta iskua vastaan noin 80 prosenttia, ainakin meidän osalta. Olimme tasapainossa ennen iskua, ja nyt on tultu takaisin tasapainoon iskun jälkeen. Tuet ovat olleet siinä yksi osa.

Elokuussa tehdyn tulosennusteen jälkeen Tampere on saanut isoja tukia valtiolta. Budjettiriihessä tuli 16,5 miljoonaa euroa ja sitten tuli joukkoliikennetukia. Kyllä ne näkyvät.

Kunnallisveroa enemmän kuin 2019

Verorahoituksen arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman 36,3 miljoonalla eurolla. Tilinpäätökseen verrattuna verorahoitus on kasvamassa 125,4 miljoonalla eurolla. Tilikauden 2020 verotulojen kokonaiskertymäksi arvioidaan 1 023 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan jäävän 16,5 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa pienemmäksi; vuodesta 2019 kasvua arvioidaan kertyvän 48,4 miljoonaa euroa.

Mielenkiintoinen tilanne kokonaisuudessaan. Kaupungin väkimäärä kasvaa ja verotulot, tämä on ymmärrettävää. Myöskin työttömyys on kasvussa, mutta se ei näy verokertymässä, ainakaan vielä. Olisi toivottavaa, että ennustettu tilanne pitää loppuvuoden ja tulevina vuosina.

***********************

Koronabudjetti 2021, vuoden 2021 talousarvio

No, ottaen ajan ja koronatilanteen huomioon, niin alijäämä talousarviossa saatu puristettua yllättävänkin pieneksi..

Liikkumavaraa ei ole yhtään, muuta kuin alaspäin. Tampereen budjetti, kuin myös muidenkin kuntien, perustuu myös valtio-osuuksien varaan. Tampereella lasketaan, että ensivuonna valtiolta saadaan 352 milj. euroa.
Vuoden 2021 alijäämäksi arvioidaan -16,9 milj. euroa. Asukaskohtainen velkamäärä nousee 4295 euroon/asukas.
31.8.2020 tilanteen mukaan konsernilainaa oli 8408 €/as. Konsernilainan määrä ylittää ensivuonna 2 miljardia euroa. Peruskaupungin lainat menee yli miljardin. Huima on muutos, ainakin velkaantumisen suhteen.

Hyvänä on nähtävä, että veroprosentit pidetään ennallaan. Tosin verojen tuotto on laskettu optimisesti yläkanttiin. Näin pitää tehdäkin, että saadaan alijäämän näyttämään pienemmältä. Todennäköisesti kunnallisveron ja yhteisöveron tuotto jää pienemmäksi, mitä talousarvioon on kirjattu.

Näin se menee. Ei ole huono asia, vaikka olisin väärässäkin..

***********************

Vuoden 2021 talousarviota valmistellaan koronan varjossa

Kaupungin talous olisi synkkää luettavaa ilman valtion mukaan tuloa koronaepidemian johdosta, vaikka onhan se nytkin. "Valkoisessa" talossa iloitaan, kun alijäämä valtion tukitoimien johdosta jääkin ennusteen mukaan vain 23,4 milj. euroon.
Särkänniemeltä pyrittiin puristamaan osinkona Tampereen tämän vuoden talousarvioon 1,25 milj. euroa, siinä onnistumatta. Sähkölaitokselta edellytettiin 20 milj. euroa osinkona. Sähkölaitoksen osinko toteutuu, koska se ei ole riippuvainen kävijämääristä, kun käyttäjien määrä pysyy vakiona ja tarvittaessa aina voi nostaa hintaa.
Valmistelussa on vuoden 2021 talousarvio. Aika vaan on nyt sellainen, että tosiasiat on tunnustettava, että myöskään kaupungin omistamien yhtiöiden osinkojen varaan ei voi laskea mitään.
Onko investointien "rullaamisella", uudelleen budjetoinneilla, muuta tarkoitusta kuin hämätä kaupunkilaisia? Nyt jo tiedetään, että tämän vuoden ulkoiset nettoinvestoinnit ovat toteutumassa 223,2 milj. euron edessä, mikä alittaa vuosisuunnitelman 29,9 milj. eurolla. Poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen ja asunto- ja kiinteistölautakunnan muut investoinnit. Nämä voi ottaa jo huomioon ensivuoden varsinaisessa talousarviossa, ettei niitä tarvitse jo tammi- helmikuussa tuoda talousarviomuutoksena ja esittää uudelleen budjetointina, ilman että rahoituslaskelmassa tapahtuisi muutoksia. Ymmärrän hyvinkin, mistä tässä on kysymys, mutta ymmärtävätkö valtuutetut?
Myöskään valtio-osuuksien, -tukien ja korona-avustusten varaan kaupungin talousarviota ei pidä rakentaa, vaikka kuinka houkuttelevalta se tuntuisikin.

***********************

Veronkorotukselle ei löydy kannatusta
Suuri enemmistö Aamulehden (21.9.2020) kyselyyn vastanneista valtuutetuista pitäisi veroäyrin nykyisellään. Jokunen olisi jopa valmis laskemaan veroprosenttia nykyisestä.
Valtuutetut ovat oikealla linjalla. Kuntaveroprosentin nostaminen olisi lyhytnäköistä politiikkaa. Varsinkin tässä tilanteessa on syytä välttää päätöksiä, jotka heikentäisivät kaupunkilaisten ostovoimaa. Tiukkaa on monella jo nyt.

Talousongelman ratkaisuksi ehdotetaan mm kaupungin omaisuuden myymistä. Ongelma vain on siinä, että saako omaisuutta realisoitua oikeaan aikaan ja parhaaseen mahdolliseen hintaan. Eräs valtuutettu ehdottaa, että jopa Särkänniemen myymistä voisi selvittää. Ajatus on mielenkiintoinen. Toisaalta on perusteltua sanoa, että huvipuistotoimintaa ei voida pitää kaupungille välttämättömänä peruspalveluna. Toisaalta kuitenkin Särkänniemi on Tampereen tunnetuin matkailukohde ja sen vetovoimalla on valtava merkitys alueen matkailuelinkeinolle.

Särkänniemen myynti ei ole uusi ajatus. Tampereen valtuutetut väittelivät jo 18.3.2013 säästökeinoista. Tampereen talouden raju alamäki huolestutti. Kummasti "kampalaakeri" kuumeni muutamalla valtuutetulla, kun mainittiin Särkänniemen myynti mahdollisena rahojen tuojana talousvajeen paikkaukseen. Toinen tunteita kuumentava kysymys oli Hämpin parkin huono käyttöaste. Ajatuksen esittäjä tunnistaa varmasti itsensä. Vaikka Särkänniemen liiketoiminta ja kalusto myytäisiinkin, jäisi alue kaupungin omistukseen josta saisi vuokratuloja. Ehkä enemmänkin kuin osingoista.

Osa laittaisi isot investoinnit jäähylle tai ainakin tarkan harkinnan alle. Sekään ei ole aina järkevää, jos halutaan luoda työtä sekä vastata kasvavan ja kehittyvän kaupungin tarpeisiin. Vetovoimasta kannattaa ottaa hyödyt irti, ei nipistää. Mantraa kasvava ja kehittyvä kaupunki on hoettu n. 10 vuotta. Kasvavan kaupungin väestömäärä on kasvanut ja muut ongelmat samassa suhteessa. Kehittyvä kaupunki ei voi olla itseisarvo, kuten ratikka on, vaan tilannetta pitää tarkastella kylmän viileästi.

***********************

Kulurakennetta ei haluta päättäjien ja kaupunkilaisten tietoon

Vaikka kaupungin talous on huonolla tolalla, ratkaisujen etsimiseen taloustilanteen parantamiseksi ei haluta käyttää kaikkia keinoja.

Tein yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 17.9.2020 esityksen, jolla päästäisiin alkuun. Pääset katsomaan tästä.

***********************

Korona kurittaa Tampereen taloutta

Tampereen talouskatsauksesta 7/2020 poimittua. Tässä väliaikatietoja Tampereen taloudesta ajalta tammi-heinäkuu 2020.

"Kaupungin tammi-heinäkuun ulkoinen tulos oli 32,6 M€ ylijäämäinen. Tammi-heinäkuun toimintakatteen kasvu oli 2,1 prosenttia (14,6 M€). Edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos oli 10,0 M€ ylijäämäinen. Edellisvuotta parempi tulos perustuu valtionosuuksien suotuisaan kehitykseen." Valtionosuuksien suotuisaan kehitykseen? Koronaepidemian vuoksi valtio on avustanut kuntia miljoonilla euroilla. Tamperekin sai yli 50 M€. Ilman näitä tämän vuoden tilinpäätösennuste olisi miinuksella n. 101 M€!

• Tilikauden tulosennuste on 26,4 M€ alijäämäinen, mikä on 26,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi.
• Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 30,7 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana.
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan 13 milj. euron, elinvoima- ja osaamislautakunnan 6,9 milj. euron, joukkoliikennelautakunnan 5,1 milj. euron ylitysennuste sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnan 2,3 milj. euron ylitysennuste.
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 8,1 %.
• Verotuloarviot perustuvat pääosin kuntaliiton kesäkuun verotulokehikkoon. Arvioon sisältyy epävarmuutta.
• Ennusteessa on huomioitu yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus 18,0 M€.
• Ilman valtion tukitoimenpiteitä verotuloennuste olisi 61,5 M€ budjetoitua pienempi.
• Valtion tukipaketit yht. 53,7 M€ sisältyvät ennusteeseen.
• Kuntien verotulomenetysten kompensaatio 23,9 M€ (vähentää 2021 valtionosuuksia). Peruspalvelujen valtionosuuden määräaikainen korotus 29,9 M€.
• Joukkoliikenteen lipputulojen merkittävä väheneminen (-11,5 M€). Ennuste sisältää 3,0 M€ valtiontukea koronaan.
• Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen maksu- ja myyntitulojen väheneminen. Päivähoidon asiakasmaksujen aleneminen.
• Yhdyskuntalautakunnan maksutulojen (mm. rakennuslupa, pysäköinti) aleneminen.
• Palkkatukityöllistämisen osittainen keskeytyminen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu.
• PSHP palvelutilauksen alittuminen kuluvana vuonna, koska ei-kiireellisiä toimintoja on supistettu. Vuonna 2021 kustannuspaineena on jonojen purku ja PSHP:n alijäämän kattaminen.
• Toimintamenojen säästöt supistetuissa palveluissa (mm. sivistyspalvelut).
• Osinkotuloja jää saamatta.

Muutamia investointeja hidastamalla, myöhentämällä ja tarvittaessa poistamalla suunnitelmista, saadaan alijäämä lähes katettua. Ei tarvitse puuttua koulujen, päiväkotien, vast. palvelujen ylläpitoon liittyviin investointeihin, vaan niitä voidaan silti toteuttaa.

• Vuoden 2020 nettoinvestointien toteumaksi ennustetaan 228,3 M€, mikä alittaa vuosisuunnitelman 24,9 M€. Investoinnit vähenevät vuosisuunnitelmaan nähden 10,3 %, lainanotto vähenee vastaavasti vain 7,5 %.

Suurimmat nettoinvestoinnit ovat yhdyskuntalautakunnan 58,2 milj. euron investoinnit, asunto- ja kiinteistölautakunnan 100,3 milj. euron investoinnit, Tampereen Vesi Liikelaitoksen 25,3 milj. euron sekä konsernihallinnon 20,7 milj. euron investoinnit. Nettoinvestointien arvioidaan toteutuvan 24,9 M€ valtuuston hyväksymää tasoa pienempänä. Investoinnit alittuvat erityisesti talonrakennushankkeiden aikataulumuutosten vuoksi.

Vuosikate-ennuste on 85,6 M€, mikä kattaa 38 prosenttia tilinpäätösennusteen nettoinvestoinneista.

Kaupungin lainakannan ennuste on 897,1 M€, mikä on 102,3 M€ edellisvuotta enemmän. Asukaskohtainen lainamäärän ennuste on 3 698 euroa.

Nyt on pakko hymyillä sisäänpäin, kun muistaa mitä aikaisemmin on tapahtunut.

YLA päätti viime tammikuussa 2019 pysäköintimaksujen korottamisesta. Kaupunginhallitus oli asettanut tulotavoitteeksi 200000 euroa. Minä esitin, että ei koroteta, koska maksukertymä tulee olemaan negatiivinen monestakin eri syystä. Kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi. Nyt yhdyskuntalautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 2,0 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana. Alituksen syinä ovat pysäköinti- ja pysäköintivirhemaksutulojen alittuminen koronatilanteen vuoksi sekä lumen ja maan vastaanoton ja rakennusvalvonnan tulojen alittuminen. Korona joo, saattaa olla muitakin syitä.

Ps. Tampereen kaupunkipyörähanke koki vastoinkäymisiä, kun hankintakilpailutuksesta valitettiin Markkinaoikeuteen. Nyt hankkeesta voidaan luopua ilman kasvojen menetystä. Saadaan sieltäkin muutama miljoona, kun säästöjä haetaan.

Niin siinä kävi, että kaupunkipyörähankkeen kilpailutus tehdään kolmeen kertaan. Kysyttäessä, palvelualueen johtaja Mikko Nurminen myönsi, että kysymyksessä on myös huolimattomuutta. Siitä päästäänkin keskustelemaan, että kuinka paljon on kaupungille aiheutunut taloudellisia menetyksiä epäonnistuneen kilpailutuksen johdosta? Tuleeko kaupunki koskaan nostamaan tätä asiaa esille, tuskinpa!

***********************

Raamit asetettu ja madonluvut luettu

Kaupunginhallitus asetti 17.8.2020 alustavat toiminnan tavoitteet talousarvion laadinnan pohjaksi. Yksiköiden on talousarvioesitystä laadittaessa otettava huomioon tavoitteiden toteuttaminen kustannusvaikutuksineen. Kehitysohjelmien vuoden 2021 kokonaisuus hyväksyttiin osaksi talousarvion jatkovalmistelua.

Myöskään mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeitä investointeja ei supisteta. Tässä tilanteessa muunlainen ratkaisu olisi sulaa hulluutta.

Yhteistoimintaneuvottelut talousarvioehdotuksen edellyttämistä henkilöstömenosäästöistä käynnistetään kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Tämä tulee olemaan vaikea rasti neuvotteluissa. Aikaisemmin poliittinen tahto on ollut, että ketään ei lomauteta, pl. vapaaehtoiset palkattomat lomat, eikä irtisanota.
Koronapandemian vaikutuksesta verotulojen kehitys on jäämässä normaalia pienemmäksi. Palvelutarpeen kasvu jatkuu kuitenkin edelleen nopeana. Kehysvalmistelussa on yksiköiden esityksistä vähennetty 37,5 M€ ja lisäksi kaupunkitasoisesti edellytetään yksiköiden sisällyttävän talousarvioesityksiinsä yhteensä 10 milj. säästöt, joita on mahdollista saada kaikista toimintamenoista. Tämä 10 M€ pitäisi kasata kokoon henkilöstömenoista.
Tehdyistä toimenpiteistä ja toimintakatteen vain 1,2 prosentin kasvusta huolimatta tilikauden tulos on kehyksessä 37,5 M€ alijäämäinen. Vuosikate on kehyksessä 76,6 M€.

Investointeihin ei haluta puuttua! Yksi asia on varmaa vuodesta toiseen, investointeihin ei kosketa. Vuosina 2014-2019 keskimääräinen vuotuinen nettoinvestointitaso on ollut 196,5 M€. Yksittäisten vuosien osalta investointitaso on vaihdellut 155,5 - 218,5 milj. euron välillä. Vuonna 2020 nettoinvestointien määräksi arvioidaan 226,6 M€.

Vuoden 2021 kehysvalmistelussa nettoinvestointien taso on 272,3 M€ ja investointien rahavirta 195,3 M€ negatiivinen. Investointitaso on korkea, mutta kaupunkistrategian mukainen kasvu edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Siispä, kaupunkistrategiaa on syytä muuttaa, jos se velvoittaa investoimaan yli taloudellisen kantokyvyn.

Lainamäärän kasvuksi arvioidaan 180 M€ ja asukaskohtainen lainamäärä nousee noin 4400 euroa/asukas. Peruskaupungin kokonaislainamäärä on n. 900 M€.

Perussuomalaisten Kirsi-Maarit Asplund teki muutosesityksen kehykseen, muutetaan pohjaesityksessä oleva lause muotoon:

Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa ja strategisesti tärkeät investoinnit priorisoidaan kiireellisiin, ei kiireellisiin ja ei välttämättömiin. Siirretään ei kiireellisiä investointeja kaksi vuotta tai jopa enemmän ainakin siihen asti kun Tampereen kaupungin tilinpäätökset ovat tukevasti plussalla. Jätetään toteuttamatta ei välttämättömät investoinnit."

Puheenjohtaja totesi Asplundin ehdotuksen rauenneen koska sitä ei ollut kannatettu. Voi sanoa, että kuinkas muuten!

***********************

Koronapandemia iski Tampereen taloudesta ilmat pihalle

(Tamperelainen 1.7.2020) Pormestari Lauri Lyly summaa koronakevään: 100 miljoonan euron isku Tampereelle vesitti mahdollisuuden talouden tasapainottamiseen tällä pormestarikaudella. – Saimme alkuvuodesta talouden tasapainoon, mutta korona vesitti sen. Olimme jo siinä tilanteessa, johon kolmen vuoden työskentelyllä pyrimme.

Ikävä olla erimieltä. Kaupungin vuoden talouskatsauksista 3 - ja 4/2020 on luettavissa ja tosiasia on, että vaikka koronaa ei olisi ollutkaan, talous EI olisi noussut tasapainoon, vaikka talousarviossa näin päätettiinkin. Talouskatsauksen 4/2020 mukaan tämän vuoden alijäämä olisi n. 45 M€. Luku kasvaa vuoden kuluessa.

Kunnat saavat valtiolta koronasta johtuen peruspalvelujen tukipaketin LTA 4:sta. Tampereen osuus on 47,9 M€, 203 €/asukas (31.12.2018). Valtion tukipaketin jälkeen tämän vuoden alijäämäksi ennustetaan 26 miljoonaa euroa.

Pormestari Lyly kertoo, että vuoden 2021 budjetin rakentaminen siirrettiin suosiolla syyspuolelle odottamaan talouden kokonaiskuvan selkiytymistä. Kesäkuun alun tiedoilla päädyttiin 130 miljoonan euron alijäämään. Suhteellistamisharjoitusta voi jatkaa muuttamalla 130 miljoonaa euroa 3,25 veroprosentiksi kunnallisverossa.

Lyly pitää todennäköisenä, että veroprosentin korottaminen nousee taas keskusteluun, vaikka puolen prosentin nosto tälle vuodelle piti sisällään kompromissin siitä, ettei veroa nostateta ainakaan vuoteen 2023 saakka.

Vaikka koronan lyhyen aikavälin vaikutukset ovat nyt venymässä vähintään keskipitkän aikavälin vaikutuksiksi, saattavat epidemian pitkän aikavälin vaikutukset tuoda myös paljon positiivisia asioita. Tampereella otettiin jo maaliskuun puolivälissä käyttöön häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamisjärjestelmä.

Isot päätökset päästiin tekemään ilman poliittista vastakkainasetteluja. Kun koronan taloudellisia jälkiä paikataan, tilanne muuttuu varmasti. Syksyllä on edessä paljon isoja päätöksiä muun muassa ratikan toisesta vaiheesta. Pormestarin mukaan investoinnit ovat nyt elvytystä. Kun isku tulee, niin julkisen puolen pitää tehdä vastaisku. Investointien taso pyritään pitämään hyvänä. Tässä vain on vaarana sama kuvio kuin valtiotasolla, kun Suomi ottaa lisää velkaa ja jonka se jakaa Euroopan isoille maille elvytyksen nimissä. Ts. Tampere ottaa velkaa, että voi työllistää kaupungin omien asukkaiden lisäksi laajaa joukkoa muualla Suomessa. Tamperelaiset maksavat!

– Kiitokset työntekijöille siitä, että nopeasti eteen tullut etätyökausi on sujunut näin sujuvasti, kiittää pormestari. Tuo etätyö on kaksipiippuinen juttu. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön, kuten suoritusportaassa olevat henkilöt. Ylemmällä ja välijohdolla on mahdollisuudet etätyöhön kotonaan taikka vaikkapa Mallorcalla. Työmoraalia eikä yhteishenkeä paljon kasvata johtoportaan iloiset kuvat terasseilta kesken työpäivän. Etätyö ei pidä yllä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tältä osin.

***********************

Palvelujen kehittäminen seis, investointeihin ei puututa, velkaa lisää

Tampereen kaupunginhallitus antoi 18.5.2020 vuoden 2021 talousarvion valmistelun ohjeet epävarmassa tilanteessa. Talousarviovalmistelun keskeisin tavoite on tasapainottaa kaupungin talous vuonna 2020 tulevan notkahduksen jälkeen. Talouden tasapainottaminen tehdään vuosien 2021-2025 aikana.

Suurimmat vaikutukset Tampereen kaupungin talouteen ovat verotulojen merkittävä vähentyminen, sairaanhoitopiirin menojen kasvu sekä joukkoliikenteen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen ja varhaiskasvatuksen toimintatulojen väheneminen.

Linjauksen mukaan mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei hyväksytä vuoden 2021 talousarviovalmistelussa. Kuluvan vuoden talousarvion yhteydessä hyväksytyn 10 kohdan toimenpideohjelman toteuttamista jatketaan ja täsmennetään osana vuoden 2021 talousarviota ja 2021-24 taloussuunnitelmaa.

#Koronapandemian aiheuttaman kriisin seurauksena valtion ja kuntien talous sukeltaa vuonna 2020, myös Tampereen. Kriisin tarkkoja vaikutuksia kuntatalouteen on mahdotonta arvioida täsmällisesti tilanteessa, jossa pandemian ja siitä johtuvien rajoitustoimien kestoa ja laajuutta ei tiedetä.

Nykyisiä toimintoja ei pidä laajentaa ellei rahoitusta saada muista toiminnoista saatavilla säästöillä. Palveluissa on tehtävä rakenteellisia muutoksia ja tiivistettävä palveluverkkoa. Poikkeustilanteen aikaisista uusista toimintatavoista saatuja hyviä kokemuksia on hyödynnettävä pysyvästi toimintojen ja investointien suunnittelussa.

Valtuuston hyväksymä investointitaso on korkea erityisesti suhteessa vuosikatteeseen. Kaupungin kasvuun vastaaminen ja tulopohjan vahvistaminen edellyttää kuitenkin kasvua tukevia ja tulopohjaa vahvistavia investointeja, sanotaan virastotalosta. Investointitason pitäminen korkeana on perusteltua kaupungin kasvun ja palveluverkon kunnostamisen ja kehittämisen vuoksi. Investointien leikkaaminen ei edes olennaisesti parantaisi tilikauden tulosta. Talouden matalasuhdanteessa on tärkeää, että julkinen sektori ei syvennä matalasuhdannetta leikkaamalla välttämättömiä ja myös työllistäviä investointeja. Tämän vuoksi on hyväksyttävää, että investointien rahoittamiseksi lähivuosina kaupungin lainamäärä kasvaa aiempaa arviota enemmän. Investointien rahoittamiseksi haetaan valtion rahoitusta mahdollisuuksien mukaan.

Nyt ollaan tasolla, toivotaan, toivotaan! Investointien pitää olla samalla tavalla tarkastelun kohteena kuin palveluidenkin, koska pelkästään investoineilla ei ratkaista Tampereen talousongelmaa.

***********************

#Koronavirus vaikuttaa Tampereen talouteen

Koronaviruksen vaikutukset alkavat näkyä Tampereellakin. Maaliskuun 2020 tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 42,4 M€ alijäämäinen, mikä on 42,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi. Ilman valtion suunnittelemia tukitoimenpiteitä tulosennuste painuu 95,3 M€ alijäämäiseksi. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 15,0 M€ budjetoitua heikompana. Koko vuoden toimintakatteen kasvuksi ennustetaan 6,8 % (82,3 M€) edellisvuodesta, mikä aiheutuu osittain koronapandemian vaikutuksista.

Merkittävimmät toimintakatteiden ylitykset vuosisuunnitelmiin nähden ovat:

joukkoliikennelautakunta, toimintakatteen 4,9 milj. euron ylitysennuste.

sivistys- ja kulttuurilautakunta, toimintakatteen 3,0 milj. euron ylitysennuste. Ylitysten taustalla on koronapandemian aiheuttama tulojen väheneminen.

Konsernihallinto, yhteiset erät, toimintakatteen 2,4 milj. euron ylitysennuste.

Tampereen Vesi Liikelaitos, liikeylijäämätavoite alittuu 2,0 milj. eurolla.

Yhdyskuntalautakunta, toteutuu 1,9 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana. Syinä ovat pysäköinti- ja pysäköintivirhemaksutulojen alittuminen koronatilanteen vuoksi sekä lumen ja maan vastaanoton ja rakennusvalvonnan tulojen alittuminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta, ylitysennuste on 0,8 M€. Ylityksen taustalla ovat lastensuojelun sijaishuollon ja vammaispalvelun ylitykset.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilauksen ennustetaan alittuvan.

Asunto- ja kiinteistölautakunta, toimintakate 0,3 M€ budjetoitua heikompi.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan ennustetaan ylittävän budjetin 0,3 milj. eurolla.

Verorahoituksen ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman tason 26,5 milj. eurolla. Verorahoituksen kasvuennuste on 4,9 % (62,5 M€). Arviointiin sisältyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Tilikauden 2020 verotulojen kokonaiskertymäksi arvioidaan 976,0 M€. Verotulojen arvioidaan kasvavan vain 1,4 M€ (0,1 %) vuodesta 2019.

Vuoden 2020 veroprosentin nostosta huolimatta kunnallisverotuloja ennustetaan kertyvän vain 10,1 M€ (1,2 %) vuotta 2019 enemmän. Valtionosuudet ovat kasvamassa 20,2 % ja valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan 363,1 M€. Valtionosuuksien ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 37,0 milj. eurolla. Ennuste sisältää arviot valtion tukitoimenpiteistä (ei päätöstä), verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatioksi on arvoitu 23,9 M€ (peritään takaisin vuonna 2021) ja valtionosuuskompensaatioksi 20,0 M€.

Nettoinvestointien tilinpäätösennuste on 227,3 M€. Suurimmat nettoinvestoinnit ovat yhdyskuntalautakunnan 58,2 milj. euron investoinnit, asunto- ja kiinteistölautakunnan 99,4 milj. euron investoinnit, Tampereen Vesi Liikelaitoksen 25,3 milj. euron sekä konsernihallinnon 20,7 milj. euron investoinnit. Nettoinvestointien arvioidaan toteutuvan 25,8 M€ valtuuston hyväksymää tasoa pienempänä. Investoinnit alittuvat erityisesti talonrakennushankkeiden aikataulumuutosten vuoksi. Tätä aikataulumuutosta on käytetty aikaisemminkin, kun uudelleen budjetoituja investointeja on vähennetty. Varsinaista puliveivausta.

Vuosikate-ennuste on 70,1 M€, mikä kattaa 31 % tilinpäätösennusteen nettoinvestoinneista.

Kaupungin lainakannan ennuste on 897,1 M€, mikä on 102,3 M€ edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärän ennuste on 3 698 euroa.

***********************

Investoinnit ja investoinnit!

Investoinnit ovat kuin joku mantra, jota hoetaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Kyllä investointeja on tehtävä. Tampere on valinnan edessä, investoidako pääasiassa hyvinvointipalvelut turvaaviin investointeihin vai investointeihin, joiden laskettu hyöty perustuu enemmän utopioihin ja toiveajatteluun.

Tarkastellaan vuoden 2019 investointeja. valtuusto päätti 19.11.2018 vuoden 2019 talousarviossa nettoinvestointien määräksi 192,86 M€ ja että, pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa 90 M€. Tulorahoitusprosentti 46.
Kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuotiin 18.2.2019 talousarviomuutosesitys. ”Talousarvion hyväksymisen jälkeen on ilmennyt eräitä merkittäviä muutostarpeita kuluvan vuoden talousarvioon. Muutosesitykset koskevat pääosin vuodelta 2018 aiheutuvia investointihankkeiden uudelleenbudjetointeja investointien aikatauluissa tapahtuneiden viivästymisten vuoksi.” Nettoinvestoinnit olivat tuon talousarviomuutoksen jälkeen 233,4 M€. Merkille pantavaa on se, että rahoitukseen ei esitetty muutoksia, ei lisäystä eikä vähennystä.
Tilinpäätös 2019; ”Nettoinvestoinnit toteutuivat 80,6 M€ muutettua talousarviota pienempinä pääasiassa hankkeiden lykkääntymisen seurauksena.” Oikeampi termi on, lykkäämisen seurauksena. Ts. investoinnit toteutettiin 155 milj. euron arvoisena, joka oli 66,4 % valtuuston päättämästä tasosta, 233,4 M€. Investointien tulorahoitusprosentti oli 59. Lainakannan (pitkät lainat lisäys - pitkät lyhennys + lyhyet lainat) muutos 124,3 M€.

Sitten kalkulaattori käyntiin. Siis, investointien tulorahoitus 155,4 x 59% = 91,5 M€. Lainoituksen osuus 155,4 – 91,5 = 63,5 M€.

Toinen mantra on mitä hoetaan, että syömävelkaa ei oteta. Siis, investointeja varten otetut lainat ovat kasvaneet 124,3 M€. Tästä käytettiin investointeihin n. 63,5 M€, joten lainoista jäi käytettäväksi muihin menoihin ihan kelpo summa, vaikka syömävelasta ei puhutakaan.

Nämä laskelmat ovat sormiharjoitelmia tilinpäätöksestä ja talousarviosta saaduista luvuista. Mikä oli tarkoitus investointien talousarviomuutoksella, koska alkuperäisessä talousarviossa investoinnit olivat 192,86 M€, lähempänä oikeaa? Toimintakertomuksessa on selvitetty tilikauden tuloksen muodostuminen. Sitä vaan, että miksi talousarvion toteutumisvertailussa on otettu vertailuvuodeksi 2020?

Talousarvion noudattaminen ja olennainen epäselvyys

Muutama kuntalain kunnan talouteen liittyvä kohta herättää ajatuksia; kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 110.5 §), ja tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta (KuntaL 113.3 §).

Talousarvion noudattaminen tarkoittaa sitä, että pitää noudattaa viimeisintä valtuuston hyväksymää talousarviomuutospäätöstä. Talousarvion noudattaminen sentilleen on mahdotonta, eikä sitä tavoitellakaan. Epäselvää on, että mikä on olennainen epäkohta (KuntaL 123.3 §), kun tilinpäätöstä verrataan talousarvioon? Onko se valtuuston päätöksen noudattamatta jättäminen yleensäkin vai vain tietty euromäärä, 1000, 10000 tai kymmeniä miljoonia euroja, vai toteutuma prosenttia myönnetystä kustannusarviosta, - rahamäärästä, 50, 70, vai 95 prosenttia? Onko tilinpäätöksessä esiintyvä laskuvirhe tai väärin ilmoitetut luvut olennaisia epäkohtia?

Tilintarkastajan pitäisi ottaa em. kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastaja antaa lausuntonsa vuoden 2019 tilinpäätöksestä 14.4.2020 tarkastuslautakunnalle. Em. seikkoihin tilintarkastaja EI ota minkäänlaista kantaa!

***********************

Alijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2019 esitelty

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 16.3.2020 vuoden 2019 tilinpäätöstä. Tilikauden tulos muodostui 20 135 582,54 euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulosta käsitellään siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 1 904 630,15 euroa, Vahinkorahastosta tuloutetaan 225 468,47 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden alijäämä 18 005 483,92 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.

Edelleen, selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2020-2023 taloussuunnitelma on valmisteltu tasapainoon. Talousarvion menojen ylitykset, tuloksen alitukset ja investointimäärärahojen ylitykset esitetään hyväksyttäväksi.

Näin perustellaan

Tilinpäätöksessä todetaan, että vuoden 2019 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti.

Enpä tiedä? Kuntalaissa edellytetään, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuitenkin TP 2019, s. 17 on kirjattu; "Vuoden 2019 alkuperäisessä talousarviossa tilikauden tulos oli 28,8 M€ alijäämäinen. Valtuusto päätti vuoden 2019 aikana talousarviomuutoksista kolme kertaa. Talousarviomuutosten mukainen tilikauden tulostavoite oli 29,2 M€ alijäämäinen. Talousarviomuutokset kohdistuivat pääasiassa vuodelta 2018 siirtyneiden investointien uudelleenbudjetointeihin. Valtuusto lisäsi investointimenoja 37,3 milj. eurolla vuoden 2018 talousarvioon sisältyneiden investointien saattamiseksi valmiiksi. Ei mennyt ihan putkeen tämäkään, koska investoinnit jouduttiin toteuttamaan vain 155 milj. euron arvoisesti.
Tilinpäätöksessä on maininta uudelleenbudjetoinnista. Se on Tampereen oma termi. Kuntalaki, kirjanpitolaki, eikä yleisohje (19.4.2016) kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta sekä yleisohje (5.3.2018) kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, eivät tunne termiä ”uudelleen budjetointi.” Tosin Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma -ohjeessa, JHS 199 kerrotaan.

10.5.2 Investointibudjetin sitovat erät

Muun taseyksikön investointibudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat investointimenot ja -tulot. Valtuusto voi osoittaa investointiin määrärahan myös hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti.

Määräraha varataan taseyksikön investointiin vastaavalla tavalla kuin muussakin kunnan budjettisidonnaisessa tehtävässä. Taseyksikön investointisuunnitelmassa esitetään hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti hankkeen kustannusarvio ja sen jaksottaminen talousarviovuodelle ja muille suunnitteluvuosille. Jos kyse on jo käynnistyneestä investointihankkeesta, esitetään myös toteutunut hankintameno edellisvuosilta ja arvio kuluvan vuoden hankintamenosta.

Kahdelle tai useammalle vuodelle jaksottuvassa hankkeessa valtuusto hyväksyy hankintamenon kustannusarvion. Perusteluissa voidaan erikseen todeta mahdollisuus tarkistaa jaksotusta uudelleenbudjetoinnilla talousarviomuutoksin tai vastaisissa taloussuunnitelmissa.

Kirjanpito-ohjeen, tasetta koskevan ohjeen mukaan, voidaan ottaa käyttöön vapaaehtoisten varausten muutokset. #Investointivaraus saadaan tehdä kunnassa vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla kunta voi varautua tulevina vuosina tehtävään kuntatalouden kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen. Investointivarauksella katettava kohde on yksilöitävä kunnan taloussuunnitelmassa.

Talousohjelmalla saavutettiin noin 29,2 milj. euron taloudelliset vaikutukset, mikä oli 2,5 M€ tavoitetta enemmän. Konserniyhtiöiden ja rahoituserien osuus kertymästä oli 9,1 M€.

Tilinpäätöksen 90,4 milj. euron vuosikate kattoi suunnitelmapoistoista 81 prosenttia. Tärkeämpi luku on se, kuinka investoinnit rahoitettiin, tulorahoituksella 59 prosenttia. Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 153,9 M€. Koko kaupungin sisäiset erät sisältävät nettoinvestoinnit olivat 155,6 M€. "Nettoinvestoinnit toteutuivat 80,6 M€ muutettua talousarviota pienempinä pääasiassa hankkeiden lykkääntymisen seurauksena. Suurin osa hankkeista on talonrakennushankkeita ja ne on budjetoitu uudelleen toteutettavaksi vuodelle 2020. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden kokonaismäärä oli 40,1 M€, ..."

Mitä ihmeen silmänkääntötemppua tässä on yritetty? Vuoden 2019 talousarviossa investointien määräksi vahvistettiin 196,1 M€, v. 2019 1. LTA:ssa uudelleen budjetoitiin n. 38 M€ ja tilinpäätöksessä todetaan säästyneeksi (uudelleenbudjetoituvaksi) tuo em. 80,6 M€, että investointien loppusumma oli 155,6 M€. Täysin tarpeeton siirto. Toimintakertomuksessa olisi voinut todeta, ilman talousarviomuutosveivauksia, että investoinnit toteutuivat n. 41 M€ talousarviossa päätettyä vähemmän.

Miksi tuollaisen operaatioon on ryhdytty, syy selviää pienellä sormiharjoittelulla Excel-taulukossa. Kysymys on Tampereen kaupungin erittäin huonosta talouden tilasta. Tapa, millä talousarviota muutetaan sen mukaan kuinka toiminta ja rahatilanne vaatii, ei ole lainmukaista toimintaa.

1) TA 2019 investointien tulorahoitus% on 28,9. Sen mukaan laina, 133,4 M€ olisi riittänyt investointeihin (196,1 M€) siten, että lisää olisi pitänyt maksaa käyttömenoista n. 6. 1 M€ lisää.

2) LTA 2019:n investointien tulorahoitus% on 27,2. Sen mukaan laina, 133,4 M€ olisi riittänyt investointeihin (204,4 M€) siten, että lisää olisi pitänyt maksaa käyttömenoista n. 15,3 M€ lisää.

3) TP 2019:n investointien tulorahoitus% on 58,7. Sen mukaan laina, 133 M€ riitti investointeihin (155 M€) siten, että lainarahaa voitiin käyttää käyttömenoihin, lainojen korkoihin ja - lyhennyksiin n. 69 M€. Ts. kun otetaan huomioon nostetut lainat 133 M€, lainanlyhennykset 44,4 milj, euroa ja korottomien lainojen lisäykset 34,7 M€, niin lainakanta kasvoi 124,3 M€. Lainasta meni nettolyhennyksiin 8,711 ja korkoihin 12,49 M€. Näin jäi käyttötalouden rahoitukseen n. 48 M€! Niin paljon kuin on puhuttu, että syömävelkaa ei oteta!

Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 3 337 euroa.

Tampereen kaupunkikonsernin tilikauden tulos oli 34,8 M€ ylijäämäinen. Konsernin investointimenot olivat 392,5 M€. Konsernitaseen loppusumma oli 4 005,1 M€. Konsernin omavaraisuusaste oli 37 prosenttia. Konsernilla oli lainaa 1 913,9 M€ eli 8 034 euroa asukasta kohden.

Talousarvion toteumavertailu

Vuosi 2019 oli Tampereen kaupunkistrategian 2030 Tampere - Sinulle paras toinen toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2019 talousarviossa strategian pohjalta kymmenen koko kaupunkia koskevaa toiminnan tavoitetta ja palvelualueille yhteensä 37 tavoitetta. Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin kolme tavoitetta ja liikelaitoksille yhteensä 13 tavoitetta. Tytäryhteisöille asetettiin yhteensä 110 tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa.

Talousarvion toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan. Talousarviossa tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia, pois lukien tytäryhteisöille asetetut tavoitteet.

Kaupunkistrategiasta johdetuista 47 toiminnan tavoitteista 22 toteutui ja neljä toteutui osittain. 16 tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta ja viisi tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 16 tavoitteesta 12 toteutui ja yksi toteutui osittain. Tavoitteista kaksi jäi kokonaan toteutumatta ja yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryhteisöjen 110 toiminnan tavoitteesta 66 toteutui ja 11 toteutui osittain. 30 tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta ja kolme tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.

Tamperelaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Ikäihmisten palveluissa onnistuttiin tavoitteen mukaisesti laitoshoidossa olevien ikäihmisten määrän osalta. Myös lastensuojelun asiakasmäärän kehitystä koskeva tavoite saavutettiin alustavien väestötietojen perusteella, joskin lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Pitkäaikaisasunnottomien määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Erityistä tukea tarvitsevien osalta kelan työttömyysturvan saajien sijoittuminen aktiivitoimenpiteeksi luettaviin palveluihin laski viisi prosenttia vuoden takaisesta, vaikkakin oli edelleen 37 prosenttia korkeammalla tasolla kuin ennen työllisyyskokeilun alkua. Digitaalisten palvelujen käyttöönotto on ollut suunniteltua hitaampaa, eikä digitalisaatiolla tavoiteltavia tuottavuushyötyjä pystytty todentamaan.

Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat osittain. Raitiotien osan 1 rakentaminen eteni suunnitellusti, mutta raitiotien osan 2 suunnitteluun liittyvä tavoite toteutui sen sijaan osittain. Rakennuslupaprosessin kesto ei lyhentynyt tavoitteiden mukaisesti eikä kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvattamisessa pyöräilymäärien sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien osalta saavutettu tavoitetasoa. Myöskään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen tavoitetta ei saavutettu.

Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui vuoden aikana lievää negatiivista kehitystä. Tampereen työttömyysaste nousi joulukuussa 2019 11,6 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömien määrä ja työttömyysaste kasvoivat. Työmarkkinatuen kuntaosuus ei pienentynyt tavoitteiden mukaisesti, vaan toteutui 2,4 M€ pienempänä kuin vuotta aiemmin ja 1,2 M€ pienempänä vuoden 2018 vuosisuunnitelmaan verrattuna. Myöskään ammatillisen koulutuksen negatiivisten eroamisten määrän osalta ei saavutettu tavoitetasoa.

Tampereen vetovoima kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunkina on kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti, mistä yhtenä osoituksena on kaupungin keskeisten kohteiden vierailijamäärien kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Suurinta kasvu oli Muumimuseossa sekä Tampereen Taidemuseossa. Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten matkailijoiden määrä ei kuitenkaan saavuttanut asetettua kasvutavoitetta, vaan laski 15,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kaupunkitasoiset, organisaation toimintakykyyn liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, pois lukien sairauspoissaolojen ja nettomenojen kasvun negatiivinen kehitys. Kaupungin vuoden 2019 tilikauden tulos toteutui asetettua tavoitetta parempana, mutta jäi silti 20,1 M€ alijäämäiseksi.

Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitellusti. Suurimmat haasteet liittyivät sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrän vähenemiseen sekä vesijohtoverkoston laskennallisen uusiutumisajan vuosimäärään.
Kaupunginvaltuusto vahvisti 18.5.2020 vuoden 2019 tilinpäätöksen sekä myönsi tili- ja vastuuvapaudet.

***********************

Talousarvio voimassa vasta kuukauden - esitetään jo muutoksia

Kuntalain 110.5 § edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Sen vuoksi tuntuukin ihmeelliseltä, että talousarviovuodesta on kulunut yksi kuukausi kun jo esitetään talousarvioon muutoksia, ottaen huomioon, että 2 momentin mukaan tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Lyhytjänteistä taloudenhoitoa!

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee 4.2.2020 § 52 kuluvan vuoden talousarviomuutoksen, vaikka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion vasta 18.11.2019. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 200,1 M€. Valtuuston hyväksymät vuoden 2019 nettoinvestoinnit olivat yhteensä 234,5 M€.

Vuoden 2020 talousarvion investointeihin tehdään muutoksia, koska marraskuun 2019 toteuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen mukaan nettoinvestointien kokonaismäärä on jäämässä 179,9 milj. euroon, mikä on 54,6 M€ alle valtuuston hyväksymän tason. Investointien lopullinen toteuma vuonna 2019 ei ole vielä tiedossa, mutta on mahdollista, että investoinnit toteutuvat nyt arvioitua pienempänä.
Mitä tapahtui, kun vuodelle 2018 ja 2019 annettiin samanlainen investointien lisäystalousarvio? Vuoden 2018 tilinpäätöksestä käy ilmi, että investointien toteutuma oli lähempänä alkuperäistä talousarviota kuin lisätalousarviossa päätettyä määrää. Sama näyttää olevan tulossa 2019 tilinpäätösennusteen mukaan.

Ts. aivan tarpeeton toimenpide, ja onkin kysyttävä, miksi lisätalousarvio tehdään, kun valtuuston päättämä alkuperäinen talousarvio olisi riittänyt hyvin toteuttamaan ne investoinnit mistä oli päättänyt? Vielä, #LTA2020, nettoinvestointeja lisätään n. 40 milj. euron edestä, mutta ei kerrota mistä otetaan rahat, kassasta vai?

Talousarviomuutoksen on valmistellut talousjohtaja Jukka Männikkö, niin kuin sääntöjen mukaan kuuluu tehdäkin.

Samassa kokouksessa, § 53, esitetään, että kaupunki sitoutuu 1,6 milj. euron suuruisen lainan myöntämiseen KOy Tampereen Monitoimiareenalle odottamattomien kustannusten varalle, sekä edelleen

Kaupunki sitoutuu enintään 2 milj. euron suuruisen lainan myöntämiseen KOy Tampereen Monitoimiareenalle vuokralaisista aiheutuvien muutostöiden rahoittamiseksi.

"Pankkirahoituksen ehtojen mukaan pankit edellyttävät ennen ensimmäistä lainannostoa, että sijoittajien tulee vielä hankkia 4,0 milj. euron suuruinen lisärahoituspuskuri hankkeen odottamattomien kustannusten varalle. Tämän puskurin tarkoituksena on toimia ensisijaisena rahoituksena pankkeihin päin, mikäli hankkeessa ilmenisi jotain odottamatonta, eikä pankkien tarvitsisi ensimmäisenä myöntää hankkeelle lisää lainaa."

Konsernijohtaja oikeutetaan hyväksymään velkakirjojen ehdot ja että vuoden 2020 talousarviota muutetaan siten, että antolainoihin lisätään 3,6 M€. Miksi em. pankkien vaatimusta ei otettu huomioon hankkeen kustannusarviota tehdessä?

Lainaesityksen ja talousarviomuutoksen on valmistellut liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen.

Mielenkiintoista, samaan aikaan uutisoidaan hankkeen myöhässä olosta!

Päättämässä olivat:

Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1. vpj (kok), Mustakallio Jaakko, 2. vpj (vihr), Salmi Pekka, 3. vpj (sdp), Asplund Kirsi-Maarit (ps), Haapa-aho Olga (vihr), Kaivonen Kirsi (sdp), Liimola Anne (sdp), Kiili Kalle (kesk), Minkkinen Minna (vas), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok) ja Helimo Matti, vara (vihr).

AL uutisoi 3.2.2020, että Tampere sai sijoituksillaan yli 4 miljoonan euron tuoton, samaan aikaan kuitenkin lainamäärä kasvoi yli 120 miljoonaa. Mahtava yhtälö, lainamäärä kasvoi 124 M€ ja sijoitusten tuotto oli yli 4 M€ ja korkoihin meni 13,8 M€. Tamperelaista kohden laskettuna lainamäärä on 3 337 euroa. Vuotta aiemmin jokaista kaupunkilaista kohden lainaa oli 2 847 euroa. Mahtavaa!

Kaupunginvaltuusto vahvisti kh:n esitykset 17.2.2020 lisätalousarviosta ja lainavaltuuksista monitoimiareenalle. Ps jätti molempiin muutosesityksen.

------------------------

Tampereen kaupungin Konsernihallinnon toimintasäännön mukaan talousyksikkö vastaa mm. seuraavista asioista; – talousarvion ja -suunnitelman ohjaus ja valmistelusta ja investointien suunnittelun ohjauksesta.

Onko tässä tapahtunut toimivallan ylitys, koska Konsernihallinnon toimintasäännön mukaan liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalla ei ole toimivaltaa tehdä talousarviomuutoksia?

Onko vastaava toimivallan ylitys tapahtunut päätöksen, kv 11.3.2019 § 44, Helsingin ja Tampereen välisen ratakäytävän kehittämiseksi perustettava Suomirata Oy -hankeyhtiö -valmistelun ja käsittelyn aikana?

"Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätösesityksen ja siihen liittyvän talousarviomuutoksen olivat valmistelleet johtajat Mikko Nurminen ja Teppo Rantanen. Mikko Nurminen on Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Teppo Rantanen Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja.

------------------------
Tampere tiedotti 5.2.20202, että vuoden 2019 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan n. 18 milj.euroa alijäämäinen. Tulos on merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna (-58,8 miljoonaa) ja myös 2019 vuosisuunnitelmaa parempi (-29,2 miljoonaa). Sinällään positiivinen uutinen. Toivotaan, että sama suuntaus jatkuu.
Kh 10.2.2020; "Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan ulkoiset nettoinvestoinnit ovat 153,9 M€.| Nettoinvestointien arvioidaan toteutuvan 80,6 M€ valtuuston hyväksymää tasoa pienempänä. Investoinnit alittuvat erityisesti talonrakennushankkeiden aikataulumuutosten vuoksi."
***********************

Tilinpäätösennuste ei lupaa hyvää

Tampereen kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2019 tilinpäätösennusteen marraskuun lukujen valossa. Ennuste osoittaa 41,6 milj. euron ALIJÄÄMÄÄ. Merkille pantavaa on, että talousraportin 11/2019 mukaan investointien osuus on laskenut 234,5 milj. eurosta 179,9 milj. euroon, eli 54,6 M€!!

Lainaa nostetaan talousarviossa päätetty määrä 133 M€. Ottaen huomioon, että investointien tulorahoitus% on 64, niin investointeihin käytetään tulorahoitusta 115,1 M€ ja lainarahoitusta 64,7 M€. Näin ollen lainasta jää SYÖMÄVELAN katteeksi 68,6 M€. Etteikö muka investoinneilla ole merkitystä kaupungin talouteen?

Tampereen kaupungin verotulojen suhteellinen kehitys oli viime vuonna omaa luokkaansa suurten kaupunkien keskinäisessä vertailussa. Tampereen verotulot kasvoivat 6,5 prosenttia. Vaikka verotulojen kasvu on ollut vahvaa, mutta ei ole syytä röyhistää rintaa, sanoo talousjohtaja Jukka Männikkö.

Vaikka Tampereen kaupungin tulopohja menee parempaan suuntaan, ei positiivinen kehitys kykene nostamaan talouden päätä pinnalle. Tampereen talous on edelleen tuntuvasti alijäämäinen.

Verotulot

Tampereen vuoden 2019 verotulot ovat noin 974 miljoonaa euroa. Kasvua on tilinpäätösennusteen mukaan 59,5 miljoonaa euroa vuodesta 2018.

Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 41,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

– Ansiotulokehitys on ollut hyvä. Työllisyys on kohentunut ja väkimäärä kasvanut. Kaupunkiin on muuttanut kohtuullisen hyvää palkkatuloa ja eläkettä saavia, Männikkö sanoo. Tilanne on muuttunut, työttömyyden lasku on päättynyt ja kääntynyt vuoden takaiseen verrattuna nousuun.

Kiinteistöverot kasvavat 12 miljoonaa euroa noin 88 miljoonaan euroon. Taustalla on kiinteistöveroprosentin nosto ja uudet kiinteistöt.

Yhteisöverokertymä on noin 77 miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 verrattuna yhteisöveron määrä kasvaa noin 5,9 miljoonaa euroa eli 8,3 prosenttia.

Nettomenot

Tilikauden tulos on jäämässä 41,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä on 12,2 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää muutettua talousarvioita heikompi. Nettomenojen kasvua ei ole kyetty pitämään aisoissa. Menot kasvavat yli 4 prosenttia, kun tavoite oli hieman yli 2 prosentin kasvuvauhti.

Männikkö toteaa, että kaupunki on pitänyt palvelut paremmassa kunnossa kuin mihin rahat riittävät. Merkittävä kommentti.– Kulujen kasvu pitää pystyä hidastamaan. Valtavan iso kysymys on, miten se saadaan tehty, Männikkö sanoo.

Tilinpäätösennusteessa Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kirjoittaa, että korjaavia toimenpiteitä on tehty, mutta tsapainoinen talouskehitys edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista koko kaupunkikonsernin tasolla.

Tilinpäätösennusteen mukaan vertailukelpoiset henkilöstömenot ovat kasvaneet lähes 28 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Murheenkryyni on edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kehitys. Lautakunnan toimintakate on ylittymässä vuosisuunnitelmasta 19,2 miljoonalla eurolla. Pääsyynä ovat erikoissairaanhoidon palvelujen, vammaispalvelujen ja lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen ylitykset.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostot ovat ennusteen mukaan ylittymässä 8,9 miljoonalla eurolla.

– On aivan väärä käsitys, että kaupunki budjetoi liian vähän erikoissairaanhoitoon, Männikkö sanoo. No, miten sen nyt ottaa! Kun kaupunki tekee alijäämäisen budjetin, niin kyllä se koskee myös erikoissairaanhoitoa. Ratkaisuja menojen hillintään ja budjetin pitävyyteen on haettu, mutta tuloksetta.

Lainataakka

Kaupungin lainataakka jatkaa kasvuaan. Lainakanta oli viime vuoden lopussa noin 790 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa on 3 305 euroa. Vuoteen 2018 verrattuna asukaskohtainen lainakanta kasvaa 455 eurolla.

Investointisumma alittaa vuosisuunnitelman n. 56 milj. eurolla. Selityksenä on asunto- ja kiinteistölautakunnan alaisten talonrakennushankkeiden viivästyminen. Viivästyminen vai viivästyttäminen?

Nyt on lähdetty, ellei uhkailulinjalle niin painostamaan kuitenkin. Perusteluissa on kappale, jossa lukee; "Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja, konserniyksiköiden johtajat, palvelualueiden johtajat, palvelujohtajat, liikelaitosten johtajat, sekä johtosäännöissä määrätyt toimielinten esittelijät."

Jos kirjauksella on tarkoitus vaikuttaa 2019 talouteen, se on auttamattomasti myöhässä. Tämän vuoden taloudenpidon ohjeistukseen sopii kyllä hyvin. Asia on kyllä niin, että ensisijaisesti kunnanhallitus vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta, koska se on toimielin, joka valmistelee päätökset ja talousarvion valtuuston päätettäväksi.

Mielestäni, paras kirjaus mitä raportista löytyi, oli seuraava; "investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 4,6 milj. eurolla, koska sijoituksen Suomi-rata-hankeyhtiöön ei toteudu vuoden 2019 aikana ja kaupunginhallituksen käyttöön varatusta 2 milj. euron määrärahasta ennustetaan jäävän käyttämättä 0,63 M€." Voisiko sen paremmin sanoa? Jos ei tunne asiaa, tuolla se ei ainakaan kirkastunut.

Valtuusto käsitteli tilinpäätösennustetta 27.1.2020.

Historiallinen hetki, Suomen pääministeri Sanna Marin osallistui valtuuston kokoukseen.

2020

2019

Tampereen talous kyntää ennätyshuonoissa talousluvuissa - veronkorotuskaan ei taida auttaa

Talouskatsaus 10/2019

• Tilikauden tulosennuste on 46,2 M€ #alijäämäinen, mikä on 17.0 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi
• Tulosennuste parani syyskuusta 1,2 M€, toimintakate-ennuste parani 0,7 M€, poistoennuste pieneni 0,8 M€ ja verorahoitusennuste heikkeni 0,3 M€
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat Sosiaali- ja terveyslautakunnan 19,5 milj. euron ja Elinvoima- ja osaamislautakunnan 3,1 milj. euron toimintakatteen ylitysennusteet
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 47,6 M€ (4,0 %)
• Verorahoituksen ennuste on 0,6 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi
• Kunnallisverotuloja on kertymässä 35,6 M€ (4,6 %) vuotta 2018 enemmän. Kunnallisverotulojen ennustetta heikennettiin elokuussa 27,5 M€.
• Henkilöstömenojen ennuste ylittää vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla.
Talousohjelman toteuttamisen vaikutukset 2019 eivät pure riittävästi. Runsaasta muuttoliikkeestä huolimatta, verotulojen arvellaan jäävän 14 M€ vuosisuunnitelmaa pienemmäksi.

Investoinnit 2019 ennuste, 189,8 M€ (netto). Mikä alittaa vuosisuunnitelman 44,9 milj. eurolla. Investointien tulorahoitus 35,9 %.

Lainat 790,2 M€, 3305 €/asukas.

***********************

Millaiset vastavakuudet ovat olemassa?

Tampereen valtuusto vahvisti 18.11.2019 vuoden 2020 talousarvion ja päätti mm. tuloveroprosentin korottamisesta.

Talousarviokirjasta on luettavissa, että erityisesti antolainakantaa kasvattaa Tampereen Monitoimiareena Oy:lle myönnettävä 14,1 milj. euron suuruinen laina. PS:n Lassi Kaleva esitti muutostosta: ”Kansi- ja areenalle myönnettävälle lainalle edellytetään riittäviä vastavakuuksia". Kaupunginhallituksen ehdotus ilman mainintaa vastavakuuksista hyväksyttiin äänin 62-5.

Onko tästä vedettävissä johtopäätös, että kun kaupunki ottaa velkaa ja lainaan sitä eteenpäin, niin riittävät vakuudet kiinnostavat vain 5 valtuutettua? Kuitenkin kuntalaki edellyttää, että kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Lainattava summa on sen verran merkittävä, että onko valtuuston tietoon tuotu muussa yhteydessä vastavakuudet ja mikä elin ne on hyväksynyt?

Riittääkö monitoimiareenan rakentajayhtiön resurssit hankkeen läpiviemiseen, kun Rakentajalehti analysoi (31.10.2019), että on laadittu ohjelma pelastamaan yhtiö; saneerausohjelma, yt -neuvottelut ja 12 prosentin hybridilaina.

Tamperelaisille hankkeen puuhamiehille tämä tietää (saattaa) unettomia öitä.

***********************

#Veronkorotus hyväksyttiin äänestyksellä

Tampereen talousarvion käsittely 18.11.2019. Pormestari Lauri Lylyn vuoden 2020 talousarviossa esitettiin 0.75 prosenttiyksikön veronkorotusta. Tämä nostatti odotetusti porua valtuuston oikealla laidalla. Lauri Lyly taitavuus neuvottelijana tuli näkyviin, kun valtuustoryhmien neuvotteluissa veronkorotusesitys laskettiin 0,5 prosenttiyksikköön. Silloin suurin osa koalitiosta oli valmis hyväksymään muutetun talousarvion, joskin osa pitkin hampaina, "tämä "pieni korotus voidaan hyväksyä, mutta tämän jälkeen ei." Turhaa tohinaa, kaikki tietävät, että samassa tilanteessa ollaan 4 - 5 vuoden kuluttua. Näin on käynyt aikaisemminkin.

Yksi asia on tabu, investoinnit. Siitä ei haluta käydä keskustelua, vaikka voidaan osoittaa, että investointien jäädyttäminen ei merkitse käyttötalousinvestointeihin puuttumista.

Toisaalta on aika absurdi tilanne, kun samanaikaisesti puhutaan veronkorotuksista, kaupunki tiedottaa, että Tampereen Ratapihankadun vanhan #tavara-aseman siirto etenee. Tampereen kaupunki ja Kreate Oy tekivät urakkasopimuksen tavara-aseman siirrosta ma 18.11.2019. Tavara-aseman uusi paikka on Ratapihankadun toisella puolella Morkun tontilla. Rahoituksen varmistuttua käynnistettiin hankintamenettely uudelleen ja urakoitsijaksi valikoitui Kreate Oy 2,68 miljoonan euron tarjoushinnalla.

Veronkorotusta vastusti 9 valtuutettua.

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari
TaPu; Grönroos Arto, Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö
Kok; Axen Erkki
Sdp; Kivistö Anneli
VaTa; Raevaara Aarne
Varsin moni valtuutettu, joka oli julkisuudessa veronkorotusta vastaan, hyväksyi 0,5 prosenttiyksikön korotuksen. Takinkääntäjiä oli runsaasti, erityisesti kokoomuksen ja keskustan ryhmissä.

Täytyy sanoa, että pormestari Lauri Lyly osaa taustansa vuoksi neuvottelutaktiikan. Ensi tehdään korkeampi esitys, ikään kuin koepalloksi. Jos todetaan, että on liikaa vastalauseita, lasketaan tavoitetta hieman, niin saadaan näin mukaan useampi. Varsin moni meni tähän lankaan, tunteella, hei, me voitettiin!

***********************

Tampereen vuoden 2020 talousarvio annettu

Nyt on kovat piipussa, pormestari Lauri Lyly haluaa talouden kuntoon tuloveronkorotuksella! Lylyn mukaan olemme tilanteessa, jossa kunnallisveron tuloveroprosenttia on tasapainon saavuttamiseksi ja vastuullisen taloudenpidon varmistamiseksi korotettava 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin. Onko viesti kulkenut ja lieneekö päätökseen vaikuttanut se, että EU tutkii Suomen valtion toimia kuntalain lisätalousarviota koskevan asiassa?

Veroprosentin 0,75 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 30 miljoonaa euroa. Tosiasia on, että Lyly valitsi helpomman tien valitsemalla veronkorotuksen, sillä lakaistaan ongelma vain maton alle. Rakenteisiin ja investointeihin ei puututa

Verojen korotus ei ole missään olosuhteissa ainoa riittävä ratkaisu. Samanaikaisesti asetamme tavoitteeksi, että nettomenojen kasvu hidastuu tulojen mahdollistamalle tasolle. Tämä tarkoittaa enintään noin 3 prosentin nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

Vuoden 2020 talousarviossa vuosikate on 112,9 M€ ja tilikausi päätyy 0 tulokseen. Investoinnit ovat 200,2 M€, joka on n. 10 M€ enemmän kuin vuonna 2019. Investointien tulorahoitus 56 %. Jos kiinnostaa, miten vuoden 2020 investointisuunnitelmia on valmisteltu eri lautakunnissa voit katsoa täältä.

Ei ollut halua puuttua investointeihin, olisi pitänyt olla rohkeutta pysäyttää toistaiseksi kaikki toimenpiteet ratikan 2.vaiheen osalta, Näsijärven rantatäytön, 0-kuituoperaation osalta ja kohdistamattomien rakennuskohteiden osalta. Tällä tavoin olisi säästöjä löytynyt lähelle 30 M€, jolla voisi välttää veronkorotuksen.

Esityksen mukaan verorahoitus nousee veronkorotuksen myötä 8,2 %. Muuten se olisi 5,5 %. Nettomenot kasvavat 4,5 %.

Talousarviokirjasta löytyy mielenkiintoisia lukuja useamman vuoden ajalle. Hiedanrannan pilaantuneiden maiden vaihtoon 2 M€. Hiedanrannan ehdolliseen (myyntivoittoihin sidottu) pilaantuneisiin maihin ja esirakentamiseen2021-2027 8,9 M€. #Vaitinaron rantatäyttöön on varattu 20,3 M€ ja 0-kuidun pelastusoperaatio v. 2020 on poistettu, mutta vuosille 2020-2026 varattu 30,8 M€. (myyntivoittoihin sidottu)

Velkaa otetaan lisää. lainakanta vuoden 2020 lopussa 900,2 M€, asukasta kohti 3711 €.

************************

Tehostamistoimista huolimatta, talous ei oikene

Tampereen Kaupungin tammi-elokuun 2019 ulkoinen tulos oli 19,6 M€ alijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos oli 17,5 M€ alijäämäinen.

Valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos on 29,2 M€ alijäämäinen. Elokuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 46,5 M€ alijäämäinen, mikä on 17,5 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi. Kaupunkitasolla ennustetta on heikentänyt verotulojen ennustettu toteutuminen 10,5 M€ vuosisuunnitelmaa heikommin. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 22,3 M€ budjetoitua heikompana. Tilinpäätösennusteessa toimintakatteen eli nettomenojen arvioidaan kasvavan 48,9 M€ (4,1 %). Vuonna 2018 toimintakatteen muutos oli 3,7 %.

Suurimmat ylityspaineet ovat sosiaali- ja terveyslautakunnalla, jonka toimintakate-ennuste on 21,1 M€ vuosisuunnitelmaa huonompi. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan ylitysennuste on 1,1 M€. Suurimmat ylitykset ovat varhaiskasvatuksen henkilöstökuluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja koulukuljetuskustannuksissa.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate-ennuste on yhteensä 3,0 M€ budjetoitua heikompi. Merkittävimpinä syinä ylitykseen ovat ammatillisen koulutuksen henkilöstömenojen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen.

Yhdyskuntalautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,6 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana, mikä aiheutuu toimintatuottojen alittumisesta maanvastaanoton, katulupamaksujen ja asemakaavoituksen osalta. Voisi sanoa, mitä minun uneni tiesi? Ennustin pysäköintimaksujen korotuspäätöksen yhteydessä, että vaikutus tulee olemaan negatiivinen,

Verotulojen ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 10,5 milj. eurolla ja valtionosuuksien ylittävän vuosisuunnitelman 10,2 milj. eurolla.

Nettoinvestointien tilinpäätösennuste on 197,6 M€. Suurimmat nettoinvestoinnit ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 70,6 milj. euron investoinnit, yhdyskuntalautakunnan 68,2 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen 31,5 milj. euron investoinnit.

Vuosikate-ennuste on 67,3 M€, mikä kattaa 59 % tilinpäätösennusteen nettoinvestoinneista.

Kaupungin lainakannan ennuste on 790,2 M€, mikä on 119,7 M€ edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärän ennuste on 3 305 euroa.

Kaupunginhallitus on edellyttänyt kaupungin toimintayksiköiltä talouden tehostamistoimenpiteitä, jotta voidaan talousarviota uhkaavat ylitykset välttää. Elokuun toteuman perusteella arvioidaan talousohjelmalla saavutettavan kuluvana vuonna noin 28,8 milj. euron vaikutukset, vaikka kaikkia asetettuja tavoitteita ei vuonna 2019 saavuteta.

Kaupunkikonsernin tulosennuste on 16,4 M€. Tulos paranee merkittävästi edellisvuodesta kaupungin verotulojen kasvun sekä vuotta 2018 rasittaneen satunnaisen kulun vuoksi. Tulosennuste on 69,2 M€ edellisvuotta parempi. Konsernin investointiennuste on 438,7 M€ (2018: 495,8 M€) ja lainakantaennuste 1 879,7 M€ (2018: 1 718,8 M€).

Tampereen työllisyystilanteen hyvä kehitys on hidastunut kuluvan vuoden aikana. Kaupungin työttömien määrä nousi elokuussa 3 % (374 henkilöä) vuoden takaisesta ja alle 25-vuotiaita työttömien määrä lisääntyi 280 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrän suhteen kehitys on ollut sen sijaan positiivista. Työttömiä oli elokuussa 1 195 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Tilanne heijastelee työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Koko vuoden ennuste on, että kuntaosuus pienenee 1,5 M€ vuoden 2018 vuosisuunnitelmaan verrattuna, kun tavoitteena on 2,7 milj. euron lasku.

Kaupungin kasvuvauhti on hidastunut kahteen viime vuoteen verrattuna. Kuluvan vuoden aikana väestö on kasvanut 2 153 asukkaalla, mikä on 455 asukasta vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona.

Tampereen tavoitteena on kasvaa kestävällä tavalla. Tavoitteen toteutumista tuetaan muun muassa kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta vahvistamalla. Positiivinen kehitys näkyy elokuussa joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvaessa 2,5 %, sekä pyöräilymäärien kasvaessa 2,1 %. Pyöräilyyn luotetaan kuin pukki sarviinsa, unohtaen täysin Tampereen maantieteellisen sijainnin ja vuoden ajat.

Tapahtumatarjonnalla on merkittävä vaikutus kaupungin vetovoimaan ja houkuttelevuuteen. Elokuussa keskeisten kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailukohteiden kävijämäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja Tampereella järjestettyjen kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumien määrä on säilynyt edellisen vuoden tasolla. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on kuitenkin laskenut tammi-heinäkuussa 19 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Mutta, kuinka paljon nämä hyödyttivät kaupungin kassaa, sitä ei kerrota?

Kaupungin toimintaa haastaa vaikea taloustilanne. Toteutumatta arvioidaan jäävän muun muassa kaupunkitasoiset tavoitteet koskien tilikauden tulosta, investointien tulorahoitusta sekä työvoimakustannuksia. Kaupunkitasolla myös sairauspoissaolojen määrä säilyy edelleen korkealla tasolla.

************************

Ratkooko Tampere vaikeaa yhtälöä?

Tällainen väite esitettiin Tampereen taloutta koskevassa AL 14.9.2019 artikkelissa. Yhtälö ei ole ensinkään vaikea, kun tunnustetaan tosiasiat ja myönnetään, että on harjoitettu virheellistä talouspolitiikkaa. Tampereella on ollut jo lähes 10 vuotta miinusmerkkiset tilinpäätökset, investoinnit - ei palveluja ylläpitävät, ovat ylittäneet kaupungin talouden kantokyvyn.

Talousjohtajan mukaan Tampereella on vuodessa on 30-40 M€ liikaa menoja suhteessa tuloihin. Kyllä, koska näin on, pitää katsoa mistä menoylitykset johtuvat. Kasvava kaupunki ja kasvavat palvelujen tarpeet, lisääntyvä väestö ja investoinnit, siinä ovat syyt, miksi rahat eivät riitä.

Koska enemmän kuin huono taloustilanne on jatkunut pitkään, siihen eivät mitkään kepulikonstit auta. Tilanne on nollattava, ja katsottava oikeasti mitä on tehtävissä. Kuntalaissa on ensimmäisenä määritelty, että kunnan tehtävänä on tuottaa asukkailleen hyvinvointia, ei investoida.

Lähdetään rakentamaan talousarviota siten, että ensin määritetään miten voidaan järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Rinnalla katsotaan kaupungin tulot, ts. verotulot, valtion osuudet, muut tulot. Sen jälkeen katsotaan, mitä investointeja tarvitaan em. päämärän toteuttamiseen ja miten varat näihin riittävät, kohtuullinen lainanotto mukaan lukien.

Tampereen kaupunginhallitus vahvisti 9.9.2019 investointiesityksen vuoden 2020 talousarvioon sekä vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmiin. Avaan myöhemmin v. 2020 talousarvion investointiosan valmistelua. Investointiesityksen käsittelyjärjestys ei mennyt ihan protokollan mukaan.

Tässä oma esitykseni Tampereen talouden #tasapainottamiseksi 2020. Löytyisi n. 32 M€ helpostikin irrotettavaksi investoinneista siirrettäväksi käyttömenoihin.

Noudatetaan kaupunkistrategiaa ja talousarviota kuntalain edellyttämällä tavalla.

Ratikan 1. vaihe on pikkuhiljaa valmistumassa. Talouden #tasapainottamiseksi ja muutenkin on syytä ottaa aikalisä 2. osan sekä Hatanpään hukkapätkän rakentamispäätöksestä ja myöhentää niitä joitakin vuosia sekä kerätä käyttökokemuksia alkavalta liikenteeltä. Sen jälkeen katsotaan, miten edetään. Hienoa havaita, että muutkin ovat huomanneet saman.
Maistiaisiksi kh:n päätöksestä #talousarvion investointeja koskeva kohta; Rakennuskohteet; KOHDISTAMATON 2020/18,3 milj.euroa, 2021/15 milj.euroa, 2022/18, milj.euroa 2023/17,9 M€. Ts. 4 vuoden aikana käytetään 69,3 miljoonaa euroa siten, ettei niiden käyttökohdetta ole suunniteltu. Nämä rahat voi osoittaa suoraan sote- ja terveyspalveluihin. Tuollaisia epämääräisyyksiä ei pitäisi esitellä.

Mitä kaupunginhallitus on listannut? Helposti on erotettavissa eriä, joiden rakentamiseen esitettävät rahat voidaan osoittaa vaikkapa sote- ja terveyspuolelle kaupungin toimintojen siitä kärsimättä.

Ratikkakäytävän erillishankkeet, - 4 M€ -> katujen kunnossapitoon.
Uudisrakentamisesta em. kohdistamaton, - 18,3 M€ -> soteen.
Erikoisrakenteet, - 0,5 M€ – soteen.
Ulkovalaistuksen LED-vaihdot, - 1,4 M€ -> soteen.
Investointien suunnittelu, - 0,4 M€ -> soteen.
Särkänniemi ja Mustalahti ja Näsinsilta, - 0,5 M€ – soteen.
Ranta-Tampellan rakentaminen, - 1 M€ -> soteen.
Kaupunkiympäristön suunnittelu, - 1 M€ -> soteen.
Hiedanranta; pilaantuneet maat/esirakentaminen, - 2 M€ -> soteen.
HR; Vaitinaron rantatäyttö, - 5,04 M€ -> soteen. HR; Rakennusten kunnostaminen, - 1,1 M€ -> soteen.
Kaupunkiympäristön suunnittelu, - 1,2 M€ -> soteen.

Huomatkaa, ei tarvitse leikata investoinneista, jotka koskevat mm. kouluja, päiväkoteja, sisäilmakorjauksia, vastaavia.

Yt -neuvottelut käyntiin. Töiden järkeistäminen ja automatisoinnin myötä tarpeettomiksi tulleet henkilöt koulutettava uuteen tehtävään tai sanottava irti. Henkilöstön lomautus pitää myös olla listalla. Kaupunki ei voi olla erillinen turvapaikka, kun samaan aikaa tamperelaisissa yrityksissä käydään yt -neuvotteluja.

Karsittava hankintoihin oikeuttavien henkilöiden määrää. Delegointi on liian laajaa. Tämä on nähtävissä kaupungin ostolaskudatassa.

Kaupungin tehtävänä ei ole tukea taloudellisesti toimijoita, jotka korjaavat siitä hyödyn.

Kaupungin omistamien yhtiöiden olemassaolon oikeutuksen tarkastelu tiukalla seulalla. Ei tarpeelliset on lopetettava ja fuusioitava toiseen. Yhtiöitä ei pidä pitää yllä vain henkilöstön suoja- tai loppusijoituspaikan vuoksi.

Kasvavaan kaupunkiin voi tietysti vedota, mutta väestönmäärän kasvua on syytä seurata huolella, koska alkuvuoden muuttajien määrä romahti aikaisempiin vuosiin nähden.

Nyt on väläytelty myös tuloveroprosentin korotusta. En kannata, koska lähiaikoina on nostettu kiinteistöveroa, nostettu bussilipunhintoja, nostettu palvelumaksuja ja muita tariffeja, uutena veron kaltaisena maksuna on tuotu hulevesimaksu. Että, kyllä pitää muita keinoja löytyä kuin veronkorotukset.

************************

Tehostamistoimista huolimatta, talous ei oikene

Tampereen talouskatsauksesta poimittua. Tässä väliaikatietoja Tampereen taloudesta ajalta tammi-heinäkuu 2019.

• Tilikauden tulosennuste on 31,4 M€ alijäämäinen, mikä on 2,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi.
• Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 27,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana.
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat Sosiaali- ja terveyslautakunnan 20,6 milj. euron ja Elinvoima- ja osaamislautakunnan 3,9 milj. euron toimintakatteen ylitysennusteet.
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 54,0 M€ (4,6 %).
• Verorahoituksen ennuste on 19,7 M€ vuosisuunnitelmaa parempi (kasvua edelliseen vuoteen nähden 7,1 %).
• Kunnallisverotuloja on kertymässä 61,1 M€ (8,0 %) vuotta 2018 enemmän.
• Verotulojen toteutumiseen kohdistuu kuitenkin poikkeuksellisen suurta epävarmuutta tulorekisterin käyttöönottoon liittyvien ongelmien takia. On mahdollista, että osa kunnallisverotuloista tilitetään kaupungille vasta vuonna 2020.
• Henkilöstömenojen vertailukelpoinen kasvuennuste on noin 27,1 M€ (4,5 %).
• Palkkaratkaisun vaikutus ennusteeseen on noin -14,0 M€.

Muutamia investointeja hidastamalla, myöhentämällä ja tarvittaessa poistamalla suunnitelmista, saadaan alijäämä lähes katettua. Ei tarvitse puuttua koulujen, päiväkotien, vast. palvelujen ylläpitoon liittyviin investointeihin, vaan niitä voidaan silti toteuttaa.

• Vuoden 2019 nettoinvestointien toteumaksi ennustetaan 209,8 M€, mikä alittaa vuosisuunnitelman 25,0 M€.

• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan
    – Talonrakennushankkeet jäivät suunnitellusta alle 26,3 milj.euroa.
    – Yhdyskuntalautakunta (pl. erikseen sitovat erät) 5,3 M€. Mielenkiintoista, vaikka #pysäköintimaksuja korotettiin, siitä           huolimatta tulot jäävät alle suunnitellun. YLA on varaamassa lisärahaa pysäköinnin valvonnan tehostamiseen.
    – Ammatillinen koulutus (elosa) jäi suunnitellusta alle 1,0 M€.
    – Sivistys- ja kulttuurilautakunta (hypa) jäi suunnitellusta alle 2,3 M€

• Pysyvien vastaavien myyntitulojen ennuste on 24,5 M€, mikä alittaa vuosisuunnitelman 15,5 milj. eurolla. Merkittävimmät poikkeamat:
– Asunto- ja kiinteistölautakunta - 15,6 M€. Onko niin, että kiinteistökauppa ei toteutunut toivotulla tavalla.

Nyt on pakko hymyillä sisäänpäin, kun muistaa mitä aikaisemmin on tapahtunut.

YLA päätti viime tammikuussa pysäköintimaksujen korottamisesta. Kaupunginhallitus oli asettanut tulotavoitteeksi 200000 euroa. Minä esitin, että ei koroteta, koska maksukertymä tulee olemaan negatiivinen monestakin eri syystä. Kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi.

Tampereen talouskatsauksessa 1-7/2019 todetaan, että ”… ja pysäköintimaksutuottojen alituksesta…” Katsaus kh:n käsittelyssä 9.9.2019. No, sattuuhan sitä, kun usein sattuu, niin siihen tottuu.

YLA pääsee nokittamaan 10.9.2019, ”…joukkoliikennelautakunnalle varatun 0,12 milj. euron lisäyksen kohdentaminen joukkoliikennelautakunnan sijaan yhdyskuntalautakunnan pysäköinninvalvontaan.”

Selvä johtopäätös, että kun pysäköintitulot jäävät vajaaksi, niin tehostetaan parkkipirkkojen toimintaa? Ei, kyllä minä nauran naama leveällä ulospäin. 😂😂🤣

*************************

Kiinteistöjä myyntiin talouden kohentamiseksi

Asunto- ja kiinteistölautakunta (AKILA) käsitteli 21.8.2019 kiinteistöjen myyntilistaa. Samalla että talous kohenee, päästään eroon tarpeettomista kiinteistöistä. Tuloja syntyy myyntitulojen muodossa ja säästyneinä ylläpitokustannuksina.

Myynnit 2010-31.1.2017

Myyntitulot n. 90,1 M€

Rakennuksen myynnin yhteydessä vuokrattujen tonttien pääoma-arvo n. 25,5 M€ (1,2 m€/vuosi)

Myynnit 1.2.2017 –29.4.2019

Myyntitulot 9,1 m€

Rakennuksen myynnin yhteydessä vuokrattujen tonttien pääoma-arvo n. 4,4 m€ ( 0,3 m€/vuosi)

Myytäväksi kehitettyjä kohteita

Pellervon koulun alue

Koukkuniemen alueen kohteista mm. Lehtelä, Koivula ja Varpula

Tesomankujan päiväkoti

Raholan kartano

Suoraan myytäviä kohteita

2019-2022

                        1. Sairaalakatu 6 loppuosa (toistaiseksi Järvensivun koulun väistökäytössä)
                        2. Haapasen huvila (myynnissä kiinteistövälittäjällä)
                        3. Ylioppilastalo (myynnissä kiinteistövälittäjällä)
                        4. Hervannan lukio
                        5. Tesoman kirjasto (myynnissä kiinteistövälittäjällä)
                        6. Veturitalli 2, (Kansi-ja areena-hankkeen käytössä, myydään asemakeskuksen asemakaavan valmistuttua)
                        7. Pispalanvaltatie 52
                        8. Pispalanharju 32 (myydään tarjousten perusteella)
                        9. Viitapohjan koulu
                        10. Vilusenkartano (myydään palvelukäytön päätyttyä)
                        11. Kaanaan koulu (myydään tarjousten perusteella, vuokralainen irtisanottu/jättänyt oikaisuvaatimuksen)
                        12. Tampellan Herrainmäen huvilat pientalot (myydään tarjousten perusteella)
                        13. Linnainmaan aluepaloasema
                        14. Vernissaraitti 6 (vuokrattu)
                        15. Piennarkatu 22 (omakotitalo, vuokrattu)
                        16. Lindforsinkatu 8 osakkeet (As Oy Lindforsinpuisto)
                        17. Mäntykatu 6 osakkeet (As Oy Pyynikinhaka)
                        18. Virontörmänkatu 1 osakkeet (As Oy Tesoman Käpyhaka)
                        19. Jukolankatu2 (As Oy Huikkaanpirtit)
                        20. Yksittäisiä pieniarvoisia kohteita

Myytäväksi kehitettäviä kohteita

2019-2024 (ks. asemakaavoitusohjelma) palvelukäytöstä poistuvat/poistuneet

              1. Kalevan lastentalo
              2. Hatanpään sairaalan määrätyt rakennukset
              3. Tesomajärven koulu
              4. Onkiniemen tehdasrakennukset
              5. Frenckell
              6. Peltolammin koulun alue
              7. Lepolan päiväkoti vuokrataan asemakaavallisen kehittämisen ajaksi, myydään asemakaavan vahvistuttua
              8. Härmälän leirintäalueen asemakaavoituksen yhteydessä, asemakaavaohjelmassa 2022 –2023
              9. Pispalan neuvola
             10. Eteläpuiston kohteet (de GamlasHemyms.)
             11. Nekalan lastentalo
             12. Metsolan perhetukikeskus
             13. Kämmenniemen vanha päiväkoti


2019 - muu omaisuus

    1. Kaupin sairaala
    2. Teerentie 7
    3. Ratinan toimistorakennus
    4. Kalmarin entinen tehdas
    5. Maisansalo
    6. Tavara-asema
    7. Kristillan alue
    8. Linja-autoasema
    9. Pyynikintie 2

Toimenpiteet/pohdittavat

             1. Ihalanretkeilyalue, vuokrattu 30.11.2022 saakka, -esitys: selvitetään mahdollisuudet kohteen myyntiin
             2. Hirvitalo, -vuokrattu 30.9.2020 saakka (Pispalan kulttuuriyhdistys ry) –vuokrausta jatketaan nykyiseen                 käyttötarkoitukseen
             3. Ompelijantalo / Rajaportin sauna, neuvottelussa edelleen vuokrasopimus Rajaportin Saunayhdistyksen kanssa
             4. A-kilta/Uramonkatu, Tahmela-A-Kilta irtisanonut vuokrasopimuksen, käynnistetty asemakaavamuutos asumiseen
             5. Kurpitsatalo, Tahmela, toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus jatkuu
             6. Frenckellin konttoriasemakaavallinen kehittäminen Frenckellin kanssa
             7. Mustanlahden sataman rakennukset: tarkastellaan Onkiniemi -Särkänniemi - Mustanlahti -alueen asemakaavoituksen yhteydessä
             8. Pajasaari: tarkastellaan Onkiniemi - Särkänniemi - Mustalahti -alueen asemakaavoituksen jälkeen

*************************

Tulorekisteri stressaa kuntien päättäjiä

Kuntalehti uutisoi 14.8.2019, että tulorekisterin ongelmat romahduttivat verokertymäennusteen ja sotkevat kuntien budjetointia – "Kunnat joutuivat uudistuksen kärsijöiksi".

Kuntaliitto on alentanut ennustettaan kuntien tämän vuoden tuloverokertymästä. Alenema on 400 miljoonaa euroa aiemmin ennustetusta. Jos ennuste toteutuu, tuo summa olisi siirtymässä vuoden 2020 verotulokertymään.

Nyt kunnissa pohditaan, paljonko kertymä tänä vuonna on, paljonko se on ensi vuonna, miten kertymät kirjataan. Ja millä perusteilla ensi vuoden budjettia laaditaan, tai millä rahoitetaan investoinnit joihin näyttääkin olevan tänä vuonna luultua vähemmän rahaa.

– Tämä on kuntien taloussuunnittelun kannalta tosi hankala paikka, sanoo verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta.

Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo, että tulorekisteri on hyödyllinen työkalu toimiessaan.

– Mutta se on otettu käyttöön ilman että toimivuutta on kunnolla testattu.

Männikön mielestä tilanne on kunnille kohtuuton, kun ne itsestään riippumattomista syistä joutuvat sijaiskärsijöiksi.

– Tämä on hyvä huono esimerkki siitä, miten uudistuksia ei pitäisi tehdä ennen kuin ne on koeponnistettu, että ei pääse syntymään tämäntyyppisiä tilanteita.

Mikä on Tampereen tilanne, se nähdään muutaman kuukauden sisällä. Nähdään, myös onko kaupungin talous menossa - minne suuntaa?

*************************

Lisää osinkotuloja - mutta ei riittävästi

Tampereen kaupungin tytäryhtiöiden osingot ovat kasvaneet (Tamperelainen 19.6.2019) tällä vuosikymmenellä. Vaikka osinkotulot ovat kasvaneet , ja vastaava vapaata yhtä veroprosenttiyksikköä, niin se ei riitä tasapainottamaan Tampereen taloutta. Toki apuna se rikka rokassakin on.

Kaupungin yhteenlasketut osingot kasvoivat edellisvuoteen nähden 53 prosentilla. Osinkotulot ovat jo merkittäviä kaupungin taloudelle. Kaupungin mukaan osingoista saatu 29,3 miljoonan euron tulo vastaa noin 0,75 veroprosenttiyksikköä. Merkittävin yksittäinen osingonmaksaja oli Tampereen Sähkölaitos Oy, jonka maksama osinko kaupungille kasvoi peräti 7,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tosin kaupungin talouden tasapainottamisohjelmalla edellytettiin, että osinkotuloja täytyy saada - löytyä aikaisempaa enemmän. Mitä se tarkoittaa kaupunkilaisen kannalta. Kun esim. Tampereen sähkölaitos nostaa sähkön ja kaukolämmön hintaa, osinkojen saanti perustuu piiloverotukseen.

Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti Tampereen kaupunki odottaa #osinkotulojen kasvavan myös jatkossa. Paine kohdistuu kaikkiin markkinaehtoisesti toimiviin yhtiöihin. Koska kunnan tehtävänä ei ole liiketoiminnan harjoittaminen, eikä se ole sopivaa, yritysten pyörittäminen on varsinaista JOKK -menettelyä.

Konsernijohtajan Juha Yli-Rajalan ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaisen mukaan laivaliikenteen harjoittaminen julkisin varoin ei ole sopivaa (AL 19.6.2019). Kommentti liittyy laivayhtiö #Hopealinjan huonoon, jopa erittäin huonoon taloustilanteeseen.

Hmm, tuota, Tampere omistaa ja on mukana 70 osakeyhtiössä. Ehkä pitäisi perata koko lista ja katsoa, minkä yhtiön pyörittäminen kaupungin varoin on tarpeellista ja sopivaa. Varmasti on yhtiöitä, jotka ovat perustettu vain tiettyjen henkilöiden suojatyö ja/tai loppusijoituspaikaksi.

Kuvassa Tampereen osakkuusyhteisöt 2018. Siihen on lisättävä v. 2019 perustetut; Tampereen Infra Oy osakkuus Suomirata -hankeyhtiöön ja kaksi Hiedanrantayhtiötä.

*************************

Tampereen talous luisuu kohti perikatoa kiihtyvällä nopeudella

Tampereen kaupunginvaltuustolle tuodaan ma 17.6.2019 tiedoksi talousraportti 04/2019. Sisältö on karua luettavaa. Kokouksessa keskustellaan varmasti kansiareenan tilanteesta, joka on 2,5 kuukautta myöhässä rakentamisaikataulusta ja rakentaja SRV on talousvaikeuksissa.

Taloudesta Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö kertoo jo selvästi, missä mennään. Päättäjät ja virkamiehet eivät vain usko.

– Tilanne on ahdistava. Viime vuosina tehty hyvä työ on nyt hukkumassa. On turha kuvitella, että tilanne kääntyy itsestään. Samana päivänä oli uutisoitu, että Tampereen kaupungin talous kulkee kohti jopa ennätysmäisen huonoa talousvuotta.

Ennakkoon budjetoitu alijäämä, 17 miljoonaa euroa, nousisi ennusteen mukaan jopa 60 miljoonaan euroon pitkälti sosiaali- ja terveysmenojen runsaiden ylityksen takia. Männikkö jättää kertomatta, että talousarvio laadittiin tarkoituksella alijäämäiseksi, kuten on tehty monena vuotena aikaisemminkin.

Ei ole mikään uutinen. Itse olen tiennyt, nähnyt, mihin ollaan menossa. Olen jopa tuonut ajatuksiani julki, mutta niitä ei ole haluttu uskoa.

Perusongelma on se, että kaupunki kuluttaa enemmän kuin tienaa. Silloin pitäisi palata alkujuurille ja katsoa, mikä lain mukaan kunnan tehtävä ja sen mukaan laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaupunki kehittyy, joo, se ei oikeuta ajamaan sitä perikatoon, mikä nyt näyttää olevan suunta.

Hitaampikin kehittäminen vie kaupunkia eteenpäin. Nyt liian paljon ja liian lyhyellä aikaa, joten talous ei ehdi sopeutua. Tähän liittyy vielä muuttoliike, jossa pienituloiset jäävät kaupunkiin ja parempituloiset siirtyvät muualle. Tämä naapurikuntiin muuttaminen näkyy myös kaupungin palkkalistoilla olevien osalla. No, jokainen saa valita asuinpaikkansa mistä tykkää. Raha ja muut seikat ratkaisevat, ei tarvitse tuntea sympatioita työnantajakaupunkiaan kohtaan.

Toisella seinällä iloitaan siitä, että alijäämä on VAIN 24 miljoonaa euroa! Oli alijäämä sitten 24 tai 60 M€, alijäämää se on kuitenkin. Kuntalaki lähtee siitä, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.

Valtuusto käsittelee ma 17.6.2019 aloitetta mm. painonappien poistamiseksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden reiteiltä. Kun katsoo taloudenpitoa, palveluja ja niiden käyttöä, investointeja, ts. kaupungin asioiden hoitoa, olisiko kaupungin kannalta parempi, jos päättäjät keskittyisivät päättämään vain painonappien tasoisista päätöksistä.

Avasin hieman talousraportissa 03/2019 ollutta investointilistaa. Kuten huomaatte, investointeja on hajautettu monelle taholle ja tekijälle. Onko tarkoituksena, että kokonaisuuden hallinta hämärtyy?

Tuo Suomirata investointi on mielenkiintoinen. Vuoden talousarviossa eikä taloussuunnitelmassa ei ole rataa varten varattu euroakaan, vaikka talousraportti väittääkin, että vuosisuunnitelmassa olisi varattu 4 M€.

Kv 11.3.2019 ” Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.
Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.”

Noin vain roiskastaan 4 miljoonaa, kertomatta millä se katetaan. Kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti ja kuntastrategia pitää ottaa huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa, josta säädetään KuntaL 110 §:ssä. Eipä taida löytyä mainintaa yhtiöön liittymisestä, ei kaupunkistrategiassa eikä talousarviossa?

Suomirata päätös oli varsinainen satulapäätös. Ei pidä yhtään ihmetellä Tampereen talouden tilaa, jos päätöksiä suolletaan tällä menttaliteetillä , että kaupunkistrategialla ja talousarvion noudattamisella ei ole mitään merkitystä.

*************************

Tampereen valtionosuudet kasvamassa

Tampere on saamassa valtiolta (YLE 13.5.2019) ensi vuonna reilusti enemmän rahaa. Tämä on Tampereen kannalta mieluisa uutinen.

Kuntaliiton laskelmien mukaan valtionosuuksia tulisi yli 34 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Sillä saisi remontoitua useamman koulun tai esimerkiksi kuitattua tämän vuoden alijäämän, joka on tämän hetken arvion mukaan reilut 25 miljoonaa euroa.

Tampereen valtionosuudet ovat Kuntaliiton laskelmien mukaan vuonna 2020 yhteensä noin 325 miljoonaa euroa.

*************************

Tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta talous ei oikene

Kaupunginhallitus käsittelee 6.5.2019 talouskatsauksen tammi-maaliskuulta 2019.

Tammi-maaliskuun tilikauden tulos oli 14,2 M€ alijäämäinen. Alkuvuoden toimintakate toteutui 13,2 M€ (4,5 %) edellisen vuoden tammi-maaliskuuta heikompana.

Maaliskuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 36,3 M€ alijäämäinen, mikä on 7,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi. Syynä vuosisuunnitelmaa heikompaan tulokseen on toimintakatteen ennustettu toteutuminen 18,9 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana. Tilinpäätösennusteessa toimintakatteen eli nettomenojen arvioidaan kasvavan 45,5 M€ (3,9 %). Vuonna 2018 toimintakatteen muutos oli 3,7 %.

Kaupunginhallitus ohjeistaa, että toimintayksiköiden tulee toteuttaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset. Toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle vuoden aikana talousraportoinnin yhteydessä, ja että

vuoden 2020 talousarviovalmistelussa on jatkettava toiminnan ja talouden yhteensovittamista, mikä on tammi-maaliskuun toteuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen perusteella hyvin vaikeaa. Kaikkien toimintayksiköiden tulee tehostaa talouden tasapainottamistoimenpiteitä ja mitään uusia palveluja tai palvelujen laajentamisia ei saa valmistella tai käynnistää.

Vaikka vuoden 2019 talousarvioon sisältyy talousohjelman toimenpiteitä yhteensä noin 26,7 milj. euron edestä. Toimintayksiköiden edellytetään ryhtyvän välittömiin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja talousarvioylitysten estämiseksi. Talousohjelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle. Vuoden 2020 talousarviovalmistelussa jatketaan toiminnan ja talouden yhteensovittamista talouden tasapainottamiseksi. Kaupungin talous tullaan tasapainottamaan taloussuunnitelmakaudella kuntalain edellytysten mukaisesti.

Vaatimus ei näytä sitovan kh:ta itseään, kuten päätöksissä on nähty; Suomirata -yhtiöön osallistumisesta, 4 M€, Hiedanrannan yhtiöt 0,8 M€, ratikan Hatanpäälinjaus 0,8 M€ ja mahdollinen rakentaminen jopa 20 M€.

*************************

Tampereen taloudessa tulossa pää vetävän käteen

Muutamia nostoja tilinpäätöksestä;

Tilinpäätöksen tilikauden tulos oli 58,8 M€ alijäämäinen ja tilikauden alijäämä oli 54,7 M€. Tulos toteutui 8,3 M€ muutettua talousarviota parempana, mutta tilinpäätöksen talousluvut ovat kokonaisuudessaan erittäin huonot.

Pyöräilymäärät kasvoivat 9,6 prosenttia edellisvuodesta, mutta joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenivät.

Tampereen vetovoima kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunkina on kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti, mistä yhtenä osoituksena on ulkomaalaisten yöpyjien määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijämäärät kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kohteissa eivät kuitenkaan saavuttaneet niille asetettua kasvutavoitetta lukuun ottamatta kirjastopalveluja ja Tampere Filharmoniaa. Jotain ristiriitaa kun, yöpyjien määrä kasvoi, mutta kävijämäärät kulttuurikohteissa eivät saavuttaneet tavoitteita.

Ei pidä yhtään ihmetellä, kun Tampere laittaa omaisuuttaan myyntiin kiihtyvällä vauhdilla. Tampere myy historiallisen (IL 2.4.2019) ja kymmenien miljoonien eurojen arvoisen Frenckell -talon. Kaupunki odottaa kiinteistöstä n. 20 M€.

Frenckellille on haussa perinteitä kunnioittavaa ostaja, joka kehittää kiinteistöä osana Keskustorin muutosta.

Kaupunginhallitus merkitsee 6.5.2019 tilintarkastajan v. 2018 tarkastuskertomuksen tiedoksi.

Kh toteaa mm. että kaupungin taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä 517,7 M€, joten selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei kuntalain mukaan tarvita.

Edelleen kh toteaa; Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on tarkastanut Tampereen kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2018. KPMG Oy Ab esittää tilinpäätöksen hyväksymistä. Kaupunginhallitukselle on esitetty tilintarkastuspöytäkirja, jossa edellytetään toimenpiteitä kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Tosin, tilintarkastuskertomuksessa viitataan vuosia jatkuneeseen alijäämään eikä kertomuksessa ole mainintaa tilinpäätöksen hyväksymisestä, vaan siinä lukee, että kaupunginhallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Vuoden 2016 ja 2017 tilintarkastuksessa esitettiin vastuuvapautta tilivelvollisille, paitsi 2017 Tampereen Veden tj:lle ja johtokunnalle. Tilintarkastusyhteisö oli silloin BDO. Viime vuoden tarkasti KPMG tilintarkastusyhteisö, joka suosittaa tilintarkastuskertomuksessa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Jonkinmoinen kauneusvirhe on kylläkin, kun tilintarkastuskertomuksessa ei mainita mitään tarkastuspöytäkirjasta, jossa selkeästi velvoitetaan kaupunginhallitusta ryhtymänä toimenpiteisiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

*************************

Talous on miinuksella, mutta rahasta ei näytä olevan puutetta

Tampereen kaupunginhallitus päätti 1.4.2019 (tämä ei ole aprillijuttu) Hiedanranta Ky nimisen yhtiön perustamisesta ja yhtiösopimuksen hyväksymisestä. Kaupunki tekee 750 000 euron sijoituksen Hiedanranta Ky:n yhtiöpääomaan.

Ja toinen Hiedanrannan Kehitys Oy niminen yhtiö perustettiin ja perustamissopimus hyväksyttiin. Kaupunki merkitsee 50 kappaletta 1 000 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä 50 000 euroa.

Talousarvion kaupungin yhteisiin eriin osakkeisiin ja osuuksiin lisätään 800 000 euroa.

Talousarviota 2019 muutetaan siten, että elinvoima- ja osaamislautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelman talousarvioon siirretään 480 000 euroa yhdyskuntalautakunnan sekä 350 000 euroa asunto- ja kiinteistölautakunnan Hiedanrannan kehitysohjelmalle kohdistettuja menoja.

Yhtiöiden perustamista kh:ssa kannattivat seuraavat henkilöt. Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi;

Lyly Lauri (sdp) - pj

Mustakallio Jaakko (vihr) - 2. Vpj

Salmi Pekka (sdp)- 3. Vpj

Dündar-Järvinen Aila (sdp)

Haapa-aho Olga (vihr)

Minkkinen Minna (vas)

Mäkeläinen Suvi (kesk)

Sasi Ilkka (kok)

Tulonen Irja (kok)

Schafeitel Yrjö (Tapu) - Varaj

Taina Anneli (kok) - Varaj

Wigelius Ari (sdp)- Varaj

Kaleva Lassi (ps) ehdotti hylkäystä, mutta se raukesi kannatuksen puutteessa.

Yhtiöiden perustaminen kuntaan ei pitäisi olla itseisarvo. Myöskään sen ei pitäisi olla lähtökohtana, että saadaan joillekin luottamus- ja viranhaltijoille suojatyö- ja/tai loppusijoituspaikka. Tampereella on jo valmiina kaupungin 60,5 % omistama kehitysyhtiö Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy ja jolla on tytäryhtiö Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy.

Maanhallintaa varten on kaupungilla olemassa 100 % omistama yhtiö, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy. Ts. ei tarvita uusia yhtiöitä, laitetaan olemassa olevat yhtiöt töihin. Jos näistä puuttuu asiantuntijat juuri Hiedanrannan tietämykseen, yhtiöt voivat palkata ne hankkeelta, kuten resurssimäärittelyssä kerrotaan.

Yhtiöiden perustaminen ei ole ihan mutkatonta, koska on pyydetty Avance Asianajotoimisto Oy:ltä valtiontukioikeudellista asiantuntijalausuntoa, joka toteaa mm; Riski SEUT 107(1) artiklassa tarkoitetun kielletyn valtiontuen muodostumisesta kasvaa olennaisesti tilanteessa, jossa Hiedanrannan Ky osallistuu yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa markkinaehtoisesti toteutettuihin kiinteistökehityshankkeisiin. Suosittelemmekin, että ennen Hiedanrannan Ky:n osallistumista tällaisiin markkinaehtoisiin kiinteistökehityshankkeisiin yksittäisen hankkeen rakennetta ja eri toimijoiden rooleja ko. hankkeessa arvioidaan huolellisesti etukäteen, jotta estetään riski kielletyn valtiontuen muodostumisesta Hiedanrannan Ky:lle

Tampereen TA 2019; Kaupunginhallitus hyväksyi Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman päivityksen 14.5.2018.Samalla päätettiin, että Hiedanrannan kehitysyhtiöstä laaditaan selvitys. Alkuvuonna 2019 valmistellaan esitys valtuustolle Hiedanrannan kehitysyhtiön perustamisesta.

*************************

Kaupunkikonserninkin tulos sakkasi

Tampereen konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin yhteensä 66 konserniyhteisöä: 50 tytäryhteisöä, 3 kuntayhtymää ja 9 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä ja 4 säätiötä. Konsernin tilikauden tulos oli 52,8 M€ alijäämäinen. Konsernin tuloskehitys heikkeni merkittävästi vuodesta 2017. Tulos oli 107,8 M€ edellisvuotta huonompi. Tuloksen heikkenemiseen vaikutti olennaisesti Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden vastikkeeton luovutus Tampereen yliopiston säätiön omistukseen helmikuussa 2018. Vastikkeeton luovutus näkyy konsernitilinpäätöksessä satunnaisissa erissä 45,9 milj. euron kuluna.

Konsernin investointimenot olivat 495,8 M€ ja investointimenot kasvoivat 70,4 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Konsernitaseen loppusumma oli 3.778,1 M€. Konsernin omavaraisuusaste oli 39 prosenttia. Konsernilla oli lainaa 1.718,8 M€ eli 7.299 euroa asukasta kohden. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 1.025 euroa.

Nyt on suunnitelmissa perustaa Hiedanrannan kehittämistä varten kaksi uutta yhtiötä. Tarkemmin pikaratikka -sivulla. Tilinpäätöksestä kun laskee, niin 28 yhtiötä sai + merkkisen, 18 - merkkisen tuloksen ja loput meni omillaan. Hyvä tavoite on, että saisivat kaikki edes kannattavaksi, ennen kuin uusia yhtiöitä perustellaan. Kaupungin toiminta ei vaadi mitään uusia yhtiöitä, laitetaan vain olemassa olevat töihin.

Vuonna 2018 Tampere teki seuraavat sijoitukset:

4,260 milj. € Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy

3,745 milj. € Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy (svop)

3,201 milj. € KOY Tampereen Monitoimiareena (Kansiareena)

0,820 milj. € Pirkanmaan Voimia Oy

2,706 milj. € Pirkanmaan Voimia Oy (svop)

1,000 milj. € Tampereen Tilapalvelut Oy (svop)

0,556 milj. € Tavase Oy

0,585 milj. € Monetra Oy

0,400 milj. € Suomen Vaikuttavuus-sijoitus Oy (Elinkeinorahasto)

0,002 milj. € Vuores Palvelu Oy

*************************

Nyt siirrytään selittelyvaiheeseen

Käyttöön on otettu kirjanpitolain mahdollistamat keinot. Siirrellään rahoituseriä sinne - tänne, että tulos saadaan näyttämään paremmalta. Tampereen tilikauden tulosta käsitellään siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 1.812.575,31 euroa, Vahinkorahastosta tuloutetaan 961.830,56 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, Tampereen elinkeinorahastosta tuloutetaan 1.349.749,03 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden alijäämä 54.677.319,72 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.

Kuntalain mukainen kriisikunnan status pelottaa. Kaupunginhallitus sanoo, että selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2018 talouden tasapainottamisohjelman. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019–2022 taloussuunnitelma on valmisteltu tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.

Suuresta väestön lisäyksestä huolimatta, Tampereen verorahoituksen määrä pysyi käytännössä vuoden 2017 tasolla. Verorahoitus yhteensä kasvoi edellisestä vuodesta vain 0,1 prosenttia (1,5 M€). Verotulot vähenivät 0,5 prosenttia (4,5 M€) ja valtionosuuksien määrä kasvoi 2,1 prosenttia (6,0 M€). Valtionosuuksien kasvu aiheutui veromenetysten kompensaatiosta.

Lainamäärä oli vuoden lopussa 2.847 euroa/asukas.

Ei mennyt konsernillakaan hyvin. Sen tilikauden tulos oli 52,8 M€ alijäämäinen. Tuloskehitys heikkeni merkittävästi vuodesta 2017. Tulos oli 107,8 M€ edellisvuotta huonompi. Tuloksen heikkenemiseen vaikutti olennaisesti Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden vastikkeeton luovutus. Konsernin investointimenot olivat 495,8 M€ ja investointimenot kasvoivat 70,4 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Konsernitaseen loppusumma oli 3.778,1 M€. Konsernin omavaraisuusaste oli 39 prosenttia. Konsernilla oli lainaa 1.718,8 M€ eli 7.299 euroa/asukas. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 1.025 euroa.

Tampereen vetovoima kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunkina on kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti, mistä yhtenä osoituksena on ulkomaalaisten yöpyjien määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkaan kävijämäärät kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kohteissa eivät saavuttaneet niille asetettua kasvutavoitetta, lukuun ottamatta kirjastopalveluja ja Tampere Filharmoniaa. Sanoisin, että melkoinen ristiriita.

Tälle vuodelle (2019) ennustetaan 28,8 milj. euron alijäämää.

Näsijärven pohjassa makaa aarre

Mutta, ei mitään hätää. Näsijärven pohjassa makaa jopa 200 miljoonan euron arvoinen aarre, 0-kuitu. AL uutisoi 20.3.2019, että uudet testit paljastivat, että kymmenen metrin paksuinen jätepatja on huomattavasti luultua arvokkaampaa.

Tutkija Elias Hakalehto on ottanut missiokseen muuttaa Tampereen Hiedanrannan edustalla olevan mönjän rahaksi. Tampereen kaupunki voisi rahoittaa tuotoilla Näsijärven puhdistamisen.

Jospa siitä jäisi hieman kaupungin talouden paikkaamiseen? Voi tosin olla turha toivo ja myöhäistä uneksia moisesta.

Ratikan kustannusten tilanne, nähtävissä täältä. Tunnuslukuja vuodelta 2018; omapääoma 1948000 €, vieraspääoma 142749000 € ja tilikauden voitto 11000 €, vaikka liikevaihtoa ei ole yhtään! Onko se niin, että tuotto on parempi kun liikennöintiä ei aloiteta lainkaan?

Kansiareenan vuosi 2018 nähtävissä täältä.

Rantaväylän tunnelihanke valmistui hankesuunnitelman mukaisesti.

*************************

Ylempien viranhaltijoiden päätöksistä löytyy huomautettavaa

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee 25.3.2019, kaupungin tilintarkastusyhteisö, KPMG Oy:n muistiota 25.2.2019, viranhaltijapäätösten tarkastuksesta. Raportti suosittaa mm. että viranhaltijoiden päätösvallan määrittelyä eri asiakirjoissa yhtenäistetään ja päätösvaltuuksien määrittelyn läpinäkyvyyteen ja selvitettävyyteen kiinnitetään huomiota. Oli raportissa muitakin huomioita päätöksiin liittyen.

Kiitokset tilintarkastaja Mari Säynätjoki siitä, että rohkenit käydä tarkistamaan ylimpien viranhaltijoiden päätöksiä. Kuten raportistasi näkyy, huomautettavaa löytyi. Seuraavaksi voisit ottaa tarkastuksen kohteeksi alemman tason toimijat, ts. toimialajohtajien ja ja heidän välittömien alaistensa tekemät päätökset. Näin, porras portaalta alemmaksi, ihan suoritusportaalle saakka. Nyt suunta on oikea.

*************************

Utopiat ja talousrealismi vastakkain

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 11.3.2019, että kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata oy -hankeyhtiöön, joka tähtää pääradan kehittämiseen ja tunnin rataan Helsingin ja Tampereen välillä. Osakkaaksi lähtemisen ehtona on, että suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain kokouksessaan noin puolentoista tunnin vilkkaan keskustelun jälkeen.

Kaupunki sijoittaa perustettavaan osakeyhtiöön enintään 4 M€. Tampereen vuoden 2019 talousarviossa osakkeisiin ja osuuksiin on varattu yhteensä 2 M€ kaupunginhallituksen käyttöön erillisten päätösten mukaan. Mistä otetaan toinen 2 M€, palveluja leikkaamalla, lainaa ottamalla..., että saadaan 4 M€ täyteen?

Samana päivänä kh kävi tavoitekeskustelua vuoden 2020 talousarvion laadinnan tavoitteista ja periaatteista, josta muutamia nostoja;

• tälle vuodelle ennustettu alijäämä on 28,8 M€.
• Kaupungin talouden kannalta ei olisi mahdollisuutta esittää ja aloittaa uusia palveluja eikä palvelujen laajentamista. Miten esimerkiksi valtuustoaloitteilla (65 aloitetta 2018) tuetaan talouden tasapainottamistavoitetta? Miten ratayhtiöön liittyminen tukee tätä näkemystä.
• Taloussuunnitelmassa vuoden 2020 nettoinvestoinnit ovat 238 me (2021 noin 218 me ja 2022 noin 200 me, talonrakennushankkeet 91 me ja 83 me). Tulee arvioida tavoitellaanko hyväksyttyyn investointitasoon muutosta.
• Skenaarioiden perusteella vuoden 2020 tulostavoite vaatii toteutuakseen erityisen VAIKUTTAVIA toimenpiteitä. Jatkovalmistelun kannalta on keskeistä keväällä linjata, mitä TOIMENPITEITÄ saadaan talouden tasapainottamiseksi käyttää ja mitä toimenpiteitä toisaalta ei saa valmistella/käyttää tasapainottamistyössä.
• Näyttää vahvasti siltä, että tulot EIVÄT RIITÄ nykyisten laajuisten ja laatuisten palvelujen järjestämiseen.

Just, uskottavuus hoi, missä mennään? Herkullinen paikka tehdä valtuuston päätöksestä kunnallisvalitus.

*************************

Menoja keksitään keksimällä

Kuten tiedetään, Tampereen talous on todella huonossa tilassa. Peräkkäin tulossa kahdeksas alijäämäinen tilinpäätös.

Tampereella, toisaalla pähkäillään köyhyysohjelman ja rahan riittämättömyyden kanssa, 58,8 milj. euron alijäämäisestä tilinpäätöksestä, mutta silti oillaan valmiit sijoittamaan 4 M€ hankkeeseen, joka ei kuulu kunnan ydinalueelle. Jakomielisyyttä selvästi.

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee ma 25.2.2019 esityksen, jonka mukaan kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Valtion kanssa on neuvoteltu raideliikenteen kehittämisestä hankeyhtiöiden avulla. Valtion budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän vuoksi on etsitty uusia rahoituskeinoja. Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle. Hankeyhtiöiden käyttäminen ei supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Kuntalain vastaista toimintaa. Kunnan tehtäviin ei kuulu osallistua tällaisiin hankkeisiin.

Päättäjien on tehtävä itselleen selväksi, haluavatko he tervehdyttää Tampereen talouden ja turvata jollain lailla kaikkien kaupunkilaisten hyvin voinnin, myös vanhusten ja lasten, vai annetaanko mennä hurlumhei meiningillä eteenpäin. Laki ei velvoita osallistumaan hankkeisiin, joka kuuluu perinteisesti valtion hoitoon.

Ratikkaan liittyen ollaan valmiit Näsijärven saaritäyttöön hinta 6 M€.

Onko vastuullisuus kaupungin johdolta täysin kadonnut?

*************************

Tulosennuste tarkentuu, enää vain 58,8 M€ alijäämäinen

AL uutisoi 11.2.2019, että Tampereen kaupungin vuoden 2018 tuloksen alijäämän ennakoidaan olevan aiemmin arvioitua pienempi. Tilikauden tulos päätyy 58,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Ei anna aihetta kätten taputuksiin, asukaskohtainen alijäämä on n. 252,2 euroa.

Hieno, että asioissa nähdään positiivisuutta. Lehdessä näin; Lainamäärä kasvaa 143 miljoonan euroa, eli se jää noin 30 miljoonaa valtuuston hyväksymää tasoa pienemmäksi. Taso tässä tapauksessa on tilinpäätösennusteen mukaan 179,8 M€. Pientä ristiriitaa, kun vuoden 2018 talousarviossa lainan nostojen määräksi arvioitiin 147 M€ ja talousarvioennusteessa.

Asukaskohtainen lainamäärä on 2850 euroa, mikä on noin 200 euroa talousarviota vähemmän. Talousarviossa asukaskohtaiseksi lainamääräksi arvioitiin 3003 €/asukas ja, tilinpäätösennusteessa 3040 €/asukas

*************************

Odotettavissa 68 miljoonan euron alijäämä

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee 28.1.2019 vuoden 2018 tilinpäätösennustetta. Se osoittaa, että alijäämää olisi tulossa 68 M€.

Nettomenot (toimintakate) ovat kasvamassa 4,3 prosenttia (48,4 M€) edellisestä vuodesta ja verorahoitus on samanaikaisesti jäämässä vuoden 2017 tasolle, minkä vuoksi tulos jää kehnoksi.

Verotuloja kertyy yhteensä 914,5 M€, joka on 12,5 M€ vuosisuunnitelmaa vähemmän ja 4,5 M€ (0,5 %) vuotta 2017 vähemmän. Kunnallisverotuloja kertyy 767,4 M€ (-9,4 M€ vuodesta 2017), yhteisöverotuloja 71,1 M€ (+4,6 M€ vuodesta 2017) ja kiinteistöverotuloja 76 M€ (+ 0,4 M€ vuodesta 2017). Valtionosuudet kasvavat 5,4 M€ asukasmäärän kasvun ja veromenetysten kompensaation vuoksi.

Ottaen huomioon, että kaupungin väkiluku kasvaa myös 2018 yli 3 tuhannella hengellä ja siitä huolimatta verotulot pienenevät, se osoittaa, että kaupunkiin muuttaa työttömiä, opiskelijoita ja muita vähätuloisia ja vastaavasti hyvätuloisia siirtyy muualle. Pitkän päälle toimimaton yhtälö.

Nettoinvestoinnit ovat toteutumassa 213,5 milj. eurolla, mikä alittaa vuosisuunnitelman 35,1 milj. eurolla. Poikkeaman syynä on erityisesti talonrakennusinvestointien lykkääntyminen. Suurimmat investoinnit ovat Yhdyskuntalautakunnan 60,3 milj. euro perusinfrainvestoinnit. Asunto- ja kiinteistölautakunnan yhteensä 54,4 milj. euron talonrakennusinvestoinneista 30,3 M€ menee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen talonrakennushankkeisiin. Viiden tähden keskusta -hankkeen investointiennuste on yhteensä 31,4 M€ ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen 30,6 M€.

Talouskirjasta löytyy mielenkiintoisia, investointeja koskevia kirjauksia.

Maauimala, lopputilitys 11 M€. Sen tilinpäätösennusteen mukaan kokonaiskustannukset ylittyivät 0,2 milj. eurolla (2,0 %). Kyllä, kun vertaa vuoden 2018 talousarvioon. Totuus on toinen, kun ylitysprosenttia verrataan lukuun mistä lähdettiin liikkeelle, 6 M€. Tällä maauimala "myytiin" valtuustolle. Vuoden 2016 talousarviossa maauimalan kustannusarvio oli 7 M€, joten ylitystä tähän oli 57 %.

Sinällään uimalan rakentaminen on huomion arvoinen asia, että maauimalaa ei mainittu viime valtuustokauden pormestariohjelmassa, ei kaupunkistrategiassa eikä myöskään pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa

Rantatunnelin, laajuusmuutosten ja allianssille osoitetun bonuksen vuoksi, kokonaiskustannusennuste yhteensä on 197,9 M€, josta Tampereen kaupungin osuus on noin 133 M€. Ennuste sisältää arvion kustannusten noususta ja mahdollisista bonuksista. Vuonna 2018 tehtiin tunnelin viimeinen päällystekerros 1 M€. Tuosta 133 milj. eurosta Tampereen pitäisi saada maankäyttökorvauksina ja tonttien myyntituloina n puolet. Loput jää kaupunginmaksettavaksi. Summa on aika lähellä tämän vuoden ennustettua alijäämää 68 M€.

Raitiotie -kehitysohjelman toimintakulujen 0,6 milj. euron alitus johtuu siitä, että kaikkea suunniteltua ei ole toteutettu. Toisaalta pysäköintivirhemaksu- ja pysäköintimaksutuotot alittuvat, mikä johtuu osittain luottotappioista, osittain raitiotien rakentamisen tilapäisten liikennejärjestelyjen vaikutuksesta kadunvarsipysäköintiin sekä osittain Ratinan uuden kauppakeskuksen ja Koskikeskuksen vuoden loppuun asti kestävistä ilmaispysäköintikampanjoista.

Raitiotie -kehitysohjelman toimintakulujen ennustetaan alittuvan 0,3 M€ suunniteltua pienempien palveluostojen vuoksi.

Tampereen Vesi. Suurimpina kohteina Näsijärven vesijohtojen vesistöosuudet 3,7 M€, raitiotien Vedelle aiheuttamat työt 3,0 M€ sisältäen Tampereen Raitiotie Oy:n laskuttaman vesijohtojen ikähyvityksen 2,0 M€

Toteutusosan 1 infrastruktuurin kustannus on 9.11.2018 päivätyn tilanteen mukaan yhteensä 226,3 M€. Tavoitekustannukseen sisältyy Raitiotieallianssin alkuperäinen valtuuston 7.11.2016 päätöksen mukainen tavoitekustannus 219,02 M€, tilaajan riskeihin kuuluva indeksikorotus 2,53 M€ ajalta Q1/2017- Q2/2018 ja kaupunginhallituksessa hyväksytyt hankkeen sisällönmuutokset 4,73 M€.

Tähän mennessä ratikan rakentamiseen (kehitysohjelma, rataverkko, vaunut) 148 M€. Tähän päälle tulevat oheiskustannukset mm. Infralta, Tampereen vedeltä ja muilta toimijoilta. Valtion tukea on saatu 36,8 M€.

Vaunukaluston kokonaishankintakustannusarvio on täten noin 80,36 miljoonaa euroa.

Hankkeen osan 1 kokonaiskustannusarvion ennuste on 347,3 M€, josta valtiontuen osuus on 58,11 M€. Kustannusarvion kasvu johtuu pääosin osan 1 raitiovaunujen määrän nostamisesta 19 kappaleeseen sekä siitä, ettei alkuperäiseen arvioon oltu laskettu vaikutuksia indeksikorjauksista eikä aktivoitavista osista. Lisäksi alkuperäiseen arvioon ei ollut huomioitu kaluston osalta vaihto ja varaosia yms. Kas kumma, että ihan unohtui!

Kansi ja areena. Vaatimattomasti tietoa kansi ja areena-hankkeen tähän astisista kustannuksista. YLA 2018 rakennussuunnitelmassa on maininta 2,95 M€.

Osakkeisiin ja osuuksiin on varattu yhteensä 15,6 M€, josta noin 3,8 M€ käytettäväksi Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin, 4 M€ Kansi ja Areena -hankkeeseen,

Kaupungin lainakanta nousee 707,5 milj. euroon. Kaupungin lainakannan ennustetaan olevan vuoden lopussa 707,5 M€, mikä on 179,8 M€ edellistä tilinpäätöstä enemmän.

Asukaskohtaiseksi lainamääräksi vuoden lopussa on tulossa 3.003

Työttömyyden väheneminen ei kuitenkaan ole vielä pienentänyt kaupungin työmarkkinatuen rahoitusosuutta. Työmarkkinatukeen varattua määrärahaa vähennetään 5 milj. eurolla vuoden 2017 tasosta, joka oli 30 M€.

Tällaisia tapauksia ei soisi olevan vaikuttamassa kaupungin talouteen. Kotilinnasäätiön sovintosopimus vaikuttaa Tampereen talouteen -1,0 M€

2019

2018

Vaikka Tampere kasvaa voimakkaasti, mutta kasvu ei näy rahakirstussa, vaan velkaantuu raskaasti

AL 12.12.2018 https://www.aamulehti.fi/a/201350639?c=1522737894164 Valitettavasti maksumuurin takana.

Tampereen kaupunkistrategiassa tavoitellaan, että kaupunki kasvaa vähintään 3 000 asukkaalla vuodessa seuraavan reilun vuosikymmenen ajan. Tässä kohtaa kaupunki potkaisee itseään jalkaan. Järkevämpää politiikkaa olisi varautuminen väestön kasvuun.

Väestönkasvun vaatima asuntorakentaminen painottuu joukkoliikennevyöhykkeille. Suurimmat uuden asuntorakentamisen tai täydentämisen alueet ovat Vuores, Hiedanranta, Ranta-Tampella, Hervantajärvi, Kaleva ja Niemenranta. Uusia asuntoja rakennetaan myös Tesomalle, Hervantaan, Santalahteen, Ojalaan ja Härmälään. Tulevaisuuden merkittäviä rakentamisalueita ovat myös Ruotula ja Lakalaiva.

Kasvun pitäisi tuoda myös tuloja, mutta kun ei vain tuo. Verotulojen tuotto ollut laskusuunnassa. Jos kaupungin kasvu ja siihen tehdyt investoinnit eivät ala kasvattaa muun muassa verotuloja, Tampere uhkaa velkaantua raskaasti. Velkaantumisen hillitsemiseksi investoinnit on tällöin pantava tärkeysjärjestykseen, millä on vaikutusta esimerkiksi eri alueiden palvelutarjontaan ja uusien alueiden rakentamisen aikatauluun.

Väestönkasvu aiheuttaa kaupungille investointitarpeita maanhankinnassa ja sen rakentamiskelpoiseksi tekemisessä. Myös infra, kuten putket ja kadut, sekä palveluverkko, kuten koulut ja päiväkodit vaativat investointeja. Maankäytön suunnitelmassa esitetyt investoinnit vuosina 2019–2033 ovat 3,2 miljardia euroa.

Vuotuinen investointitarve seuraavina kymmenenä vuotena on keskimäärin noin 230 miljoonaa euroa, joka on 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarvion investoinnit. Johtuen kaupungin aiempaa suuremmasta kasvutavoitteesta ja talonrakennusinvestoinneista, joissa korostuvat korjaushankkeiden määrän kasvu.

Arvio on, että jos kaupungin talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2022 ja vuosikate pysyy 125 miljoonan euron tasolla, tulee peruskaupungin lainamäärä olemaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2033. Tämä tarkoittaa lainamäärän kaksinkertaistumista nykyisestä ja asukaskohtaisen lainamäärän kasvua 5 581 euroon. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, mutta Toivo ei tykännyt yhtään.

Jos taas talouden nykyura jatkuu ja vuosikate pysyy jatkossakin keskimäärin 81,4 miljoonan euron tasolla, nousee peruskaupungin lainamäärä 2,2 miljardiin euroon ja asukaskohtainen lainamäärä 7 582 euroon.

Vuosikate tarkoittaa sitä euromäärää, joka kaupungin juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi esimerkiksi investointeihin ja lainojen lyhentämiseen.

*************************

Tampereen talous kyntää ennätyshuonoissa talousluvuissa

Talouskatsaus 10/2018

• Tilikauden tulosennuste on 76,2 M€ alijäämäinen, mikä on 9,1 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi
• Tulosennuste on heikentynyt syyskuun tilanteesta 5,4 M€
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan 5,7 milj. euron ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan 3,3 milj. euron toimintakatteen ylitysennusteet
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 49,2 M€ (4,3 %)
• Verorahoituksen ennuste on 17,0 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi (-1,0 %)
• Kunnallisverotuloja on kertymässä 10 M€ (1,5 %) vuotta 2017 vähemmän
• Henkilöstömenojen vertailukelpoinen kasvuennuste on noin 29 M€ (4,8 %). Palkkaratkaisun vaikutus ennusteeseen on noin -10 M€.

Talousohjelman toteuttamisen vaikutukset 2018 eivät pure riittävästi. Kaupunginvaltuusto päätti 23.4.2018 8,769 milj. euron tasoituspaketista, mutta näyttää siltä, että päästään vain 6,547 milj. euron tasoon. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei saanut kurottua tavoitetta, eikä myöskään konserniyhtiöt ja rahoitus. hallinto ja henkilöstöetuudet ylitti positiivisesti asetetut tavoitteet.

Runsaasta muuttoliikkeestä huolimatta, verotulojen arvellaan jäävän 17 M€ vuosisuunnitelmaa pienemmäksi.

Investoinnit 2018 ennuste, 227, 1 M€ (netto). Investointien tulorahoitus 14,3 %.

Lainat 707,5 M€, 3003 €/asukas.

*************************

Tampereen vuoden 2019 talousarvio vahvistettu - jatkuu alijäämäisenä

Tampereen kaupunginvaltuusto vahvisti 19.11.2019 2019 vuoden talousarvion. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate on 86,4 M€ ja tilikausi päätyy 28,6 M€ alijäämäiseksi. Nettoinvestoinnit ovat 192,9 M€. Verorahoitus lisääntyy 4,8 %, investointien tulorahoitus 45,3 % ja nettomenot lisääntyvät 1,3 %. Veroprosentit pysyivät entisellään, pl. yleinen kiinteistövero, joka nousee 0,1 prosenttiyksikköä.

Otetaan muutamia kohteita;

Amurin tunneli ja Näsinkallion eritasoliittymä, investointivaraus 2024 ja siitä eteenpäin.

Raitiotiehankkeen rakentamisesta aiheutuvat suorat kulut menevät Tampereen raitiotie Oy:lle, eivätkä näy talousarviossa. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva käyttötalouskustannus on 1,5 M€. Ratikan rakentamisen vaatimia merkittävimpiä infrainvestointeja ovat Hämeensillan perusparannus sekä muut ratikan rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet. Kaupunkikehitysohjelmien investointeja tehdään yhteensä 26 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen noin 30 miljoonalla eurolla. Mikä osuus on tästä 56 milj. eurosta kuuluu suoraan ratikan kustannuksiin, sitä sopii miettiä?

Hiedanranta, Näsijärven täyttö, suunnitteluun pilaantuneiden maiden vaihtoon, 0-kuidun poistoon ja Näsijärven täyttöön varattu yhteensä 11,9 M€. Näsijärven täytön osuus on 4 M€

Kansi ja areena, kannen rakentamiseen 3,98 M€. ja yleisten alueiden rakentamiseen 1,87 M€.

Velkaantuminen

Vuonna 2019 kaupungin korollinen velka kasvaa 90 milj. eurolla. Velkaa Tampereella on vuoden 2019 lopussa 798 M€. Tämä johtuu investointien heikosta omarahoitusosuudesta eli vuosikatteen suhteesta investointisummaan. Asukasta kohti lainaa on 3336 €/asukas.

Taloussuunnitelmakaudella 2020-22 velkaantumisen arvioidaan jatkuvan hieman maltillisemmin kuin 2019. Investointipaineet säilyvät korkealla, mutta vuosikatteen odotetaan paranevan, mikä auttaa velan kasvun hillitsemisessä. Silti jakson lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan jopa yli miljardi euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee yli 4 000 euron. Että hupsista!

Kaupunginvaltuusto äänesti vasemmistoliiton ja VaTa:n Aarne Raevaaran useista muutosesityksistä talousarvioon. Niistä äänestettiin, mutta yksikään esityksistä ei saanut kannatusta muulta valtuustolta. Merkillinen juttu, kaupunginhallitus oli hyväksynyt osaltaan talousarvioesityksen. Kuitenkin samata, koalitioon kuuluvat tyypit toivat valtuustoon muutosesityksiä, jotka menivät läpi, kuinkas muuten. Talousarvioesityksessä oli, että terveyskeskusten vastaanotolla käynnistä perittäisiin 10 € sairaanhoitajakäyntimaksu. Tämä poistui, erittäin hyvä asia, ja muutkin muutokset olivat asiaa.

*************************

Hallinto-oikeudet pelastamassa kunnan päättäjiä

Kuntalain 110 § on kirjattu, miten ja mitä kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan on otettava. Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy myös taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tarkoittaako em. että suunnittelukauden pitää olla ylijäämäinen tai tasapainossa vai koskeeko se taloussuunnitelman ensimmäistä vuotta, eli talousarviota? Hallinto-oikeus on sitä mieltä, että talousarvion Ei tarvitse olla tasapainossa tai ylijäämäinen, kunhan taloussuunnitelma toteuttaa tämän vaatimuksen. Hallinto-oikeus jättää kuitenkin kertomatta, mistä ja miten tasapainotus- tai ylijäämävaatimuksen alkaminen lasketaan?

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa ja ylijäämävaatimus aikataulutetaan. Mikä on se piste, josta aika lähdetään laskemaan?

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Pykälän 5. momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntalain 110 § sanamuodosta seuraa, että jos talousarvio on laadittu noudattaen mitä talousarvion laadinnasta on säädetty, lisätalousarvioon ei ole tarvetta. Selkeää ja yksinkertaista. Toisin oli kumotussa kuntalaissa, 65.5 § mainitsi, että talousarvioon tehtävistä muutoksista voi päättää valtuusto.

Tampereen laati vuoden 2016 talousarvion 16,1 M€ alijäämäiseksi, ts. kuntalain 110 § vastainen talousarvio. Koska rahat eivät riittäneet kaupungin tehtävien hoitamiseen, jouduttiin turvautumaan, vuoden 2016 lisätalousarvioon. Varsinainen talousarviokaan ei ollut vielä lainvoimainen, kun tunnelikustannuksiin ja ratikan suunnitteluun annettiin lisärahaa ontuvilla perusteluilla.

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Kestämätön ja lakiin perustumaton tulkinta. Mitä mieltä oli Korkein hallinto-oikeus? Yllätys, tai ei ollut yllätys,

KHO hylkäsi jatkovalituksen Hämeenlinnan HaO:n perusteluilla. Perustuslain 2.3 § pyyhittiin takapuolta, vaikka julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Ts. KHO:n mukaan ei tarvitse noudattaa lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia. Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, KHO:n diaarinumero 1234/3/18.

"Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot," lause, joka mahdollistaa puliveivaamisen. Voi tehdä alihintaiseksi lasketun urakkatarjouksen, koska kunta voi aina laatia lisätalousarviota loputtomasti. Kysymykseen, että mahdollistaako lainsäädäntö korruption, piilo- ja rakenteellisen korruption ja tukeeko tuomiovalta sitä? Ikävä todeta, asia voi olla näin!

Tein hallinto-oikeuksien lain noudattamatta jättämisestä kantelun Eduskunnan oikeuskanslerille. Apulaisoikeuskansleri ei nähnyt oikeuksien toiminnassa huomautettavaa! Pitää miettiä kantelua Euroopan unionin komissiolle lakien noudattamatta jättämisestä.

Tampereen talous on kuralla. Tampereen, vuoden 2017 talousarvio vahvistettiin 18,8 M€ alijäämäiseksi, ts. edelleenkin kuntalain 110 § vastainen talousarvio.

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen. Samoilla perusteluilla kuin edellä mainitun lisätalousarvionkin. Kun ei löytynyt hylkäämiseen oikeaa lainkohtaa, oikeus laati sellaiset itse! "...talousarvio ei sido valtuustoa itseään ja valtuusto voi päättää muutoksista, siis laatia lisätalousarvion, myös talousarviovuoden aikana ja että, tämä toimivalta valtuustolla on, vaikka sitä ei ole laissa mainittu." Jos joku haluaa tutkia tarkemmin, HaO:n päätösnumero on 18/0675/3 ja diaarinumero 02617/16/2204.

Jätän päätöksen Hämeenlinnan HaO:n varaan, edellä tuli selväksi KHO:n kanta lisätalousarvioon ja samalla talousarvioon, joten jatkovalitus olisi vain rahan tuhlausta. lainsäädännöllä ei eräissä asioissa ole mitään merkitystä.

Valitukset lisätalousarviosta ja talousarviosta koskivat kuntalain 110 § noudattamista. Hämeenlinnan HaO antoi päätöksensä talousarviosta 29.10.2018 ja KHO lisätalousarviosta 12.11.2018. Kuinka paljon oikeudet ovat konsultoineet keskenään päätöksistä ja mikä merkitys Tampereen kaupungilla on ollut, kun perustelujen pohjana on pääsääntöisesti käytetty vain kaupungin lausuntoa? Luultavasti päätökset on laadittu yhteisymmärryksessä. Niitä seikkoja, jotka osoittavat asian valmistelussa ja päätöksenteossa moitittavuutta, ne ovat ohitettu eikä otettu huomioon.

Jos päätökset olisivat olleet lakiin nojautuvia, silloin olisi käynyt ilmi valmistelun ja päätösten moitittavuus, mahdollinen virkavelvollisuuden rikkominen. Perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaate koskee myös kuntia julkisen vallan käytössä. Hallinto-oikeudet lähtivät "pelastusoperaatioon", mutta näin tehdessään itse rikkoivat perustuslain 2.3 § oikeusvaltioperiaatetta, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Samalla toteutui näyttö siitä, että hallinto-oikeudet eivät ole perustuslain 3.3.§ mukaisia riippumattomia tuomioistuimia.

Virkavelvollisuuden rikkominen

Rikoslain 40 luvun 9 § toteaa, että virkavelvollisuuden rikkominen toteutuu, jos virkamies virkaansa toimittaessaan mm. tahallaan rikkoo virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Niin kunnassa kuin hallinto-oikeudessakin on ollut vallalla käsitys, että talousarvion valmistelu ja päätökset ovat kuntalain 110 § mukaisia, ja että valtuustolla olisi oikeus tehdä päätös, vaikka sitä koskeva toimivalta on poistettu laista eikä sitä muutoinkaan ole voimassaolevassa laissa mainittu, eikä myöskään lain esivalmistelussa (hallituksen esitys).

Moitittavaa on myös käsittelyn pitkittäminen ilman erityistä syytä siten, että prosessi ylittää kaksi vuotta, joka on pääsääntöisesti mm. oikeuskanslerille tehtävän kanteluna aikaraja. On oikeuden asia ottaa kantaa, onko ja missä määrin syyllistytty moitittavaan tekoon. Hallintolain soveltaminen ei koske kuitenkaan oikeuden käyttöä. Mitähän tuollakin tarkoitetaan, sitä varmaankin, että teki oikeudet mitä tahansa, heitä ei saa edesvastuuseen!

*************************

Tampereen toiminnasta kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Olipa se melkoinen sattuma, kun AL uutisoi samana päivänä (22.10.2018), että tamperelainen Jorma Moisio, 68, on saanut tarpeekseen Tampereen terveyspalveluiden toimimattomuudesta, kun pormestari Lauri Lyly antoi ensi vuoden talousarvioesityksensä. Samana päivä kaupunginvaltuusto käsitteli tarkastuslautakunnan tarkastuskertomusta viime vuodelta. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota, että toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 110 §).

Hän on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, jotta kaupunki ryhtyisi noudattamaan terveydenhuoltolakia. Oikeusasiamies on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuusvalvoja Suomessa. Aamulehti yrittää olla fiksumpi kuin onkaan, käyttää mies -päätteisistä sanoista jotain kiertoilmaisua, ettei tarvitse sanoa mies! Hah, sanon minä. Siis, Moisio on valittanut eduskunnan oikeusasiamiehelle.

–Tampereella lain rikkomisesta on muodostunut jo maan tapa. Sama tilanne on jatkunut jo vuosia. Aluehallintoviraston huomautukset eivät auta, kaupunki vain nauraa niille, Moisio sanoo. Kyllä. sama havainto on pitkältä ajalta, mutta ketään ei saada vastuuseen. On muistettava, että kaupunki on instituutio, jonka takana toimivat vastuuta kantavat ihmiset.

Moision kantelu koskee hammashoitoa. Hän pyytää eduskunnan oikeusasiamiestä ratkaisemaan, onko Tampereella noudatettu terveydenhuoltolakia, ja jos ei ole, mihin toimiin Tampereen kaupungin on ryhdyttävä asian korjaamiseksi.

– "Miten kaupunki voi rikkoa lakia ilman rangaistusta?" Koska, kukaan ei tee rikosilmoitusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asia valvonta kuuluu lain mukaan kaupunginhallituksen tehtäviin, mutta koska se on itse siunannut menettelyn, ei ilmoitusta siltä suunnalta lähde.

*************************

Alijäämä jatkuu ja jatkuu - Tampereen vuoden 2019 talousarvio annettu

Pormestari Lauri Lyly julkisti toisen talousarvioesityksensä 22.10.2018. Vuoden 2019 talousarviossa vuosikate on 86,4 M€ ja tilikausi päätyy 30,5 M€ alijäämäiseksi. Investoinnit ovat 190,6 M€. Vähennystä investoinneissa n. 13 M€. Yritystä on, mutta olisi pitänyt olla rohkeutta pysäyttää toistaiseksi kaikki toimenpiteet ratikan 2.vaiheen osalta, Näsijärven rantatäytön ja 0-kuituoperaation osalta. Tällä tavoin olisi säästöjä löytynyt n. 11 M€, jolla olisi merkitystä. Totean, että vuoden 2017 talousarvion laillisuus on edelleenkin tutkittavana Hämeenlinnan HaO:ssa, koska sekin oli laadittu alijäämäiseksi lakia noudattamatta, talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan sekä että, sen on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen..

Esityksen mukaan verorahoitus lisääntyy 4,8 % ja nettomenot kasvavat 1,3 %. Tuloveroprosentit pysyy entisellään, muut sitä vastoin nousevat. Uutena maksuna mukaan laskettu hulevesimaksu. AVI antoi luvan Näsijärven rantatäyttöön, mutta erittäin rankoilla ehdoilla!

Talousarviokirjasta löytyy mielenkiintoisia lukuja useamman vuoden ajalle. Hiedanrannan pilaantuneiden maiden vaihtoon 7,5 M€, Vaitinaron rantatäyttöön varattu 13 M€ ja 0-kuidun pelastusoperaatioon 42 M€. Onhan tuo 42 miljoonaa pienempi, mitä hankejohtaja Väliharju ennusti kunnostuskustannuksiksi, 90-100 M€. Villi veikkaukseni on, että ennen kuin kaikki täytöt ja puhdistusoperaatiot on tehty, loppusumma ylittää esitetyn 100 M€.

Vuonna 2014 valtuusto antoi avoimen valtakirjan. Metsä Board Oyj:n omistamien eräiden maa- ja vesialueiden kaupunginvaltuuston ostamispäätöksen perusteluissa oli mm; ”Teollisesta toiminnasta on aiheutunut tehdasalueen maaperän pilaantumista. Myös tehtaan lähialueiden sedimentissä on teollisesta toiminnasta aiheutuvaa ympäristöriskiä. Alueella on myös ympäristölupaehtojen mukaisesti 2000-luvulla suljettu lietekaatopaikka. Ympäristöongelmia on kartoitettu lähivuosikymmeninä ja selvitysaineisto on ollut kaupungin käytössä. NEUVOTTELUISSA lähtökohtana on ollut em. VASTUIDEN SIIRTYMINEN KAUPUNGILLE. Tämä on vastaavasti VAIKUTTANUT NEUVOTELTUUN KAUPPAHINTAAN."

PS:n valtuustoryhmä esitti, että myyjä vastaa puolesta kunnostuskustannuksista, mutta valtuustossa jäivät yksin.

Kauppahinta 26 M€, ja että kaupunki ottaa vastatakseen myyjälle kuuluvat maa-alueiden sekä alueilla myyjän omistuksessa olevien rakennusten pilaantuneisuuksien puhdistamista koskevat vastuut. Voi sanoa, että avoin valtakirja!

HS uutisoi 4.10.2018 0-kuidusta ja sen aiheuttamasta ongelmasta. Paikallinen Aamulehti on ollut aiheesta hiljaa kuin kusi sukassa. ”Jos se koko määrä massastabiloitaisiin ja tehtäisiin louhepenkereet, se voisi maksaa 90–100 miljoonaa euroa. Siksi haemme nyt muita, mahdollisesti halvempia ratkaisujakin. Sitäkään ei tiedä, olisiko tämä satoja vuosia kestävä ratkaisu ja muutenkin ympäristön kannalta hyväksyttävä”, Väliharju sanoo. HS, 27.9.2018. En yhtään ihmettele, jos hankejohtaja Väliharju olisi tuon lausunnon jälkeen entinen hankejohtaja. Kaupungin kannalta paha lausunto.

Totean lopuksi, että kalliiksi tulee ratikan vetäminen ja uuden asuntoalueen rakentaminen alueelle. Esitetty 13 M€ nostaa kummasti ratikkainfran rakentamiskustannuksia

*************************

Korjataan, mutta mitä

AL pääkirjoituksessa 18.10.2018 ”Korjataan, mutta mitä?”;, tartutaan oikeaan asiaan. Kun verotulot jäävät 20 M€ laskettua pienemmäksi, tieto siitä että pyöräilymäärät ovat kasvaneet 2 prosenttia, ei yhtään lämmitä Tampereen taloutta. Hupia voi tuottaa, kun miettii asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista.

Lehti vertaa Tampereen tarkastuslautakuntaa Valtion taloudentarkastuslautakuntaan ja kertoo, että VTV toimii virkavastuulla, mutta ikäänkuin tarkastuslautakunta ei toimisi, koska lautakunta koostuu luottamushenkilöistä, poliitikoista.

Aamulehdelle ja muillekin tiedoksi, että virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön. Julkista luottamustehtävää hoitava henkilö on mm. kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan jäsen. Tarkemmin luettavissa rikoslain 40 luvun 11 ja 12 pykälistä.

Edelleen lehdessä viitataan tarkastuslautakunnan kirjauksiin uusista pitävistä päätöksistä ja niiden aktiivisesta toimeenpanosta. Kuntalain 110 §, johon tarkastuslautakunta ohuesti viittaa, kokonaisuudessaan;

Talousarvio ja -suunnitelma
Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin.

*************************

Talous ei oikene

Tammi-elokuun 2018 talouskatsauksen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste päätyy ennätyksellisen huonoksi. Tulosennuste on hieman parantunut heinäkuun ennusteesta, mutta on raskaasti alijäämäinen.

Tampereen kunnallisveroarvion notkahdus kevään arviosta romahduttaa tuloksen. Tilinpäätösennusteen vuosikate on 40,4 M€ ja tulos sukeltaa 70 M€ alijäämäiseksi.

Pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kirjoittivat hätähuutonsa AL 4.10.2018. He kertovat, mikä on Tampereen taloustauti – eikä se johdu ratikasta tai muista isoista investoinneista. No, ei pelkästään näistä, mutta niillä on oma vaikutuksensa kaupungin talouteen. Miksi sitä on niin vaikea myöntää?

Kysymykseen, että oliko ennen paremmin? Oli ainakin siinä, että nyt rahaa kertyy kaupungille huonommin, vaikka veroja on korotettu, kirjoittavat Lauri Lyly ja Juha Yli-Rajala.

Kirjoitin oheisen kommentin Lylyn ja Yli-Rajalan kirjoitukseen, jonka AL julkaisi 4.10.2018.

Kaupungin etu ykköseksi

Pormestari Lauri Lyly ja konsernijohtaja kirjoittivat Aamulehden 4.10.2018 Näkökulmassa, ”Mistä Tampereen talous on tehty?” Kommenttina kirjoitukseen toteaisin, että vuosia on ollut tiedossa, puhuttu ja jopa yritetty taloutta säätää alijäämän paikkaamiseksi, siinä onnistumatta.

Velkaantuneisuus on eräs mittari, mutta ei ainoa indikaattori. vertailuun voidaan ottaa muitakin lukuja; verotulot/asukas, asukasta/kaupungin työtekijä, verotulot/kaupungin työntekijä. Lukuja voidaan käyttää monella tavalla, aina käyttötarkoituksen mukaan.

Juuri tullut talousraportti kertoo, että tehdyt päätökset talouden tasapainottamiseksi eivät merkittävästi ole tehonneet. Kaupungin pitää talouden tasapainottamiseksi vaatia, että myös investoinneissa pysytään sovituissa rajoissa. Nyt investointien toteuttajat ovat tottuneet siihen, että ne laativat hankkeen kustannusarvion alakanttiin, luottaen että kaupunki maksaa kiltisti ylitykset.

Maauimalahanke on esimerkki hinnan vedettämisestä ylöspäin. Ensimmäinen kustannusarvio julkaistiin 1.10.2014. Se oli silloin 6 miljoonaa euroa. Monen vaiheen jälkeen sen kustannukseksi ilmoitettiin 10,8 miljoonaa euroa. Viimeisimmästä talousraportista (1-8/2018), on luettavissa, että hinta meni tästäkin pitkäksi 0,6 miljoonalla. Ts. maauimalan hinta nousi 6 miljoonasta 11,4 miljoonaan euroon.

Talousraportista ilmenee, että vuosisuunnitelmasta poikkeavia kustannusarvion ylittäviä talonrakennushankkeita ovat maauimala, Koukkuniemen Toukola, Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, Haukiluoman päiväkoti ja kustannusarvion alittaa Keskustan kulttuuritilat/Vanha Kirjastotalo. Ylityksiä oli 3,7 miljoonaa euroa, säästöä 0,4 miljoonaa euroa. Erotus 3,3 miljoonaa euroa, tällä rahalla olisi käyttöä käyttötalouden puolella.

Virastotaloon oli kutsuttu 3.10.2018 tilaisuus, jossa tamperelaiset arkkitehdit esittelivät ns. epäpaikoille – vaativille paikoille suunnittelemiaan rakennuskohteita. Kaupungille taloudellinen hyöty olisi helposti ja nopeasti n. 100 miljoonaa euroa. Suunnitelmat ovat valmiina ja nopeasti toteutettavissa. Yllätys oli melkoinen, että n. 30 kutsutusta viranhaltijasta ja luottamushenkilöstä paikalla oli vain apulaispormestari Jäntti ja allekirjoittanut.

Pormestari Lyly, nyt pitää katsoa laajasti Tampereen ja tamperelaisten etua ja puuttua asiaan, jos eri henkilöiden keskinäiset näkemyserot haittaavat kokonaisuuden hallintaa.

Hankinnat tarkasteluun
Järkevät ja oikein suoritetut hankinnat vaikuttavat kaupungin talouteen. Viranhaltijoiden suorittamista hankintapäätöksistä tulee joskus vahva epäilys, ettei hankintaohjetta ole kunnolla sisäistetty.

Tampereelle on vahvistettu 30.6.2017 hankintojen suorittamista varten ohje, siis melko tuore. Yksikön johdon vastuulla on, että sen hankintatoimi on johdettu kokonaisuus ja hankintojen toteutus suunniteltua, tehokasta ja laadukkuuteen tähtäävää. Hankintatoimen johtamisessa tulee pyrkiä julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön ja hankintojen lainmukaiseen toteuttamiseen. Hankintatarpeeseen sopivan lopputuloksen löytämiseksi tulee hyödyntää olemassa olevia kilpailumahdollisuuksia, yhteishankintamenettelyä, ajanmukaisia hankintamenetelmiä ja hallinnon yhteistoimintaa.

Tuomi Logistiikan hankintapalveluja on käytettävä kaikkien tavaroiden ja palvelujen kilpailutuksissa, joissa hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain mukaisen kansallisen kynnysarvon, tavaroissa ja palveluissa 60 000 €.

Hankinnan kilpailuttaminen on pääsääntö myös pienhankinnoissa. Tarjouskilpailu voidaan toteuttaa hyvin kevyesti, kunhan huomioidaan riittävä avoimuus ja syrjimättömyys. Pienhankinta on mahdollista tehdä ilman kilpailuttamista, mikäli hankinta on arvoltaan vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista.

Hankinnan arvoa pidetään vähäisenä, mikäli sen ennakoitu arvo alittaa 15.000 euroa (alv 0 %). Tällöin hankinnasta ei myöskään tarvitse tehdä viranhaltijapäätöstä.

Ts. hankinnan rajoissa, 15001- 59999 euroa, pääsääntönä on, että hankinta suoritetaan ns. kevyellä kilpailutuksella.

*************************

Tampereen taloudessa ennätyssyvä sukellus

Tampere on tekemässä kaikkien aikojen heikoimman tuloksen (AL 30.8.2018) sen ennustetaan painuvan yli 70 miljoonaa euroa pakkaselle. Ennuste päätyy 71,1 miljoonan euron alijäämään. Tulosennuste on heikentynyt toukokuusta 15,5 miljoonaa euroa.

Kaupunki täyttää osan kriisikunnan neljästä kriteeristä. Mittareita ovat suhteellinen velkaantuneisuus, lainamäärä, vuosikate ja verotulot.

Kaupunkikonsernin suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kriisikunnan merkit täyttyvät Tampereella kirkkaasti. Tampereen suhdeluku on 82 prosenttia, kun osuus saisi olla enintään 50 prosenttia.

Voi, voi, miten tässä nyt näin kävi. Ensimmäiset varoituksen sanat lausuin tällä sivustolla jo 2014 ja jatkoin kirjoittamalla Aamulehteen 26.4.2015 mm; "Tampereen #kantokyky ei kestä samanaikaisia tai peräkkäisiä suurhankkeita. Maakunnastakaan ei saa vetoapua. Suurinvestointeja on pakko priorisoida. Silloin ratikka ja Keskusareena eivät ole listan kärjessä. Kaupunkia on voitava kehittää myös muulla tavalla kuin ei välttämättömillä hankkeilla. Eikä lainarahan halpuuskaan ole mikään peruste."

Talousjohtaja Männikkö sanoo, että investoinneilla on heikkoon tulokseen marginaalisen pieni vaikutus, vaikka keskustelussa katse usein kohdistetaan niihin, kun talouden ongelmista puhutaan. Vähemmillä investoinneilla velkamäärä olisi kyllä pienempi, mutta tilikauden tulokseen sillä ei olisi merkittävää vaikutusta.

–Vaikka mitään isoa investointia ei olisi tehty, se ei olisi tätä tilikauden tulosta muuttanut. Tilanteessa näkyy verorahoituksen heikko kehitys, valtionosuusleikkaukset, palvelutarpeiden voimakas kasvu ja halu pitää palvelut hyvällä tasolla. Haloo, tämän vuoden talousarvio tehtiin sote-puolen osalta tarkoituksellisesti alijäämäiseksi. Tässä kumuloituu monen vuoden alijäämäiset tilinpäätökset, ei sen kummempaa!

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelle on Männikön mukaan tullut parisataa uutta henkilöä verrattuna viime vuoteen.

Kuluvan vuoden suurimmat ylitykset ovat juuri hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 60,7 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Valtuuston elokuussa päättämät talousarviomuutokset kattavat ylityksistä suurimman osan, mutta niiden jälkeenkin palvelualue ennustaa toimintakatteen ylittyvän vielä 5,4 miljoonalla eurolla.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuussa 50 miljoonan euron määrärahojen lisäyksen sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon. Lisäksi valtuusto hyväksyi tuolloin pitkäaikaisten lainojen lisäämisen 40 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallitus on antanut talouskehyksen ensivuodelle, jossa pitäisi löytyä n. 20 milj. euron säästöt, lähinnä käyttötalouspuolelta. Investointejakin lasketaan, muttei riittävästi.

Esimakua tulevasta. Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoon esitetään isoja muutoksia (AL 28.8.2018) vuosille 2019–2033. Muutoksiin ajavat muun muassa voimakas väestönkasvu sekä koulujen korjaustarpeet ja sisäilmaongelmat. Oudolta tuntuu, ettei kerrota totuutta, kysymys on talouden tasapainottamisesta. Lakkauttamisilla haetaan säästöjä.

Velkaantumisesta on Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli selkeä kanta, vierailulla Pirkanmaalla 15.2.2017. – Toivon kovasti, että kyetään tekemään ratkaisuja, joilla velanotto saadaan pysähtymään. On pelottavan helppoa ajatella, että kun sitä velkaa nyt on otettu, niin otetaanpa eteenkin päin ja pannaan sen sileän tien. Se sileä tie päättyy seinään, Niinistö sanoi.

Huoli sopii myös Tampereen velkaantumiseen!

*************************

Lisätalousarviolla lisää rahaa Tampereen taloudenpitoon

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää v. 2018 talousarvioon tehtävistä merkittävistä muutoksista 20.8.2018. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kaupunki joutuisi muun muassa ottamaan kymmeniä miljoonia euroja lisää lainaa paikatakseen talouden alijäämää.

Valtuustossa nähtäneen kiivasta keskustelua kaupungin taloudenpidosta ja säästökuurista, teemalla, minäkin haluan sanoa asiasta jotakin. Keskustelussa unohtuu että se on teatteria ja sillä ei ole tarkoituskaan muuttaa tehtyä esitystä.

Mielenkiintoinen tilanne sinällään, Tampere päättää lisätalousarviosta ja samanaikaisesti KHO tutkii lisätalousarvioiden laillisuutta.

Kaupunginhallitus linjaa säästöjä

Tampereen kaupunginhallituksen on määrä päättää v. 2019 talousarviokehyksestä eli käytännössä noin 20 miljoonan euron lisäsäästöistä.

Jo aiemmin on päätetty, että kaupungin talousohjelmassa tavoitellaan 43,5 miljoonan euron säästöjä vuosina 2018–2020. Lisäksi ensi vuoden talousarviokehykseen on sisällytetty uusia toimenpiteitä.

Säästökohteita on haettu usealta suunnalta. Esimerkiksi Sorsapuiston suunnitellun tekojään rakentamatta jättäminen säästäisi kolme miljoonaa euroa. Lisää on esitetty muun muassa pysäköintimaksujen ja joukkoliikenteen lippuhintojen korottamista.

Valtuustoryhmien puheenjohtajat ja pormestari Lauri Lyly (sd.) käsittelivät talousarviokehystä jo ennakkoon. Neuvottelujen tuloksena päätettiin luopua eniten vastustusta herättäneistä säästöehdotuksista. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamisesta luovuttiin, eikä omaishoidon tuen ja subjektiivisen päivähoidon ehtoihin puututa. Tämä on oikea päätös!

Tuloveroprosenttia ei nosteta ensi vuonna, vaan se pysyy 19,75 prosentissa. Asiaan palataan syksyllä 2019. Lisätuloja kerätään mm. kiinteistöveroa korottamalla (10–12 miljoonaa euroa) ja digitaalisuutta edistämällä. Kiinteistöveron korotus iskee myös pienituloisiin, omakotitaloissa asuviin erityisesti Lisäksi säästöjä etsitään henkilöstön työskentelytapoja uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan 10 miljoonan euron käyttömenosäästöjä vuoteen 2020 mennessä.

Se on valitettavaa, että viime valtuustokauden megainvestoinnit, kerskahankkeet vaikuttavat viiveellä vielä pitkään Tampereen talouteen. Päättäjät, jotka olivat tekemässä päätökset em:sta, eivät sitä myönnä, sattuneesta syystä.

Päättäjien kuin virkamiestenkin olisi syytä katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista. Päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Aamulehti otsikoi näyttävästi 20.8.2018, että Tampereen valtuusto hyväksyi budjetin isot ylitykset – Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetti jäi pahasti alimittaiseksi?

Voi pyhä yksinkertaisuus, "Tampereen kaupunginvaltuusto ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen budjetti jäi pahasti alimittaiseksi". Vastaus, sen vuoksi sote-puolelle on varattu liian vähän varoja investointien kustannuksella.

Kuntalaissa on selkeästi mainittu, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tekstiä, joka on velvoittavaa.

*************************

Ostolaskut tarkastukseen - lopultakin

Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Tamperelainen lehti teki ostolaskuihin liittyvän jutun 2016 alkukesällä. Silloin talousjohtaja Männikkö kiisti jyrkästi, että ostolaskuissa olisi epäselvyyksiä. Kaksi vuotta on mennyt, niin Tampere hakee julkisella haulla ostolaskujen tarkastajaa.

Silloin kun kaupungin taloutta laitetaan kuosiin, pitää myös katsoa laskun tarkkuudella, mihin rahoja käytetään ja että on olemassa mandaatti laskuttamiseen. Hyvä päätös tarkastustoimelta, veronmaksaja kiittää!

*************************

Taloudenpidossakin lainsäädäntö paremmin huomioon

AL julkaisi kirjoitukseni heti seuraavan päivänä, 10.8.2018. Lehti oli muuttanut otsikon muotoon; Lainsäädäntö otettava huomioon Tampereella.

Ikävää, että Tampereella taloudellisesti on jouduttu tähän tilanteeseen.

Miten kaupungin talous palautetaan ”terveelle” tasolle, on avainkysymys? Joidenkin päättäjien mukaan ongelma on helposti hoidettavissa veronkorotuksilla, se ratkaisu ei vaadi syvällisempää miettimistä, mutta ei ole myöskään kestävin ratkaisu. Jos halutaan talous kestävämmälle pohjalle, joudutaan miettimään monia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä. Silloin on syytä päättäjien kuin virkamiestenkin katsoa mitä laki sanoo kunnan tarkoituksesta, tehtävistä ja alijäämäisiksi päätetyitä budjeteista.

Tampereen päättäjien olisi pitänyt aikoinaan miettiä, että edistävätkö päätökset asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Takaavatko päätökset asukkaille palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Lain hengen mukaan, kunnan on toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Kunnan on vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

Viimeistään nyt korjaavia liikkeitä tehtäessä on huomioitava ja arvioitava vaikutuksia näistä näkökulmista. Tamperetta kehitettäessä, viime valtuustokaudella nämä seikat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

*************************

Tampereen talous koukkaa entistä syvemmälle

Tampereen kh käsitteli 6.8.2018 toukokuun tilanteen perusteella laadittua koko vuoden tulosennustetta. Se on edelleen erittäin heikko ja päätyy 55,6 milj. euron alijäämään. Ennuste on 37,2 M€ valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukaista tulosta (-18,4 M€) heikompi.

Suurimmat menojen ylitykset ovat hyvinvoinnin palvelualueella, jonka tilinpäätösennuste on 58,5 M€ vuosisuunnitelmaa huonompi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 53,1 milj. eurolla ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan 5,5 milj. eurolla. Ihmeellistä, että hyvinvointipalveluja syytetään kaupungin talousahdingosta, ottaen huomioon, että tälle sektorille on jo vuosia tehty alijäämäisiä budjetteja.

Verotuloja on kertymässä 942 M€, mikä ylittää talousarvion 18 milj. eurolla. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 2,3 prosenttia. Verotulojen ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta viimeisimmän verokertymäarvion valossa.

Uutta pitkäaikaista lainarahoitusta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan talousarvion mukaista määrää enemmän. Talousarvion mukainen lainamäärän kasvu vuonna 2018 on 136,4 M€, jonka mukainen asukaskohtainen lainamäärä vuoden lopussa olisi 2.844 euroa. Oho, mistä tuo summa on ilmestynyt, kun jo tämän vuoden talousarviossa lainamäärä/asukas on 3040 €?

*************************

Maauimalan tarjolla monenlaisia lippuja

Tampereen maauimala on valmistumassa. Esitykset elokuun alussa avattavan Tampereen uuden maauimalan lippujen hinnoista ovat valmistuneet. Päätös tehdään elokuussa.

Maauimalaan ja sen vieressä olevaan Tampereen uintikeskukseen eli Kalevan uimahalliin myydään kolmenlaisia lipputuotteita. Lipun voi ostaa joko jompaankumpaan erikseen tai hankkia yhteislipun, jolla pääsee kumpaankin.

MAAUIMALA

Aikuinen kertamaksu 5,50
Lapset, alle 4 vuotta ( 18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Lapset 4-16v. 2,20
Nuoret 17-24v. 3,30
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 3,30
Opiskelijat, voimassa arkisin ma-pe 3,30

10 kerran sarjakortit
10 kerran sarjaranneke, aikuiset 44,00
10 kerran sarjaranneke, lapset 4-16v 16,50
10 kerran sarjaranneke, nuoret 17-24v 27,50
10 kerran sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 27,50
10 kerran sarjaranneke, opiskelijat voimassa arkisin ma-pe 27,50

TAMPEREEN UINTIKESKUS

Aikuiset 7,20
Lapset 4–16-vuotiaat 2,80
Nuoret 17– 24-vuotiaat 4,60
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 4,60
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 4,60
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 4,60
Perhelippu (max 2 aikuista ja 3 lasta (4 - 16 v) la-su 19,00

10 kerran sarjarannekkeet ja -kortit
Aikuiset 55,00
Lapset, 4 - 16 -vuotiaat 23,00
Nuoret, 17 - 24 -vuotiaat 34,00
Seniorit, yli 65 -vuotiaat 34,00
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 34,00
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 34,00

YHTEISSISÄÄNPÄÄSYMAKSU TAMPEREEN UINTIKESKUS JA MAAUIMALA (TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN SISÄÄNPÄÄSYMAKSUN LISÄKSI)

Aikuiset 2,20
Lapset, 4–16-vuotiaat 1,10
Lapset, alle 4 vuotta (18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Nuoret, 17–24- vuotiaat 1,65
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 1,65
opiskelijat ma–pe (opiskelijatunnus vaaditaan) 1,65

10 kerran sarjakortit
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, aikuiset 19,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, lapset 4-16-vuotiaat 9,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, nuoret 17-24-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, opiskelijat voimassa ma-pe 14,50

Liikaa vaihtoehtoja, pitää ehdottomasti olla yksinkertaisempi lippujärjestelmä.

*************************

Tampereen tilinpäätöskokous

Lähetin 13.6.2018 AL:n oheisen taloutta käsittelevän mielipidekirjoituksen. Katsotaan julkaiseeko. Muutamia viimeisimpiä kirjoituksiani lehti ei ole julkaissut. AL julkaisi kirjoitukseni 18.6.2018 hieman tiivistettynä, otsikolla "Tilinpäätöksestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Tampereella". Ajoitus oli loistava, sama päivä kun kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöstä ja vastuuvapauden myöntämistä. Kiitos siitä AL:lle.

Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee ma 18.6.2018 useaa kaupungin taloudenpitoon liittyvää asiaa.

Pormestari Niemisen kaudelta jäi perinnöksi muutama alijäämäinen tilinkausi. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelman mahtipontinen tavoite oli kaupungin talouden kuntoon laitto. Se ei onnistunut. Ikosen aikana jokainen tilinpäätös oli alijäämäinen, syötiin kuitenkin enemmän mitä tienattiin.
Tarkastuslautakunta kertoo arviointikertomuksessaan vuodelta 2017, että ”kaupungin talouden hoito ei ole viime vuosina noudattanut kuntalain 110 §:ää, jonka mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota ja että talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat.” Eipä ole tällaista kirjausta aikaisemmin näkynyt. Lieneekö kirjaukseen syynä se, että hallinto-oikeudessa on vireillä talousarviota ja lisätalousarviota koskevat valitukset näiden laillisuuden tutkimiseksi. Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin, nyt näyttää vain selusta turvaamisyritykseltä.

Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa alijäämää. Sotepuoli on ahdingossa. Omalta osaltaan siihen vaikuttaa alijäämäinen budjetointi, asiakasmäärän kasvu, jne.. selityksiähän aina löytyy. Yksi on pyhää, investointiohjelmaan ei haluta kajota. Unohdetaan se, että valtuustolla on valta päättää käyttö- ja investointimenojen jaosta talousarviota vahvistaessaan.

Kuluvan vuoden toiminnan ja talouden katsaus on surullista luettavaa. Päätetty tasapainotusohjelma on riittämätön. Joudutaan ottamaan käyttöön ohjelman 2-vaihe, ja sekään ei riitä. Nyt pitäisi päättäjien ottaa talousluvut vakavasti ja toimia sen mukaan mitä laki edellyttää, edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Onko investointien suojelu kaupungin ja sen asukkaiden etu? Tuskinpa. Investointiohjelmaa pitää saada tarkastella kriittisestikin.

Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2017 tilivelvollisille, pl. Tampereen Veden entinen johtaja.
Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa mm., että Tampereen hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Mielenkiintoinen tilanne, tilintarkastaja ei ole nähnyt ongelmaa taloudenpidossa, vaikka tarkastuslautakunta on sellaisen kirjannut arviointikertomukseensa.

Miksi tilintarkastaja ei ota kantaa tilintarkastuspöytäkirjassa kuntalain 110 § noudattamiseen ja kaupungin taloudenpidon vinouteen? Tilintarkastajan olisi pitänyt ilmoittaa jo vuosia sitten kunnanhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjassa mihin olleen menossa. Ei ole uskottavaa, etteikö tilintarkastaja olisi nähnyt, mitä on tulossa mm. alijäämäisillä talousarvioilla. Tilintarkastaja olisi voinut painottaa sitä että, suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin.

*************************

Väliaikatietoa Tampereen talouden tasapainottamisesta

Tampereen kh käsittelee 4.6.2018 kaupungin talouskatsauksen 1-4/2018.

Kuluvan vuoden tulosennuste on hyytävää luettavaa. Tulosennuste on notkahtamassa 57,8 milj. euron alijäämään, mikä on peräti lähes 40 M€ valtuuston hyväksymää muutettua talousarviota heikompi. Siitäkin huolimatta, että verotuloja on kertymässä 15 M€ talousarviota enemmän. Kaupungin nettomenojen kasvu on kiihtymässä 5,0 prosenttiin ja samaan aikaan verorahoituksen kasvu on jäämässä vain 2,1 prosenttiin. Tämän vuoksi talousarvion tulostavoitteesta ollaan jäämässä erittäin kauas ja kaupungin talous on heikentymässä kestämättömälle tasolle.

Tuli mieleen, että onko kuluvan vuoden talousarvion laadinnassa mukana ammatti-ihmisiä vai, onko tuliko laskelma tarkoituksella vedettyä pieleen, kun jo talousarvio laadittiin alijäämäiseksi?

Ei auttanut pormestariohjelmaan tehdyt kirjaukset menojen suitsimisesta ja toimintojen tehostamistoimista huolimatta. Kaupungin johto perää palvelusektorille toimenpiteitä menojen hillitsemiseksi, mutta investoinnit ovat tabu, joihin ei voi koskea. Vielä eräät päättäjät viitsivät väänttää puhetta käyttö- ja investointimenojen erilaisuudesta. Käyttömenoihin voi koskea, mutta ei investointimenoihin. Kuitenkin valtuusto talousarviossa jakaa rahat, niin käyttömenoihin kuin investointeihinkin.

Maksuvalmiutta mittaavan investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 21,7 %, mikä osoittaa kaupungin tulorahoituksen tason olevan riittämätön suhteessa investointitasoon. Talousarviossa asetettu tavoite investointien tulorahoitusprosentiksi on 47 prosenttia, mitä ei ennusteen mukaan tulla saavuttamaan. Suomeksi sanottuna, Tampere on elänyt yli varojensa!

Toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä muodostuu ennusteen mukaan 631,3 M€ negatiiviseksi. Tämä tarkoittaa, että toimintamenoja ja investointeja on viime vuosina rahoitettu tulorahoituksen lisäksi yhä enemmän lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen. Kaupungin lainamäärän ennuste vuoden lopussa on 664,2 M€ ja asukaskohtaisen lainamäärän ennuste 2 844 euroa.

Raitiotien kustannusten väliaikatietoja voit katsoa täältä, www.ossiaho.fi/pikaratikka.htm#ratikanhinta 0418

Valtuuston talousseminaari 4.6.2018

(AL 4.6.2018) Seminaarissa kuultua. Kuluvan vuoden ylitysten keskeisimpinä syinä ovat mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelutilaus, kunta-alan palkkaratkaisu ja sen seurauksena henkilöstökulujen ylitys, mutta myös henkilöstön määrän kasvu, asiakasmäärien kasvu, lastensuojelun sijaishuollon kasvu sekä omaishoidon tuen piirissä olevan asiakasmäärän kasvu. Tähän on todettava, että asiakasmäärien kasvuun vaikuttaa voimakas muuttoliike. Tampereelle muutti 2017 3579 uutta asukasta.

Tampereelle muuttaa paljon nuoria, mutta nuorista aikuisista pitäisi pystyä pitämään kiinni – valtuusto etsi seminaarissa keinoja kasvun hallitsemiseen

Kaupunkitutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aron analyysi siitä, miten Tampereen väestö kasvaa. Aro kertoo aloittaneensa pohdinnan siitä, mikä eläin Tampere olisi. Lopputulos oli seepra. Näyttävä, huomiota herättävä. Kaukaa katsottuna kaikki näyttää hyvältä, mutta mitä lähempää katsoo, huomaa, että raidat eivät olekaan symmetrisiä, vaan siellä on rosoa.

Aron mukaan Tampereen realistinen kasvutavoite on 1–1,4 prosenttia. Se on vielä hallittavissa, vaikka se ei realisoidu suoraan taloudelliseen liikkumavaraan Tampereella. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä se tuo lisärasitetta. Vuonna 2017 väestönkasvu oli 1,6-1,7 %.

Tampereen vuotuinen väestönlisäys finanssikriisin jälkeen on ollut korkeampi kuin olisi ideaalista ja se näkyy myös talouden kipuiluna. Kaksi viime vuotta väestönlisäys on ollut todella kovaa. Huomiota herättävää on se, että Tampereen muuttovoitto perustuu nuoriin. Toisaalta myös pienituloisiin. Tampereen kannalta olennaista on se, miten pidetään nuoret aikuiset, opintonsa päättäneet eli 25–34-vuotiaat kaupungissa.

Silmiin pistävää on, että meneillään oleviin mega- kerskainvestointeihin ei oteta sen kummemmin kantaa. Pormestari Lauri Lylykin (sdp) vain toteaa, että Tampereen talouden ongelmana eivät ole niinkään investoinnit, vaan käyttömenot ja valtionosuuksien leikkaukset!

Käyttömenot ja valtionosuudet ovat osa totuutta, eivät investoinnit sinällään. Niitä ei rahoiteta pelkästään lainarahoilla vaan käytetään myös verorahoitusta. Verorahoituksen osuus investoinneista n. 47 %, se tekee tälle vuodelle n. 100 M€. Ei tarvitse kuin osa investointeihin käytettävästä verorahoituksesta suunnata palvelupuolelle, niin helpottaa kummasti.

Kyllä päättäjien on vaikea myöntää, että Tampere on ylittänyt investoinneillaan talouden kantokyvyn. Erityisesti viime valtuustokaudella päättäjiä vietiin kuin pässiä narusta. Tulee mieleen marionettihallituksesta, että Tampereella taisi olla marionettivaltuusto.

*************************

Havaittavissa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksenteossa

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 21.5.2018 hallintosäännön palkkioliitteen muutoksesta, joka sisälsi kosmeettisen palkkioiden alennuksen. Takavuosina palkkioliite oli "upotettu" hallintosäännön muutokseen.

Kokouspalkkiot ovat 1.5.2018 lukien seuraavat;

1) valtuusto ja sen valiokunnat 210 euroa
2) sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 210 euroa
2) lautakunnat ja niiden jaostot 170 euroa
3) johtokunnat ja toimikunnat 170 euroa.

Vuosipalkkiot Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille ja jäsenille sekä alla mainittujen muiden toimielinten puheenjohtajille ja jäsenille maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetuista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

1) valtuuston puheenjohtaja 7600 euroa
2) valtuuston varapuheenjohtaja 2850 euroa
3) kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja 2850 euroa
4) kaupunginhallituksen muu jäsen 2375 euroa
5) kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja 4750 euroa
6) kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtaja 2375 euroa
7) kaupunginhallituksen konsernijaoston muu jäsen 1900 euroa
8) tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2850 euroa
9) lautakunnan jaoston puheenjohtaja 2850 euroa
10) johtokunnan puheenjohtaja 2850 euroa

Vaalitoimielinten palkkiot

          1) keskusvaalilautakunnan jäsen 190 euroa
          2) vaalilautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 285 euroa
          3) vaalitoimikunnan 285 euroa
          4) vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muu jäsen 190 euroa

*************************

Tampereen talouden tasapainotussuunnitelma 1

Kaupungin valtuusto päätti 23.4.2018 talouden tasapainotusohjelmasta Ohjelman takana oli kaikki valtuustoryhmät vasemmistoliiton ryhmää lukuun ottamatta. Kipukynnykseksi nousi Nekalan kirjasto, joka rikkoi rintamaa yksittäisillä irtiotoilla. vasemmiston lisäksi Juhana Suoniemi (vihr) ja Kalle Kiili (kesk) äänestivät kirjaston säilyttämisen puolesta. Pormestari Lyly kertoi, että asiaan palataan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

(AL 24.4.2018) Kunkin keinon perässä on suluissa luku, joka kertoo, paljonko kyseisellä keinolla on arvioitu säästettävän tai saatavan lisätuloja tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä.

Ensisijaisten keinojen vaihtoehdot on myös julkaistu, ja niihin voi tutustua Tampereen kaupunginhallituksen listan liitteessä.

Kasvatus- ja opetuspalvelut
1. Oppilasurheilukilpailujen kehittäminen omana toimintana (100 000 euroa)
2. Hoitoaikaperusteinen asiakasmaksu -pilotin lopettaminen (200 000 euroa)
3. Päivystysaikaisen hoidon peruuttamisen sakkomaksu käyttöön (125 000 euroa)
4. Av-laitteiden määrän ja ensikertaisen kalustamisen karsiminen (200 000 euroa)
5. Hallinnollisen työn tehostaminen, sijaiset, rehtorit ja johtajat (170 000 euroa)
6. Luovutettavat tilat (330 000 euroa)
7. Perusopetuksen vahtimestaritoiminnan siirtäminen Tilapalveluiden kokonaisuuteen, yhteensovittaminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kesken (100 000 euroa)
8. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan organisointi uudelleen (700 000 euroa)
9. Lyhytaikaisten sijaisuuksien tehostaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (230 000 euroa)
10. Palvelusetelipäiväkotien osuuden kasvattaminen, mahdollistaa myös pienistä yksiköistä luopumisen ja vähentää investointitarpeita (miljoona euroa)
11. HIP-kerhot kokonaan ostopalveluna (50 000 euroa)

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
1. Työväenopiston maksujen korottaminen 10 prosentilla (100 000 euroa)
2. Maksujen 8–10 prosentin korotukset museopalveluissa ja Tampere Filharmoniassa, museoissa vähemmän ilmaistarjontaa (100 000 euroa)
3. Sara Hildénin aikuisten pääsylippuun 10 prosentin korotus, päätöksen tekee museon johtokunta (60 000 euroa)
4. Liikuntapalvelujen hintojen korotus, tavoitteena että eivät kohdennu lapsiin tai työttömiin (120 000 euroa)
5. Liikunnan tapahtumien tilavuoromaksujen ja rakentamisen hintojen korottaminen (100 000 euroa)
6. Kulttuuritalo Laikun uudet maksulliset palvelut (15 000 euroa)
7. Museon asiantuntijapalveluiden myynti, esimerkiksi tutkimus, luonto, kulttuuriympäristö, taide (60 000 euroa)
8. Museon näyttelyiden vienti ja kotimainen lainaus (60 000 euroa)
9. Toiminta-avustusten leikkaaminen (500 000 euroa)
10. Laskettelurinnetoiminnan tuen vähentäminen (20 000 euroa)
11. Henkilöstösäästöt, mm. vakansseja jätetään täyttämättä (159 000 euroa)
12. Nekalan kirjaston lakkauttaminen (93 000 euroa)
13. Aineistomäärärahan vähentäminen kirjastopalveluissa (60 000 euroa)
14. Kulta-yksikön eli kulttuuripalveluiden ja museoiden toiminnan sekä palvelujen supistaminen; esimerkiksi kaupunkitaidehankkeet vähenevät (97 000 euroa)
15. Leirivälinevaraston lakkauttaminen 2019 alusta (10 000 euroa)

Sosiaali- ja terveyspalvelut
1. Nostetaan asiakasmaksut lain sallimaan maksimiin, esim. terveyskeskusmaksu nousee 17,70 eurosta 20,60 euroon (350 000 euroa)
2. Kalliiden hoitojen siirtäminen sairaanhoitopiiristä perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi infuusiohoidot (125 000 euroa)
3. Nostetaan kaikki suun terveydenhuollon maksut lain sallimaan maksimiin, esim. ehkäisevä hoito 7,30 eurosta 8,40 euroon (200 000 euroa)
4. Kuvantamisen hinnan alentaminen 10 prosentilla ja edelleen laboratoriotutkimusten käytön hillitseminen (200 000 euroa)
5. Ikäihmisten palveluiden asiakasmaksuihin muutoksia: Asiakasmaksut nostetaan lain sallimaan maksimiin, esim. lyhytaikainen laitoshoitovuorokausi 47,9 eurosta 48,9 euroon, kotihoidon asiakasmaksujen perusteiden muuttaminen, kotiutustiimin palveluille asiakasmaksu käyttöön, lyhytaikaisen asumispalvelun asiakasmaksu (900 000 euroa)
6. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyvien erityiskustannuskorvausten hakemisen tehostaminen valtiolta (300 000 euroa)
7. Kumppanuusavustuksiin 10 prosentin vähennys (460 000 euroa)
8. Sijaishuollon ostopalvelujen käyttö taitetaan palvelujen rakenneuudistusta edistämällä, esim. kilpailutus, systeemisen lastensuojelun toimintamalli (400 000 euroa)
9. Erikoissairaanhoidon vuodeosastokäytön vähentäminen siirtämällä jatkohoitoa odottavat potilaat halvemmille paikoille, Hatanpään sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan hoitovuorokauden hintaero on 141 euroa (1 miljoona)
10. Sydämen vajaatoimintapotilaiden vuodeosastopäivien vähentäminen uusilla toimintatavoilla (375 000 euroa)
11. Ikäihmisten palvelujen palvelurakennemuutos: asiakkaat vähemmän kustannuksia tuottavassa palvelussa, esim. kuntoutuspilotti, jossa yhdistetään sairaalakuntoutusta ja kotikuntoutusta, kotihoidon lääkäripalvelut jne. (950 000 euroa)
12. Panostus lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ennalta ehkäisyyn, lisätään esim. opiskelijahuollon psykologipalveluja ja nuorille mahdollisuuksia saada tukea koulun arkeen tuomalla yhtenäiskouluihin nuorisotyöntekijä, sosionomi tai yhteisöpedagogi. (Pienentää säästöpakettia 400 000 euroa)

Yhdyskuntalautakunta
1. Digitaalisten palvelujen lisääminen ja mallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen, prosessien tehostaminen (700 000 euroa)
2. Yksittäisistä, pientä kohderyhmää koskevista palveluista luopuminen, esimerkiksi Kalkun teollisuusraide (200 000 euroa)
3. Tilankäytön tehostaminen (300 000 euroa)
4. Asemakaavoituksen painottaminen kaupungin maalle ja lisärakennusoikeuteen (1 miljoona)
5. Pysäköintimaksujen korottaminen ja maksullisten alueiden laajentaminen (200 000 euroa)
6. Viranomaistaksojen ja muiden taksojen korottaminen, esimerkiksi rakennusluvat, muut luvat, katutilamaksut, lisäksi nopeaan rakentamiseen kannustavat maksut (400 000 euroa)

Joukkoliikennelautakunta
1. Linjojen optimointi, vähäliikenteisten linjojen karsiminen (360 000 euroa)
2. Lippujen hintojen nosto, esim. 30 vuorokauden kausilippuun lisää ensi vuonna kaksi euroa ja vuonna 2020 kaksi euroa, arvolippuun ensi vuonna 0,06 euroa korotusta ja seuraavana 0,10 euroa. Kertalipun hintaan ensi vuonna 0,10 euron korotus ja vuonna 2020 korotusta 0,30 euroa. (840 000 euroa)

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
1. Koulutusvientiyhtiön perustaminen (70 000 euroa)
2. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet: rekrytointien peruuttaminen tai viivästyttäminen, 2 vakanssia jätetään täyttämättä (80 000 euroa)
3. Digitalisaation hyödyntäminen lukioissa, säästöä tänä vuonna koulusihteerin ja lehtorin puolikkaan työpanoksen verran, jatkossa lehtorin puolikkaan työpanoksen verran vuodessa (140 000 euroa)
4. Digitalisaation hyödyntäminen työllisyyspalveluissa, jolloin saadaan suurempi asiakasmäärä per henkilötyövuosi (1 miljoona)
5. Hiedanrannan kehitysyhtiön perustaminen (500 000 euroa)
6. Raatihuoneen tulot, edellyttää mm. kaupungin vieraanvaraisuuden vähentämistä (100 000 euroa)
7. Maanvuokratulojen kasvu uudelleen kohdistetun kaavoitusohjelman, uusittavien vuokrasopimusten sekä kasvaneen kysynnän kautta (5,6 miljoonaa euroa)
8. Tilavuokratulojen kasvu (330 000 euroa)

Liikelaitokset, yhtiöt, henkilöstöetuudet, hallinto
1. TKL:n korjaamo- ja huoltotoimintojen tehostaminen, esim. henkilöstömäärä alenee 1 henkilötyövuodella vuodessa (300 000 euroa)
2. Voimiassa keskitetään kaupungin tukipalveluja esimerkiksi soten ateria- ja puhtauspalveluissa sekä virasto- ja vahtimestaripalveluissa (500 000 euroa)
3. Tampereen Veden perusmaksuihin ja jäteveden yksikköhintoihin korotukset, esim. jätevesimaksut +1,2 senttiä kuutiolta ja perusmaksu +6,5 %. Edellyttää johtokunnan päätöksen. (750 000 euroa)
4. Luovutaan Tampereen Veden painetun asiakaslehden toisesta numerosta, lisätään nettiviestintää (50 000 euroa)
5. Tampereen Infran toiminnan organisointi uudelleen (1,5 miljoonaa)
6. Infran hankintojen tehostaminen (300 000 euroa)
7. Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
8. Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
9. Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)
10. ICT-laitteiden leasing-sopimusten pidentäminen (240 000 euroa)
11. Kommunikaatiopalveluissa operaattorin vaihdon vaikutus (200 000 euroa)
12. Kommunikaatiopalveluissa puhelinkustannusten pieneneminen (300 000 euroa)
13. Peruuttamattomasta vastaanotto- ja näytteenottoajasta maksu työntekijöille, kuten kuntalaisillakin on (50 000 euroa)
14. Sisäisen postin jakelun lopettaminen Virastotalolla kerroksiin ja Frenckellissä (30 000 euroa)
15. Työterveyshuollon kustannukset (350 000 euroa)
16. Henkilöstön perustietojen hallinnan siirto SAP HR:stä Personeciin (200 000 euroa)
17. Matkustamiskustannusten vähentäminen 20 prosentilla (400 000 euroa)
18. Korvausten poistaminen erikoislääkäripalkkion palkkiosta (100 000 euroa)
19. Tavaroiden ja palveluiden tilaamisen ja ostamisen tehostaminen (300 000 euroa)
20. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden pysäköinnin yhdenmukaistaminen, arvioidaan P-Frenckellin paikkojen vähentämistä (250 000 euroa)
21. Liikunta- ja kulttuuriseteleiden alentaminen 100 eurosta 80 euroon. (200 000 euroa)
22. Tilankäytön tehostaminen (100 000 euroa)
23. Henkilöstölounaan työnantajakompensaatio, Voimia alentaa työnantajan kompensaation veloitushintaa, joten henkilöstöaterian hinta ei nouse (90 000 euroa)
24. Projektitoiminnan tehostaminen ja vähentäminen, arvioidaan kriittisesti kaikkia kaupungin projekteja (500 000 euroa)
25. Seutuyhteistyön tehostaminen (100 000 euroa)
26. Tuloksellisuuspalkkioista luopuminen vuosina 2018 ja 2019 (725 000 euroa)
27. Viestintä- ja painatuspalvelut, painettujen tuotteiden vähentäminen (100 000 euroa)
28. Luottamushenkilöiden palkkioiden sekä pormestarin ja apulaispormestareiden palkkojen alentaminen viidellä prosentilla toukokuusta alkaen (85 000 euroa)
29. Hallinnollisten tehtävien kustannusten vähentäminen 5 prosentilla koko kaupungissa, mm. määräaikaisten tehtävien vähentäminen, eläköitymisten hyödyntäminen (3 miljoonaa euroa) "

*************************

Paikkaako Tampere hulevesimaksulla talouttaan?

Tampereella laadittu 43,5 miljoonan euron talouden tasapainottamispaketti saattaa olla liian pieni korjaamaan täysin (AL 15.4.2018) kaupungin talouden epätasapainoa. Tästä sovittiin tavoitteet poliittisesti, ja aluksi näyttikin siltä, että se riittää, mutta, mutta, eipä näytä riittävän.

Selvitysmies Eero Laesterä teki selvityksen Tampereen kaupungin talouden sopeuttamisen tarpeista ja keinoista sekä toimi konsulttina, kun Tampereelle laadittiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Kaikki ryhmät. pl.. vasemmistoliitto ovat valmiina hyväksymään tasapainotusohjelman

Kaupunginhallitus on omalta osaltaan hyväksynyt ohjelman, kaupunginvaltuustossa siitä päätetään 23.4.2018.

Talouden tasapainottamisohjelmaan on otettu mukaan paljon sellaisia keinoja, joilla lisätään tuloja eikä vain karsita menoja. Onko hulevesimaksun perintä sellainen? Perittävä maksu ei vähennä vedestä ja jätevedestä perittäviä maksuja.

Hulevesimaksuilla kerätään kaupungin kassaan 5,6 M€, joka on tarkoitettu hulevesijärjestelmän ylläpitoon. Mikko Nurminen kielsi pontevasti sen, että hulevesimaksua käytettäisiin kaupungin talouden paikkaamiseen.

Tamperelainen -lehti julkaisi kirjoitukseni hulevesimaksusta 21.4.2018.

*************************

Talousleikkuri julki

Tampereen talouden (AL 5.4.2018) tasapainottamisohjelma on julkaistu to 5.4.2018. Se sisältää useita säästötoimia, jotka näkyvät tamperelaisten arjessa. Ohjelman tarkoituksena on korjata kaupungin alijäämäinen taloustilanne.

Nyt taloutta tasapainottamassa ovat sen "aiheuttajat". viime valtuustokauden valtakoalitio, kokoomus, sdp, vihreät ja vasemmistoliitto. ts. korjaavat omia jälkiään, vaikka vasemmistoliitto irtaantuu ohjelmasta. Pienryhmät joutuvat myös hoitamaan tasapainotusta, vaikka eivät ole olleet alijäämiä aiheuttamassa.

Ohjelma on 43,5 miljoonan euron kokonaisuus. Noin puolet on menojen leikkauksia ja puolet tulojen lisäyksiä. Summasta noin 8 miljoonaa euroa kohdistuu tälle vuodelle, loput kahdelle seuraavalle. Ei yllätä. Tasapainotusohjelma odotetun mukainen, mennään, mistä helpoiten saadaan. Suuri puute ohjelmassa on, että INVESTOINNIT sivuutetaan kokonaan. Investointeja säätämällä vaikutetaan nopeasti kaupungin talouteen.

Veroja ei koroteta. Tehostamistoimenpiteitä kohdistetaan kaikkiin palvelualueisiin, mutta lakisääteiset palvelut turvataan. Lähtökohta on myös se, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja ei kasvateta, eikä subjektiivista päivähoito-oikeutta rajata.

Kh hyväksyi 9.4.2018 säästöohjelman kaikkine karvoineen. Vasemmistoliitto esitti muutoksia, joita muut eivät kannattaneet. Heittääkö pormestari Lyly vasemmistoliiton ulos koalitiosta, se jää nähtäväksi. kaupunginvaltuusto vahvistaa säästösuunnitelman 23.4.2018.

Tiedän, ei tarvitse tulla selittelemään käyttö- ja investointimenoista. Tulopuolella vain on yksi pussi, johon kerätään verotulot, lainat ja valtionosuudet, jotka sitten jaetaan käyttö- ja investointimenoihin. Kaikkia investointeja ei todellakaan rahoiteta lainarahalla, jos joku ei sitä vielä tiennyt.

Sitten tulopuoli. Tarkastellaanpa maanluovutuksia ja niistä saatavia korvauksia. Tuntuu hölmöltä, että käsittelyssä olevassa Asunto ja maapolitiikan linjaukset 2018-2021 asiakirjassa, kerrotaan, että hankekehittämisen yhteydessä tapahtuvat tontinluovutukset voivat tapahtua ilman kilpailutusta ja tontit voidaan luovuttaa käypään hintaan.

Avoin kilpailuttaminen tonteista määrittää käyvän hinnan. Välttämättä pienessä piirissä sovittu menettely ei ole kaupungin etu, vaikka saattaa olla rakennuttajan etu ja yleensä onkin.

*************************

Lainaa homekoulujen korjauksiin, tai muihin investointeihin

Tampere solmii 110 miljoonan euron rahoitussopimuksen Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa. Kh päätti näin 3.4.2018. EIP:n kanssa solmittava rahoitussopimus on luonteeltaan iso raamisopimus, joka ei velvoita kaupunkia lainannostoon, mutta mahdollistaa sen.

Rahoituksella kaupunki varautuu koulujen ja opetustilojen uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin, jotka tähtäävät oppimisympäristöjen kehittämiseen. Rakentamista on lähivuosina tiedossa huomattava määrä myös koulujen sisäilmaongelmien vuoksi. Jostain on jäänyt mieleen hämärä muistikuva, että koulujen home- tai muita korjauksia olisi käytetty lainan noston perusteluina ennenkin, mutta ei saa langan päästä kiinni.

Varsinaiset lainat on tarkoitus nostaa tulevina vuosina, ja ne huomioidaan tulevissa talousarvioesityksissä. Talousarviot hyväksyy valtuusto, joten ne voidaan kohdentaa muuallekin kuin koulujen korjauksiin, ratikan rakentamiseen, kansiareenaan,...!

Kaupungin talousarvioissa on vuosille 2017–2021 ajoittuvia kouluinvestointeja huomattava määrä. Investoinnit liittyvät esikoulujen, peruskoulujen ja toisen asteen opetustilojen uudisrakentamiseen sekä peruskorjauksiin.

************************

Tampereelle tulossa jälleen alijäämäinen tilinpäätös

Tampereen vuoden 2017 tilinpäätös on taas alijäämäinen. Muutamia tunnuslukuja

nettomenojen kasvu -0,6% (2016 +1,9%) suunta parempaan

vuosikate/poistot % 82 (2016 80%) suunta parempaan

omavaraisuusaste 59% (2016 61%) suunta huonompaan

tilikauden tulos -10,7 m€ (2016 -21,3 m€) suunta parempaan

lainaa 2275 €/asukas (2016 2239 €) suunta huonompaan

investointimenot 189,2 m€ (2016 226,3 m€) suunta parempaan, edelleenkin investoinnit ylittävät kaupungin kantokyvyn

asukkaita 31.12.2017 231967, vuosimuutos 3693 suunta parempaan/huonompaan, näkökulmasta riippuen

Kaupunkikonserni

tilikauden tulos 55,0 m€ (2016 64,8m€) suunta huonompaan

lainaa 6271 €/asukas (2016 5740 €) suunta huonompaan

investointimenot 425,4 m€ (2016 384,8 m€) suunta huonompaan

Tampere jatkoi yli varojensa elämistä. Nyt odotellaan selvitysmies Laesterän suosituksia talouden tasapainoon saattamiseksi. Investoinnit ovat aikaa sitten ylittäneet taloudellisen kantokyvyn. Tilinpäätöskirjasta löytyy paljon mielenkiintoista luettavaa.

*********************

Pää tuli vetävän käteen

Tamperelainen -lehti kirjoittaa 16.3.2018, "Tampereen tulos pudonnut parhaiden joukosta heikoimpiin – kaupunki etsii jopa 50 miljoonan euron säästöjä."

Eipä yllätä. Olen jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota, mihin taloudessa ollaan menossa, hunningolle. Nyt kaupungin puolelta todetaan, että Tampereen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupunginvaltuutetut, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat virkamiehet pohtivat perjantaina, 16.3.2018 keinoja talouden tasapainotukseen.

Pormestariohjelmaan on kirjattu, että valtuustokaudella noudatetaankin tiukkaa menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa 1–2 prosenttia. Menopuolella olisi paljonkin vielä tarkennettavaa. Se vaatisi huolellista paneutumista kulujen seurantaan. Ymmärrän kyllä, miksi sitä ei haluta tehdä, siihen on syynsä.

Tämä oli nähtävissä, mutta kun vauhtisokeus painoi päälle, niin varoittavista viesteistä ei osattu vetää oikeita johtopäätöksiä. Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon. Suuresta muuttoliikkeestä ja kaupungin vetovoimaisuudesta etsitään syitä huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Totta kai väestön lisäyksellä on vaikutusta talouteen, siihen olisi pitänyt reagoida aikanaan. Mutta, ei syy ole pelkästään tämä, vaan se, että on eletty yli varojen, investointeja on käynnistetty ylittämällä kaupungin #kantokyky.

Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menovirrat. Peruslinjauksiin kuuluu, että kaupungin lakisääteiset palvelut hoidetaan. Pormestariohjelman mukaan tulo- ja kiinteistöverojen tarkastelu on mahdollista, mikäli muut toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Veroihin kajoaminen on helpoin keino, jota vihervasemmisto erityisesti suosii.

Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa muun muassa palvelumaksuilla, kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla, omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä toimenpiteillä. Tarkastelua vaativat myös kaupungin palvelurakenne ja palvelutavat sekä henkilöstöpolitiikan linjaukset. Mietittävänä on, millaisia talousvaikutuksia saadaan aikaan toimintatapojen ja -laajuuden muutoksilla ja esimerkiksi digitalisaatiolla. Missä on, ei välttämättömien investointien hidastaminen ja siirtäminen myöhemmäksi?

Olin seminaarissa kuulemassa, kun selvitysmies Laesterä puhelimessa kertoi koko kuulijakunnalle saman suuntaisia seikkoja talouden tasapainottamiseksi, mitä olin tuonut julki AL:n tammikuisessa kirjoituksessa.

*********************

Osataan odottaa tiedossa olevia kustannusten ylityksiä, mutta...

YLE 2.3.2018. Tampereen tuleva päävedenpuhdistamo ajautui pahoihin vaikeuksiin – veronmaksajille voi tulla miljoonaluokan lisälasku. Laitoksen peruskorjaus alkoi kesällä 2013. Silloin Näsijärven pohjaan, noin 20 metrin syvyyteen laskettiin uusi vedenotossa tarvittava putki. Tätä putken päätä piti väistellä , kun Tarjanteella seilattiin Aitolahden pohjukkaa kohti.

Saneerauksen piti valmistua vuoden 2015 lopussa. Laitoksen avajaisia vietettiin vasta elokuussa 2017, mutta laitos on edelleen koekäytössä. Ei mennyt kuin Strömsöössä! Kustannusarvio oli noin 20 miljoonaa euroa.

Nyt Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos tuottaa kymmeniä prosentteja vähemmän vettä kuin sen pitäisi. Se ei ole saanut puhdistusprosessin eri vaiheita toimimaan kunnolla yhteen saneerauksen jälkeen. Vedenpuhdistukseen kuuluu muun muassa saostusta, selkeytystä ja suodatusta. Moneen vaiheeseen liittyy veden kemikalointia.

Nykyisen toimitusjohtajan mukaan, urakoitsijoiden kanssa on ollut pitkin matkaa kiistaa toteutuksesta ja vastuista. On ollut urakoitsijan ulosmarssia ja sen sellaista. Työt ovat olleet keskeytyneinä. Yhtä yksittäistä syytä on vaikea osoittaa, niitä on useita. Tällä hetkellä tehdään kokonaisarviota, ja sen perusteella yritetään ratkaista ongelmat prosesseissa ja vedentuotannossa.

Tampereen Vesi ratkoo ongelmia yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Saneerauksen pääurakoitsija on Econet Oy:n, Alasen Rakennus Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä. Konsortion johtovastuu on Econetilla.

Econetin mukaan yhteistyö Tampereen Veden kanssa on sujunut heikosti. Econetin toimitusjohtaja, että he yrittivät sovitella asiaa Tampereen Veden kanssa jo viime keväänä ilman tulosta. Tampereen Vesi varautuu mahdolliseen oikeudenkäyntiin urakoitsijaa vastaan.

Vielä suurempi hanke, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen käynnistymässä

Rakentaminen käynnistyy huhtikuussa (AL 4.3.2018) Puhdistamon rakentamisen rahoitustarve on 310 M€. Omarahoitusosuus yritetään pitää 12 % tuntumassa. Pelkästään rakennusaikana pelkkiin lainankorkoihin uppoaa 6 M€. Rahaa on saatu omistajakunnilta osakepääomana ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastona.

Puhdistamon maksavat aikanaan sen käyttäjät, eli asukkaat, yritykset ja muut toimijat niissä kunnissa, jotka puhdistamossa ovat mukana. vesimaksu nousee todennäköisesti n. 0,80 euroa jätevesikuutiolta, että puhdistamo saadaan maksettua ja sen käyttökustannukset katettua. Sen vesihuoltolaitokset sitten siirtävät taksoihinsa joko kokonaan tai osittain.

Tämäkin laina lisätään Tampere -konsernin vastuihin ja sitoumuksiin.

*********************

Jos oikeus ei löydä sopivaa lainkohtaa, se laatii sen itse

Tein 1½ vuotta sitten Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen Tampereen valtuuston lisätalousarviopäätöksestä. Nostin esille tunnelirahoitukseen myönnettäviä lisämäärärahoja ja yleensäkin mahdollisuudesta laatia lisätalousarvio.

Hallinto-oikeus hylkäsi 15.2.2018 valituksen, kuinkas muuten. Ei tullut yllätyksenä.
Pointti kuitenkaan ei ollut tunnelin määrärahat, vaan se, että kuntalaki oli muuttunut ja nykyinen laki ei enää mahdollista lisätalousarvion tekemistä. HML:n HaO ei ottanut (uskaltanut) kantaa siihen, että kysymyksessä oli lakiin perustumaton päätös. Oikeus perustelee talousarvion muuttamista yleisillä edellytyksillä, jotka eivät perustu lakiin. Kuntalaissa eikä kuntalain perusteluissa ei ole mainintaa lisätalousarviosta, saati sitten yleisperusteluista.

Kuntalain 110 § ei tunne lisätalousarvion mahdollisuutta, sitä ei myöskään ole hallituksen lakiesityksessä. Kuitenkin, oikeuden mukaan, ”valtuusto voi päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista, vaikka sitä ei laissa erikseen mainita”. Tämä tulkinta on ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain 2.3 §, "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

"Talousarvion muuttamisen yleiset edellytykset

Kaupunginvaltuusto ei ole kaupungin ylimpänä toimielimenä sidottu sellaisiin aiempiin päätöksiinsä, joiden sitovuus on kaupungin sisäistä. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta, ja sillä on toimivalta päättää talousarviosta. Valtuusto päättää siten myös talousarvioon tehtävistä muutoksista, vaikka sitä ei laissa erikseen mainita. Talousarvion muuttamiselle ei ole laissa säädetty erityisiä edellytyksiä, vaan määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia koskevat samat rajoitukset kuin niiden ottamista talousarvioon. Menot ja tulot voidaan ottaa talousarvioon sen suuruisina, millaisiksi niiden arvioidaan muodostuvan talousarviovuoden aikana."

Tulee mieleen, että tekikö hallinto-oikeus tahallaan "nahkapäätöksen", toivoen, että siitä valitettaisiin KHO:n?

Pitää miettiä, viitsiikö laittaa omia rahojaan likoon korruption torjunnassa. Hallinto-oikeuden tulkinta ei poista vaan antaa edelleenkin mahdollisuuden kaikenlaiseen suhmurointiin ja kähmintään.

Perustuslain 3.3.§ mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Näyttää siltä, että riippumattomuus toiseen suuntaan on erilaista kuin toiseen, ja oikeuden päätöksiin voi toinen vaikuttaa enemmän kuin toinen.

Olen 15.3.2018 jättänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

*********************

Tampereelle jälleen alijäämäinen tilinpäätös

Vuoden 2017 tilinpäätösennusteen mukaan, tilinpäätöksestä on tulossa alijäämäinen. Tulosennuste on 19,5 M€ alijäämäinen, vaikka on 4,5 M€ muutettua talousarviota parempi.

Nettomenojen kasvun ennustetaan toteutuvan 0,8 % pienempänä. Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 vuotta 523,2 M€. Investoinnit 204 M€. Investointien tulorahoitus 38,5 %. Lainat 573,3 M€.

Velka/asukas 2482 euroa. Asukasmäärä 231000.

Kyllä selvitysmies Laesterällä on työtä tehdä sellainen esitys taloudentasapainottamiseksi, että päättäjät sen hyväksyvät.

*********************

Tampereen säästökuuri

Lähetin alla olevan kirjoitukseni Aamulehteen 5.1.2018. Saattaa olla, että lehti hieman aristelee julkaisemista. "Totuuden puhuja ei yösijaa saa" on tuttu sanonta ja havaittavissa. Ei se mitään, kuntalaisten asialla tässä ollaan. Kyllä, AL julkaisi 15.1.2018 kirjoitukseni otsikolla; Tampereen kaupungin säästöissä paljon erilaisia mahdollisuuksia."

Pormestari Lauri Lyly kertoo (AL 30.12.2017), että säästöjä ei tehdä vain sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka niissä tapahtuu eniten hallitsemattomia menoylityksiä. Organisaatio ja kaikki palvelutehtävät on Lylyn mielestä käytävä läpi säästöjen etsimiseksi.

Kyllä, kaikki menoerät on otettava tarkastelun alle. Koskee myös investointeja.

Terveyspuolen alijäämät johtuvat vuosia jatkuneesta alibudjetoinnista. Kuntalain muutos, joka tuli voimaan 1.5.2015, poisti mahdollisuudet (laillisiin) lisätalousarvioihin.

Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on vireillä alibudjetointia koskevat valitukset. Hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan hankala kaupungin kannalta. Se asettaa taloushallinnan uudelle tasolle, vaaditaan tarkkuutta. Lisätalousarvioilla ja lisätilauksilla ei voi paikata alimitoitettuja talousarvioita tai tilauksia.

Pormestariohjelmassa sanotaan mm., että ulkoisia hankintoja tehostetaan ja konsulttipalvelujen käyttöä järkeistetään kustannusten vähentämiseksi. Näistä löytyy hyvin säästöjä, kun toimintatapoja uudistetaan. Hankintojen menettelytapoja on tarkistettava. Samalle kohteelle pyydettävä heti sellainen suunnitelma, ettei tarvitse montaa kertaa paikata lisätilauksilla.

Tilikartat, kirjaamisohjeet ja kustannusten kirjaamisen seuranta kuntoon ja ajan tasalle. Menot kohdennettava sinne, minne ne oikeasti kuuluvat.

Tampereen omistamien tai osaomistamien yhtiöiden oikeutus toimia vapailla markkinoilla, on tutkittava. Kaupungin tehtävänä ei ole avustusten ja - ostojen varassa toimivien yritysten pyörittäminen. Virka- tai luottamushenkilöiden loppusijoituspaikoiksi yrityksiä ei tarvita.

Kaupungin toiminta ei vaadi jäsenyyttä kaikissa, koti- ja ulkomaisissa yhteisöissä, joista nyt maksetaan. Avustukset ja palvelujen ostot, selkeytettävä myöntämisperiaatteet ja maksatuskäytäntö tarkistettava.

Ei välttämättömien investointien hidastaminen ja uusien kohteiden aloituksen sekä suunnittelun myöhentäminen tuo välittömästi helpotusta talousahdinkoon. Investointeja kun ei rahoiteta pelkästään lainarahalla.

Tässä muutamia ajatuksia, joita selvitysmies Eero Laesterä voi vapaasti soveltaa kustannussäästöjen etsimiseen.

2018

2017

Tampereen talous säästökuurille

Vuoden lopuksi tulikin sitten uutisia. Non niin, nyt sitä sitten ollaan siinä tilanteessa, josta olen jo vuosia varoittanut, etsitään säästökohteita (AL 30.12.2017).

Nykyinen pormestari Lauri Lyly (sdp) on ollut puolivuotta pormestarina. Hän joutuu selvittelemään aikaisempien pormestareiden aikana syntynyttä talousvajetta. Tampereen kaupunki laatii kevääseen mennessä pormestariohjelman ja talousarvion mukaisen talouden tasapainottamisohjelman. Vuosien ajan alijäämäisiä tilinpäätöksiä tehnyt kaupunki joutuu siis säästökuurille.

Lylyn mukaan säästöjä ei tehdä vain sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka niissä tapahtuu eniten hallitsemattomia menoylityksiä. Koko organisaatio ja kaikki palvelutehtävät on Lylyn mielestä käytävä läpi säästöjen etsimiseksi. Vielä ei tiedetä, mistä palveluista esimerkiksi leikataan.

Nyt Lylylle ehdotuksia, mistä löytyy mahdollisuus menojen vähentämiseen. Niitä on muitakin keinoja kuin henkilöstön selkänahasta repiminen.

Listaan muutamia asioita. Lähtökohtana pitää olla se, että kaikki menot otetaan tarkastelun alle tehostetussa kustannusseurannassa. Selitykset, ettei kustannuksia voi selvittää, osoittavat, joko järjestelmien vajavaisuuden tai haluttomuuden ja välinpitämättömyyttä julkaista tietoa syystä tai toisesta.

Lähetän tiivistelmän alla olevista asioista AL:n mielipidesivulla julkaistavaksi. Samoja asioita, joista olen jo vuosia jauhanut. Ihmettelen, tai en ihmettele miksi ei haluta tutkia tarkemmin rahan käyttöä. Onko niin, että pelätään, mitä tehostetussa kustannusseurannassa mahdollisesti paljastuukaan.

Esittämäni havainto/toimenpide

Mistä, miten miksi

1. Tilikartat ja kirjaamisohjeet Kuntaliiton ohjeiden mukaisiksi.

Ristiriitaisuuksia, puutteita, verrattaessa Kuntaliiton suosituksiin.

2. Kustannusten kirjaamisen seuranta, että menot kohdistuvat oikeille tileille. ”Kaatotilille” voi upottaa muualle kuuluvia kuluja.

Tarkempi valvonta. Vääristää tilinpäätöstä, kun menoja on kirjattu vikapaikkoihin. Liittyy myös yllä olevaan, puuttuu sopiva tili.

3. Eräissä tapauksissa, hankintojen tekemiseen oikeutettavien piiri on liian iso, karsittava. Kokonaisuus ei ole kenkään hallinnassa.

Korkeimpien viranhaltijoiden hankintapäätökset pääsääntöisesti tulevat tiedoksi otto-oikeuden käyttöä varten kh:lle ja lautakunnille. Ns. pienien tilausten seuranta on varmasti ongelmallista. Kuinka hyvin esimiehet hoitavat sarkaansa?

4. Hankintojen menettelytapoja tarkistettava. Ei ole perusteltua, että esim. vuosittain samanlaisena toistuvaan tapahtumaan pyydetään suunnitelma usealta konsulttitoimistolta, tai että saman asiakokonaisuuden suunnitteluun tarvitaan kaksi- tai useampia konsulttitoimistoja sekä tilauspyynnön perusteeton alimitoitus siten, että sitä paikataan lisätilauksilla jopa useilla. No, hankintalain määräys kilpailutuksesta voidaan näin sivuuttaa.

Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota. Tehokas valvonta ja puuttuminen asioihin tarvittaessa.

5. Yleensä konsulttien käyttö. Jokainen ”saranan siirto” ei kaipaa suunnittelutoimiston tekemää ohjetta. Kirjauksia myös asiantuntijapalveluksiksi, vaikka tosiasiassa eivät niitä ole.

Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota.

6. Tutkittava, onko kaupungilla perusteltu tarve pitää sellaisia yrityksiä, jos vastaavia löytyy vapailta markkinoilta ja joiden toiminta pyörii kaupungin avustusten ja - ostojen varassa. Virka- tai luottahenkilön loppusijoituspaikaksi yritystä ei tarvita.

Kaupungin omistamien tai osaomistamien yhtiön oikeutus toimia vapailla markkinoilla, on tutkittava. Kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan harjoittaminen.

7. Jäsenmaksut. Kaupungin toiminta ei vaadi jäsenyyttä kaikissa niissä yhteisöissä, joista nyt maksetaan.

Jäsenyydet tarkistettava ja jäsenyys sanottava irti niistä yhteisöistä, joihin kaupungin lain mukaan ei tarvitse liittyä eikä jäsenyys muutenkaan ole perusteltua. Osallistuminen kokouksiin kaupungin piikkiin ei ole peruste.

8. Avustukset ja palvelujen ostot, selkeytettävä. Avustusten käyttö yritystoiminnan tukemiseen eräissä tapauksissa on perusteltua, mutta onko eettisesti oikein antaa avustusta yritykselle, jota kaupunki käyttää asiantuntijana hankkeen vaikutusten arvioinnissa. Raportti on kylläkin tilauksen mukainen.

Avustuksia on mm. kumppanuus- ja toiminta-avustukset. Kuntaliiton suositus sanoo, että yhteisöt ovat avustukseen oikeutettuja. Liikeyrityksiä ei ole mainittu. Avustuspäätökset ja maksatus, ristiinvertailu tehtävä.

9. Sivutoimi-ilmoitukset ajan tasalle.

Tuli hallintosääntöön viimeisessä päivityksessä, että tehtävän tai toimen muuttuessa on tehtävä uusi sivutoimi-ilmoitus, jos yleensä on aihetta.

10. Huonoillekaan päätöksille ei voi mitään, jos ne toteutettu lain mukaisessa järjestyksessä.

Jos lähdetään tutkimaan, lista on pitkä. Nyt puhun investointeihin liittyvästä päätöksistä. Huonosta ja puutteellisesta valmistelusta ei ole ketään laitettu vastuuseen, ehkä käytäntöä on syytä muuttaa.

11. Tampereen vetovoimaisuus käy kalliiksi!

Vetovoimaisuutta hehkutettaessa, muistettava mainita, että Tampereelle muuttavista merkittävä osa on pienituloisia ja työttömiä. Verotulot eivät kasva samassa suhteessa, kuin muuttoliikkeestä aiheutuvat menot.

Investointien, ei välttämättömien, hidastaminen on tapa, jolla voi vaikuttaa kaupungin talouteen välittömästi. Myöskään kaikkia ei tarvitse tehdä yhtä aikaa. Investointeihin käytetään lainarahan ohella myös verotuloja. Selitykset käyttö- ja investointimenoista, ovat tässä kohtaa turhaa lässytystä. Kaupungin toimintoihin näiden ei tärkeiden investointien hidastamisella ei ole merkitystä, ainoat "kärsijät" ovat rakennusliikkeet ja heidän hännystelijät, mutta lain mukaanhan heidän ehdoillaan ei pitäisi mennä. vaan kunnan ja kuntalaisten.

Terveyspuolen alijäämät johtuvat vuosia jatkuneesta alibudjetoinnista. Kuntalain muutos, joka tuli voimaan 1.5.2015 poisti mahdollisuudet (laillisiin) lisätalousarvioihin. Alibudjetointia koskevat valitukset (toinen liittyy lisätalousarvioon ja toinen varsinaiseen talousarvioon) ovat vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden päätös tulee olemaan kompleksikas kaupungin kannalta.

Jos päätös on valittajalle myönteinen, Tampere valittaa KHO:n tai ehdottomasti pitää valittaa, koska nyt haetaan tulkintaa kuntalain 110 §, jonka mukaan alibudjetointi eikä lisätalousarvion tekeminen ei ole mahdollista. Jos taas päätös on hylkäävä, valittaja vie em. seikoilla asian KHO:n. Asia on periaatteellisesti tärkeä, koska se tulee koskemaan kaikkia Suomen kuntia.

Tämä on pirullinen tilanne selvitysmies Eero Laesterän kannalta, jotain pitäisi esittää, mutta tämä vireillä oleva seikkakin pitäisi ottaa huomioon. Toinen juttu on, että miten päättäjät suhtautuvat tuleviin säästöesityksiin. Veikkaan, että moni tulee vesittymään.

*********************

TP-ennuste 2017 19,5 M€ pakkasella

Tampereen Talous kyntää edelleen syvällä. Ei ole auttanut kh:n ohjeistukset toimialoille. Sinällään ei yllätä, koska budjetti alunperin laadittiin alijäämäiseksi. Alijäämäksi ennustetaan 19,5 M€. Vuoden 2017 tilinpäätösennuste on laadittu 1-10/2018 tietojen perusteella.

Kaupungin 1-10/2017 ulkoinen tulos ilman satunnaisia eriä oli 42,4 M€ alijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos ilman satunnaisia eriä oli 22,7 M€ alijäämäinen. Tulosennuste ilman satunnaisia eriä on -25,8 M€, mikä on 16,6 M€ 1-10/2017 toteumaa parempi. Eroa selittää erityisesti Kaupunkiympäristön palvelualueen ennuste.

Nettomenojen arvioidaan vähenevän edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Verorahoitus on kokonaisuudessaan jäämässä 1,2 prosenttia vuotta 2016 pienemmäksi. Vuosikatteeksi on muodostumassa 82,4 M€, joka kattaa poistoista 76 prosenttia.

Valtuuston hyväksymä muutettu talousarvio on kaupungin tasolla toteumassa hyvin, mutta tilanne on seurausta lähinnä verotulojen talousarviota paremmasta kehityksestä. Menot ovat ylittymässä erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jonka toimintakatteen tilinpäätösennuste on 40,4 M€ vuosisuunnitelmaa huonompi. Kaupunginvaltuusto päätti 13.11.2017, että talousarvioon lisätään 31,5 M€ ennustettujen ylitysuhkien kattamiseksi. Tämän lisäyksen jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate on ylittymässä 8,9 milj. eurolla.

Avo- ja asumispalvelujen toimintakate-ennuste on tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen 4,6 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi. Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen 4,3 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana, mikä aiheutuu suurelta osin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ylityksestä.

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen talous on toteutumassa 4,4 M€ vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääasiassa loppuvuodelle kirjattavista rakennusten alaskirjauksista. Konsernihallinnon yhteisten erien toimintakate-ennuste on 4,0 M€ vuosisuunnitelmaa parempi johtuen toimintamenojen alituksista.

Verotuloja on kertymässä 27,2 M€ vuosisuunnitelmaa, mutta vain 17,9 M€ viime vuotta enemmän. Kunnallisveroja on kertymässä 11,2 M€, yhteisöveroja 14,0 M€ ja kiinteistöveroja 2,0 M€ vuosisuunnitelmaa enemmän.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan tilikaudella 2017 kasvavan 85 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 2.482 euroon.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: "Tasapainottamistoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, vaan talous on vuoden aikana heikentynyt. Verotulojen suotuisan kehityksen vuoksi koko kaupungin tilikauden tulos on kuitenkin toteutumassa alkuperäisen talousarvion mukaisena.

Tällainen yksityiskohta löytyy; maauimalan hinta ylittymässä 1,3 milj. eurolla, tässä vaiheessa. Arvioitu hinta 10.84 M€. Melkomoinen pomppaus siitä 6 miljoonasta eurosta, millä se alunperin myytiin valtuustolle. Maauimalan hinnaksi valtuusto vahvisti vuoden 2017 talousarviossa maauimalan hinnaksi 9,5 M€. Kaupunginvaltuusto vahvisti 15.5.2017 1,3 milj. euron lisäyksen maauimalan kustannuksiin, eli 10,8 milj. euroon

Talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty erillinen talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana, ostamalla mm. konsulttipalveluna Perlacon Oy:ltä.

*********************

Tavaseen pumpataan lisää rahaa

Voisi kysyä, mitä helvettiä? Tampere on kasvattamassa omistusosuuttaan (AL 13.12.2017) Tavase Oy:ssa 0,5 milj. euron sijoituksella. Kyseessä on Tampereen, Akaan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden yhteinen tekopohjavesiyhtiö, joka on suunnitellut vuosien ajan tekopohjavesilaitosta. Mm. Valkeakoski on jo irronnut yhtiöstä.

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti ti 12.12.2017 esittää kaupunginhallitukselle, että Tampereen kaupunki osallistuu Tavase Oy:n esittämään osakeantiin. Esityksen mukaan Tampereen kaupunki merkitsisi Tavasen osakkeita yhteensä 15 890 kappaletta. Osakkeiden hinta olisi 556 150 euroa. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki omistaa yhtiöstä 79,4 prosenttia.

Tavase aikoo käyttää osakeannilla kerättävät varat velkojensa lyhentämiseen sekä vuosien 2018 ja 2019 toiminnan rahoittamiseen. Yhtiö on päättänyt järjestää 700 000 euron suuruisen osakeannin, jossa lasketaan liikkeelle enintään 20 000 kappaletta uusia osakkeita hintaan 35 euroa kappale.

Ehkä kannattaisi miettiä yhtiön asettamista konkurssiin. Toisaalta, voisi sen nähdä näinkin, että sitä pidetään yhden henkilön työpaikan vuoksi.

Tampereen vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli Tavasen velkojen alaskirjausta 4,3 M€. Tampereen osuus vuonna 2015 yhtiön veloista oli 5,64 M€. Alaskirjaus vaikuttaa Tampereen tilinpäätöksen taseeseen.

Aika hassua, liiketoimintajaosto esittää pumpattavaksi puoli miljoonaa euroa rahaa yhtiöön, joka olisi järkevintä asettaa selvitystilaan. Samanaikaisesti (yllä) esitetään tilinpäätösennustetta, joka jatkuu miinusmerkkisenä!

*********************

Tampereen heikon talouden johdosta on kutsuttu ulkopuolinen selvitysmies apuun

No niin, tähän on sitten tultu. Yllättikö ketään, minua ei? Heikot luvut pakottavat (AL 23.11.2017) Tampereen kaupungin korjaamaan talouttaan – apuun kutsuttiin pälkäneläinen konsulttiyritys Perlacon Oy:n, joka on Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtajan Eero Laesterän (kok.) yritys, joka on mm. erikoistunut talousvaikeuksista kärsivien kuntien talouden tasapainottamiseen. Ymmärrettävää, että tulee ulkopuolinen saneeraaja, omalla väellä tehtynä työ ei olisi onnistunut.

Kaupunginhallitukselle esitetään ma 27.11.2017, että tasapainottamisohjelman laatiminen aloitetaan välittömästi.

Ohjelmasta kerrottiin pormestari Lauri Lylyn (sd.) talousarvioehdotuksen esittelyn yhteydessä 23.10.2017. Sen laatimisesta on linjaus kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2018 talousarviossa.

Lue lisää: Tampere aloittaa välittömästi talouden tasapainottamisohjelman, myös yt-neuvottelut luvassa

Tampereen kaupungin puolesta tasapainottamisohjelman aloitusta on valmistellut talousjohtaja Jukka Männikkö, jolla on oletettavasti sormensa pelissä myös tasapainottamisohjelman laadinnassa.

Tasapainottamisohjelman on määrä valmistua keväällä. Ohjelmassa käydään läpi Tampereen käyttömenot, tulot ja investointitasot sekä siinä listataan toimenpiteitä, jotka toteutetaan jaksoittain vuosina 2018–2021. Vuoden 2019 talousarvio valmistellaan tasapainottamisohjelman linjausten mukaan.

Tasapainottamisohjelmalla on tarkoitus hakea tarkemmat tavoitteet esimerkiksi menojen kasvulle, tulojen tasolle, tilikauden tulokselle ja investointien määrälle täsmentyvät tekovaiheessa. Kaupunginhallitus ohjaa tasapainottamisohjelman laadintaa. Kansalaisten keskuudessa ihmetellään, että jos kerran investoidaan, niin miksi kaikki pitää tehdä yhdellä kertaa? Töitä voisi jakaa järkevästi pidemmälle aikaa.

Tiedossa on myös yhteistoimintamenettely, mutta tavoitteena on, että henkilöstöä ei irtisanota. Kun henkilöstöä jää eläkkeelle, uusia ei välttämättä aina palkata.
Olen jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota Tampereen taloudenpitoon, tosin huonolla menestyksellä.

**********************

Alijäämä jatkuu - Tampereen vuoden 2018 talousarvio annettu

Pormestari Lauri Lyly julkisti ensimmäisen talousarvionsa. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on 95,3 M€ ja tilikausi päätyy 15,7 M€ alijäämäiseksi. Investoinnit ovat 203,1 M€. Verorahoitus lisääntyy 1,2 % ja nettomenot vähenevät 0,3 %. Veroprosentit pysyivät entisellään, koiravero poistui.

Otetaan muutamia kohteita;

Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit 0,5 M€.

Raitiotiehankkeen rakentamisesta kaupungin talousarvioon sisältyy 19,6 milj. euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen ja vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, sillä perustettu yhtiö toteuttaa hankkeen. Raitiotien kehitysohjelman ohjelmatoimiston kaupungille suoraan kohdistuva käyttötalouskustannus on 1,5 M€ vuodessa. Vuosina 2017–2024 arvioidaan raitiotiekaduille kohdistuvien vuotuisten rinnakkaishankkeiden toteuttamisen olevan 15 % (noin 8 miljoonaa euroa) kaupunkiympäristön palvelualueen investointibudjetista.

Velkaantuminen

Vuonna 2018 kaupungin korollinen velka kasvaa 136,5 milj. eurolla. Velkaa Tampereella on vuoden 2018 lopussa 710 M€. Tämä johtuu investointien heikosta omarahoitusosuudesta eli vuosikatteen suhteesta investointisummaan. Asukasta kohti lainaa on 3040 €/asukas.

Taloussuunnitelmakaudella 2019–2021 velkaantuminen jatkuu hieman maltillisemmin kuin 2018, keskimäärin n. 86 milj. euron vuosivauhtia, sillä investointitaso laskee hieman ja vuosikatteen odotetaan paranevan. Jakson lopulla korollista velkaa arvioidaan olevan noin 968 M€ ja asukaskohtainen lainamäärä kipuaa todennäköisesti 4 000 euroon. Että hupsista.

Kaupunginvaltuusto vahvisti 13.11.2017 talousarvion. VaTa:n Aarne Raevaara teki useita muutosehdotuksia talousarvioon. Niistä äänestettiin, mutta yksikään esityksistä ei saanut kannatusta muulta valtuustolta, vaan kaikki äänestykset päättyivät äänin 66-1. Tästä oli sovittu koalitiossa olevien ryhmien kesken, että muutosesityksiä ei tehdä. Äänestyksiä oli 22.

Uutena asiana valtuusto päätti hulevesimaksun perusteista. Herättää keskustelua, koska sadevedestä maksettava maksu koetaan kohtuuttomaksi, yksi verotusmuoto lisää. Toisaalta laki edellyttää huolehtimista hulevesistä, ja sitä varten voidaan periä eri maksu. YLA tulee myöhemmin päättämään maksuista.

****************

Tampereen talouskatsaus 08/2017 on edelleenkin tylyä luettavaa

Kaupungin tammi-elokuun tulos oli 6,6 M€ alijäämäinen. Satunnaisiin eriin kirjattiin 27,1 milj. euron myyntivoitto voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle. Ilman "kikkailua", satunnaisia eriä tammi-elokuun tulos oli 33,7 M€ alijäämäinen, mikä oli 12,8 M€ vertailujaksoa heikompi.

Avo- ja asumispalvelujen toimintakate-ennuste on 21,1 M€ vuosisuunnitelmaa heikompi. Kaikkien palvelulinjojen nettomenot ovat ylittymässä. Lastensuojelun sijaishuollon ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ostopalvelujen palvelutarve on kasvanut voimakkaasti. Ikäihmisten palvelulinjan henkilöstökulut ovat ylittymässä kotihoidon palveluntarpeen kasvun ja Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen väliaikaisen tilajärjestelyn vuoksi. Lisäksi vammaispalvelujen palvelutarpeen kasvu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammaisten laitoshoidon hoitopäivien hintojen nousu ja vammaisten avustajapalvelujen asiakasmäärän kasvu ovat aiheuttamassa vuosisuunnitelman ylityksiä.

Miksi toimintakatteet ovat alijäämäisiä? Siksi, että talousarvio on laadittu tietoisesti alijäämäiseksi. Odotan mielenkiinnolla Hämeenlinnan HaO:n päätöstä valitukseen, joka koski alijäämäiseksi laadittua talousarviota. Kuntalain § 110 mukaan alijäämäistä talousarviota ei voi tehdä ja lisätalousarviota laki ei enää tunne.

Merkillistä on myös se, että alijäämistä syytetään vain sote-puolta. Investointeihin, ja onko kaikkiin yhtä aikaa Tampereella, ei oteta kantaa, ei kaupunki kuin ei myöskään paikallinen mediavaikuttaja.

Verotuloja on kertymässä 27,2 M€ vuosisuunnitelmaa enemmän, mutta vain 17,9 M€ viime vuotta enemmän. Kunnallisveroja on kertymässä 11,2 M€, yhteisöveroja 14,0 M€ ja kiinteistöveroja 2,0 M€ vuosisuunnitelmaa enemmän.

Nettoinvestointien ennuste on 224 M€, mikä alittaa 18,3 milj. eurolla vuosisuunnitelman.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan tilikaudella 2017 kasvavan 85 milj. eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä nousee 2.482 euroon ja konsernivelka 5917 euroon/asukas.

Samaisessa raportissa käsiteltiin myös toiminnallisia tavoitteita, todeten että, suurin osa tavoitteista on edennyt suunnitellusti. Koko kaupungin yhteisistä ja palvelualueiden tavoitteista yhteensä viisi uhkaa jäädä saavuttamatta vuoden loppuun mennessä. Nämä tavoitteet koskevat tilikauden tulosta, investointien tulorahoitusprosenttia, työvoimakustannuksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja sekä pyöräilyn lisääntymistä. Liikelaitosten tavoitteista yksi uhkaa jäädä saavuttamatta koskien tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen ja työtapaturmien määrää.

No, voi herrajestas sentään, vai että pyöräily ei ole lisääntynyt sillä tavalla kuin on tavoiteltu. Kyllä asia on nyt niin, että vaikka pyöräily on tärkeä asia, se ei kuitenkaan ole Tampereen ensimmäiseksi tärkein asia. Eipä noilla pyöräilyreiteillä näihin aikoihin (17.10.2017) näytä olevan ylitse pääsemätöntä ruuhkaa. Heh, heh...

Sitten jälleen madonluvut, jotka toistuvat vuodesta toiseen. "Kaupungin toimintayksiköiden tulee tehostaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja toimintayksiköiden tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään ja ainakin vähentämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset." Kuitenkin meno jatkuu entisellään.

****************

Rahaa ratikalle Euroopan investointipankilta

(AL 29.9.17) Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Tampereen raitiotien ensimmäiselle osuudelle 150 miljoonan euron lainan.

Entinen valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo, että ensimmäinen raitiovaunulinja sujuvoittaa ihmisten arkea ja liikennettä Tampereella. Se myös tekee kaupungista entistä vihreämmän, houkuttelevamman ja helposti saavutettavamman paikan asua ja työskennellä, mikä samalla parantaa koko alueen kilpailukykyä. Tämä tukee niitä arvoja, joita EIP pitää tärkeinä. Kun vain näkis...

Muutama seikka, jotka kampittavat Stubbin näkemystä. Ei anna oikein hyvää kuvaa hänen toiminnasta, kun hän valtiovarainministerinä menee sopimaan ministerityöryhmässä ratikkahankkeelle myönnettävästä valtion tuesta, seurauksella, että Tampere joutuu ottamaan velkaa rankasti. Ottaen huomioon, että ratikka palvelee n. 15 % kaupunkilaisista, niin arjen ja liikenteen sujuvoittaminen noilla perusteilla tuntuu kornilta. Sama juttu muilla esiin nostetuilla seikoilla.

***************

Mitä 5 vuodessa menetettiin, sitä ei korjata 5 vuodessa

Tampereen talouskatsaus 07/2017 kertoo, että toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuoden aikana on ollut -564,4 M€! Vuoden 2017 tilikauden tulosennuste on -29,3 M€.

Kiinteistöveroprosentin nosto tämän vuoden alussa tuo n. 8 milj. euron lisätulot. Kiinteistöveroja kertyy n. 74 M€. Ei ihme, että tähän kajoaminen kiinnostaa.

Toimivallan jaot

Kuntalaki ja hallintosääntö mahdollistavat päätösvallan delegoinnin alemmalle tasolle. Tampereen hallintosääntö on asiakirja, jonka mukaan delegoinnit tehdään. Delegoinnilla annetaan valtuudet tehdä päätöksiä mm. johtamisessa ja taloudessa. Tutkin kaupunkiympäristön palvelualueen delegointeja tälle vuodelle. Talouteen liittyviä delegointeja oli myönnetty n. 150 eri kustannuspaikoille 250000 - 5000 euron välillä. Joillakin henkilöillä oli useampikin valtuutus. Ihmettelyn aihetta on siinä, että palvelualueen henkilökuntamäärä on 308 henkilöä, joista lähes puolella on oikeus tehdä tilauksia, hankintoja. Jos samaa kaavaa noudatettaisiin koko kaupungin organisaatiossa, tilaajia, hankkijoita olisi n. 7500. Ei näin voi olla - ei saa olla!

AL julkaisi aiheesta lähettämäni kirjoituksen 17.9.2017. Löytyy täältä.

***************

Työllisyys paranee, Tampereen talouden alijäämä pahenee

Tampereen talouskatsaus 4/2017 kertoo, että ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi olemaan 32,3 M€ miinuksella. Nettomenoja on saatu pienennettyä vuoden takaiseen nähden 1,8 %. Mutta, samanaikaisesti myös verorahoitus on laskenut 2,8 %. Investoinnit tulevat olemaan tänä vuonna 223 M€

Työttömyys on kääntynyt laskuun. Työttömyysaste oli huhtikuussa 14,2 %. Onko se vain tilastojen siivoamisen tulosta vai todellista, niin se jää nähtäväksi.

Kuitenkin, Suomen talous elpyy kymmenen vuoden taantuman jälkeen. Toivotaan, että Tampere saisi siitä mahdollisimman suuren siivun. Talouskatsaukseen sisältyy merkittävimpien kaupungin omistamien yhtiöiden taloustilanteen esittely. Särkänniemi, Sähkölaitos, Tampere-talo, jne... Kovasti ihmetyttää se, että joissain, esittelyissä ja luvuissa poikkeamia niihin virallisiin lukuihin, jotka on esitetty Patentti- ja rekisterivirastolle tilinpäätöstiedoissa.

***************

Tavara-asema on nousemassa keskiöön

Tavara-aseman mutkasta ja liikennejärjestelyistä on tullut hengenvaarallinen paikka. (AL 21.7.17) Tällä hetkellä tie väistää tavara-aseman, mutta myös rakennuksen purkamista ja siirtämistä on kannatettu.

Edellinen kaupunginhallitus ei myöntänyt 3,2 miljoonan euron lisämäärärahaa rakennuksen siirtämiseen. Purkaminen taas vaatisi asemakaavan muuttamista, suojelumerkinnän poistamista asemakaavasta, mikä kestäisi arvion mukaan vuosia.

Itse kannatan tavara-aseman purkamista. Jos siitä halutaan muisto jälkipolville, kuvataan se joka suunnasta ja tehdään pienoismalli, joka sijoitetaan vaikka Vapriikkiin.

***************

Hämeenlinnan HaO hylkäsi valituksen

Hallinto-oikeuden päätös 12.6.2017, jolla se jätti tutkimatta tiedottamista, kaupunkistrategian huomioon ottamista sekä maauimalahankkeen valmistelua ja määrärahan ottamista talousarvioon, koska toin niitä esiin vastaselityksessä, ei yllättänyt. Kuten Aamulehden jutusta näkyy, kaupunki on ollut päätöksestä tietoinen jo hyvissä ajoin.

Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asemaan. Estettä ei ole sillekään, että valtuusto yksittäistapauksissa varaa itselleen oikeuden pidättää asian ratkaistavakseen. Ilman tätä oikeuttavaa hallintosäännön määräystä valtuusto ei voi näin menetellä. Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, sivu 627, Heikki Harjula, Kari Prättälä.

Hyvää oppia kaiken kaikkiaan.

AL kirjoitti 2.6.2017 https://www.aamulehti.fi/kotimaa/maauimalan-rakennustyot-kaynnistyivat-tampereen-kalevassa-polskimaan-paasee-ensi-kesana-200178793/?sent=true#comments

Suomen perustuslain 3 § sanotaan, että tuomioistuimet ovat riippumattomia. Omakohtaisesti olen kokenut, että näin ei ole. Niin halllinto-oikeus kuin KHO antavat kuntien lausunnoille isomman painoarvon kuin valittajille. Vaikka käsittelyssä pitäisi ottaa huomioon tasapuolisesti puolesta ja vastaan esitetyt seikat, niin valittajalta kuin valituksen kohteena olevaltakin, niin näin ei tapahdu. Hallinto-oikeudet, jos ne näkevät, että kunta on menetellyt virheellisesti ja rikkonut lakia, kaikin keinoin pyrkivät kääntämään asian kunnan eduksi. Jo ne eivät muuhun voi vedota niin siihen, että joku valituksen osa on saanut lainvoiman, ei kuulu toimivaltaan ja jätetään kokonaan huomioimatta.

***************

Maauimala sai rahoituksen

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustokauden viimeisessä kokouksessa 15.5.2017 yksimielisesti lisätalousarvion, jossa maauimalalle siirrettiin toisilta liikuntapaikoilta 1,3 M€. Koko maauimalaan käytetään yhteensä 10, 9 miljoonaa euroa.

Valtio ei myöntänyt maauimalalle liikunta-avustusta. Puuttuvat rahat aiotaan kerätä siirtämällä liikuntapaikkojen peruskorjauksia eteenpäin. Käyttökustannukset on tarkoitus kattaa lipputuloilla.

Nyt suunnitelmissa on, että ensimmäiset palaverit rakentamisen aikataulusta käydään jo tällä viikolla. Koska puuttuvat rahat on nyt saatu, rakennustyöt voidaan aloittaa heti kun mahdollista. Tarkoituksena on, että uimaan pääsee jo ensi vuoden elokuussa. Normaaliin päätöksentekoon kuuluu odottaa päätöksen lain voimaantumista.

Alijäämäinen tilinpäätös vahvistettiin

Valtuusto vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille yksimielisesti.

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2016 arviointikertomuksessaan, että kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella.

Tilinpäätöksen vuosikate oli 74,4 miljoonaa euroa; se koheni edellisestä vuodesta 11,1 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 220,9 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2 140 euroa.

Tampereen kaupunkikonsernin positiivinen tuloskehitys jatkui viime vuonna, ja konsernin tilikauden tulos oli 70,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tampereen konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty yhteensä 63 konserniyhteisöä: 46 tytäryhteisöä, 3 kuntayhtymää ja 9 konsernin kannalta olennaista osakkuusyhteisöä sekä 5 säätiötä. Konsernin investointimenot olivat 384,8 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 45 prosenttia.

Konsernilla oli lainaa viime vuoden lopussa 1,3 miljardia euroa eli 5 742 euroa asukasta kohden. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä nousi edellisestä vuodesta 370 euroa.

***************

Tilinpäätös ja lisätalousarvio

Mielenkiintoinen tilanne. Valtuusto pitää tämän vuoden viimeisen kokouksen 15.5.2017. Silloin käsitellään vuoden 2016 tilinpäätös, vastuuvapaus, konserniohjeet, jne.. Tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastaja ehdottaa tili- ja vastuuvapauden myöntämistä. Hmym, hym.. ei millään pahalla. mutta näkee, että tilintarkastaja on ottanut työn vastaan ennen joulua. Mahdoton tilanne tutustua koko laajaan aineistoon. Tilintarkastaja ei ole ottanut mitään kantaa siihen, että onko edellisen vuoden tilinpäätöksestä tehdyn huomautuksen perusteella tehty korjaavia liikkeitä.

Tilinpäätöskohdan jälkeen tulee hyväksyttäväksi tämän vuoden 2. lisätalousarvio. Siellä esitetään maauimalalle lisärahaa 1,3 M€. Kokonaiskustannus on jo 10,8 M€. Melkoinen kustannusten nousu siitä, mitä syksyllä 2014 esitettiin, 6 M€. Ts. kustannukset ovat nousseet 44,4 %. Kestämätön tilanne. Kävikö tässäkin niin, että aloitushinta esitettiin tarkoituksella pieneksi, että valtuustolta saatiin hyväksyntä? Miten päätösprosessi ja kustannusten kasvatus on edennyt, katso täältä; Maauimala-case.pdf

Maauimalaa kohtaan tuli lunta tupaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö EI ole MYÖNTÄNYT 3.5.2017 liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden avustusta 2017 Tampereen monitoimiareenalle, eikä myöskään maauimalalle.

TA 2017; "Rakentaminen alkaisi keväällä 2017 ja maa-uimala voitaisiin avata keväällä 2018. Hankkeelle on budjetoitu energiatukea vuodelle 2017 ja hankkeelle haetaan valtion liikuntapaikka-avustusta, joka toteutuessaan voi olla enintään 1 M€."

Tämän vuoden talousarviota koskeva valitus on vireillä edelleenkin Hämeenlinnan HaO:ssa. Maauimalaa koskeva prosessi on yksi esille nostettu kohta.

***************

Tampereen vuoden 2016 tilinpäätös ja vastuuvapaus

Vastuuvapauden kannalta menee mielenkiintoiseksi. kaupunginhallitus käsitteli ja hyväksyi 3.4.2017 omalta osaltaan vuoden 2016 tilinpäätöksen.

Onko mahdollista myöntää tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille, kun kaupunginhallituksen päätöksessä eikä tilinpäätöksessä ole mainintaa, että Hämeenlinnan HaO:ssa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä valituksia, jotka nimenomaan kohdistuvat myös vuoden 2016 talousarvioon ja lisätalousarvioon?

Jaa, että mitkä;

tapa, jolla maauimalahanke "uitettiin" talousarvioon, "maauimala -case" Hämeenlinnan HaO ohitti ja hylkäsi.

määrärahan lisääminen talousarvioon vaikka johtokunta ei sitä esittänytkään, "kaivinkone -case" Hämeenlinnan HaO ohitti ja hylkäsi.

miten valtion osuus rantatunnelin rahoituksessa kirjataan talousarvioon

lisätalousarvio ja menojen laskennallinen esitystapa valtion osuuden esittämisessä rantatunnelin rahoituksessa

Kansi- ja Areena -päätös- ja asian valmistelumenettely on Korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavana

raitiontien suunnittelun jatkaminen, vaikka valtuusto asetti 2014t tiukat reunaehdot.

Tili- ja vastuuvapauden myöntämiseen ei ole edellytyksiä, jos tarkasti otetaan. Mutta, tämä on nyt pohdiskelua.

Vastuullinen tilintarkastaja vaihtui - miksi?

Kaupungin sivulta on luettavissa mm. Valtuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten yhden tai useamman tilintarkastajan ja että,

Tampereen kaupungin tilintarkastajana vuosina 2013 - 2017 toimii BDO Audiator Oy vastuullisena tarkastajana Ulla-Maija Tuomela JHT, KHT. Huom. kaupungin sivulla oleva tieto ei pidä paikkaansa. Tuomela aloitti vasta 2.11.2016.

Vastuullisen tilintarkastajana on toiminut 2013 lukien 2.11.2016 saakka Pasi Leppänen. Hän on siirtynyt toiselle työnantajalle. Tulee mieleen, koska tilintarkastaja toimii virkavelvollisuudella, näkikö Leppänen parhaaksi siirtyä muihin hommiin, kun hän huomautti vuoden 2015 tilintarkastuksessa kaupungin taloudenpidosta ja näki, että huonompaan suuntaan mennään? Mene ja tiedä, spekulointia ei kannata tehdä.

Toivotan Ulla-Maija Tuomelalle onnea ja menestystä Tampereen kaupungin tilintarkastajana. Voit ottaa yhteyttä.

***************

Huomioita Tampereen vuoden 2016 tilinpäätöksestä

TASEEN TUNNUSLUVUT, peruskaupunki

                                                            2016    2015           Huomio

Omavaraisuusaste,                                 % 61     65             Omavaraisuusasema huononee

Suhteellinen velkaantuneisuus,                % 46     40             Velkaantuneisuus kasvaa

Kertynyt ylijäämä, 1 000 euroa           524 405     541 369     Ylijäämä pienenee

Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas            2 298     2 405        Ylijäämä pienenee

Lainakanta 31.12., 1 000 euroa          488 317     398 831     Lainakanta kasvaa

Lainat, euroa/asukas                            2 140     1 772        Velkaantuneisuus kasvaa

Miten meni Särkänniemellä ja sähkölaitoksella?

Tampereen Särkänniemi Oy:n liikevaihto pieneni vuodesta 2015 5 % vaikka kävijämäärät säilyivätkin ennallaan. Tilikauden tulos oli tappiota -0,3 M€, mikä oli 1,0 M€ edellisvuotista heikompi.

Tampereen Sähkölaitos -konsernin tilikaudenylijäämäksi muodostui 25,2 M€. Tämä on Tampereen timantti, lypsävä lehmä, jota ei pidä myydä. Olkoonkin, että sitä kautta on paikattu verotuloja, piiloverotusta.

Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Sähkönmyynti Oy sulautuivat vuoden 2016 alusta. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016, mutta päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron luovutustulo kirjautuu vuodelle 2017. Jos em. 33 M€ olisi saatu kirjattua vuodelle 2016, olisi kaupungin tulos plussalla. On tuo kirjanpito vaan merkillistä!

Ja sitten maauimala. Kuluja oli 540 000 euroa. Maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maa-uimala toteutetaan kaupungin omana investointina. Leasingiin kertyneet maauimalan suunnittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei ollut määrärahaa vuodelle 2016.Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusennuste on urakkasumman mukainen. Totean vain, että Hämeenlinnan HaO:ssa on valitus tavasta, millä tämä "uitettiin" talousarvioon. Maauimala ei saanut valtion avustusta.

Rantaväylän tunneli. Tilinpäätöksessä hehkutetaan, että tunneli valmistui puoli vuotta etuajassa. Miten tuonkin nyt ottaa, kun päätös tehtiin tunnelihankkeesta, johon sisältyi kaksi maanalaista tunnelia. Hankekokonaisuutta rakennetaan edelleenkin.

Ratikka. Kaupunginvaltuusto teki merkittävän päätöksen marraskuussa 2016, päättämällä raitiotien rakentamisen aloittamisesta. Tätä edelsi raitiotieallianssin kehitysvaihe, jonka perusteella syntyi tavoitehinta 238,8 M€ raitiotien toteuttamisen osalle 1 (Keskusta-Hervanta, Keskusta-Kaupin kampus). Osan 2 (Keskusta- Lentävänniemi) hinta tarkentuu tulevassa kehitysvaiheessa. Valtio osallistuu raitiotien toteuttamiseen noin 71 milj. eurolla. (= n. 30%/250 M€) Raitiotien allianssin toteuttamissopimus allekirjoitettiin marraskuun lopulla 2016 ja rakentamistyöt on käynnistetty.

Päätöksestä on useita valituksia Hämeenlinnan HaO:ssa. Kaupunginvaltuusto päätti 14.6.2014 reunaehdoista, joiden toteutuessa voidaan suunnittelua jatkaa. Kokonaishinta max 250 M€ (sis. e, 1. ja 2. vaiheet), valtio osallistuu 30 %:lla ja on toteuttamiskelpoinen.

Vaunuhankinnasta tehtiin myös päätös syksyllä 2016. Ennen varsinasta rakentamispäätös. Hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen.

***************

Eikö Tampereella osata vieläkään laatia tarjouspyyntöjä?

(Tamperelainen 31.3.17) Korkein hallinto-oikeus on määrännyt Tampereen kaupungin järjestämään uuden kilpailutuksen päiväkotien kaappisängyistä ja lokeronaulakoista. Tampereen kaupungin Tampereen Logistiikka Liikelaitos (nyk. Tuomi Logistiikka Oy) järjesti päiväkotikalusteista kilpailutuksen vuonna 2015.

Kilpailutuksen voitti Kuopion Woodi Oy. Kilpailuun osallistunut Aarnon Puu Oy valitti kilpailutuksesta ensin markkinaoikeuteen ja myöhemmin KHO:n. Aarnon Puu Oy totesi valituksessaan, että kilpailutuksessa oli vaadittu standardin mukaisia kalusteita, mutta standardia ei ollut määritelty mitenkään. Lisäksi Aarnon Puu Oy väitti, että kilpailutuksen voittaneen yrityksen sänkykaappi ei täytä lastenkalusteilla asetettuja voimassaolevia standardeja.

KHO päätti, että jos kaupunki haluaa hankkia kaappisänkyjä ja lokeronaulakoita, kilpailutus on järjestettävä uudelleen. KHO kehottaa kaupunkia huomioimaan kilpailutuksessa julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet.

Kaupunki joutuu maksamaan Aarnion Puu Oy:n oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat reilut 5 000 euroa. Hankinnan kokonaisarvo on noin reilut 860 000 euroa.

Tampereen taitoa hoitaa kilpailutus kunnolla, on epäilty jo pitkään. Tässä oli kysymys vajaan miljoonan hankkeesta. Kun on kyseessä satojen miljoonien hanke, tällainen "vähän sinne päin" asenne ei vetele. Kaupungin on perittävä oikeudenkäyntikulut tarjousasiakirjat laatineilta henkilöiltä.

***************

Tampereen kaupungille 2016 maksetut osingot:

Tampereen Sähkölaitos Oy: 4 580 000 euroa

Finnpark Oy: 500 000 euroa

Tampereen Särkänniemi Oy 500 000 euroa

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy 500 000 euroa

YH Kodit Oy 373 000 euroa

Coxa Oy 256 000 euroa

Pikespo Invest Oy 74 000 euroa

Osingot yhteensä: 6 783 000 euroa.

Vaikka tuo sähkölaitoksen osinko onkin piiloverotusta, niin olkoon. Sähkölaitoksen myyntiä ei tule missään tilanteessa valmistella, enkä kannata sen myyntiä.

***************

Tampereen taloudessa ei näy paranemisen merkkejä.

Kh käsitteli 6.3.17 kaupungin vuoden 2016 tilinpäätösennustetta. Sen mukaan tulos on 21,3 M€ alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 M€. Tilikauden tulos muodostui 8,1 M€ muutettua talousarviota paremmaksi, jos tästä lohtua halutaan hakea.

Merkittävin poikkeama vuosisuunnitelmaan nähden oli Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintakulujen 10,4 milj. euron ylitys.
Toimintatuotot ylittyivät 5,2 milj. eurolla. Nettomenot - 5,2 M€.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa kulut ylittyivät 3,7 M€ ja tuotot alittuivat 0,3 M€. Nettomenot - 4 M€.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen palveluissa kulut ylittyivät 2,8 M€ ja tuotot alittuivat 0,9 M€. Nettomenot 3,9 M€.

Nettoinvestoinnit ovat 226,7 M€, mikä alittaa 35,5 milj. eurolla muutetun talousarvion.

Lainakanta kasvoi 89,5 milj. eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2.140 euroa.

On se hyvä, että olen pitänyt päiväkirjaa näillä sivuilla. Voi tarkistaa, mitä esitin keinoiksi vuonna 2012 kaupungin talouden kohentamiseksi. Katso täältä säästöt.

Alla olevassa taulukossa graafia Tampereen talouteen vaikuttavista luvuista. Tässä muodossa niitä ei tuoda julki.

Lahteet:     Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatasukset

                 Tampereen tilinpäätökset 2012 - 2016

Selitykset: Tampereen väestön kasvu (punainen viiva)

                Velkaa/työllinen (vihreö viiva)

                Velkaa/asukas (tummemman sininen viiva)

                Työttömien määrä (violetti viiva)

                Työllisten määrä (turkoosi viiva)

***************

Vuoden 2017 talousarvio hallinto-oikeuden tutkittavana

Jätin talousarviosta kunnallisvalituksen Hämeenlinnan HaO:n. Perustelin valitustani seuraavilla seikoilla; talousarviossa ei ole ilmoitettu lain edellyttämiä kuntakonsernin talouden vastuita ja velvoitteita, talousarviota ja -suunnitelmaa ei ole laadittu siten, että ne toteuttaisivat kuntastrategiaa ja, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Katsoo myös, että kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet on esitetty vain osittain. Käsitykseni mukaan on lainvastaista laatia edelleen alijäämäinen budjetti ja myös talousarvion sitovuuteen liittyvä toimivallan siirto on laiton.

Tampereen kaupunginhallitus antoi 13.2.2017 vastauksen valitukseen. Mielenkiintoinen kohta vastauksessa oli seuraava

"Kuntalain mukaisesti Tampereen kaupungin vuoden 2017 talousarvio turvaa hyvin edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen. Talousarvioon on otettu varainhoitovuoden 2017 aikana vastaanotetuista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot ja muut menot, joihin kaupunki on vuoden 2017 aikana sitoutunut sekä varainhoitovuoden 2017 aikana suoritteiden luovuttamisesta aiheutuvat ja muut lopullisesti kunnalle kuuluvat tulot. Talousarviossa on mukana kaikki tiedossa olevat menot ja tulot."

Jokin ei nyt täsmää, toisaalta kaupunginhallitus kertoo 6.2.2017, että talousarvion hyväksymisen jälkeen on ilmennyt muutostarpeita tuloihin ja menoihin. Muutosesitykset koskevat pääosin vuodelta 2016 aiheutuvia investointihankkeiden uudelleenbudjetointeja aikatauluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lisäksi valtionosuuksien tarkentuminen vaikuttaa valtionosuuksien määrään, toisen asteen ammatillisen koulutuksen sekä konsernihallinnon talousarvioon. Mutta, toisaalta kaupunginhallitus antaa 6.2.2017 hallinto-oikeudelle vastauksen, että talousarvio turvaa hyvin edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen.

Valtuusto hyväksyi 20.2.2017 1. tämän vuoden lisätalousarvion, vain n. 3 kuukautta talousarvion vahvistamisen jälkeen. Tapa, että talousarviota "rakennetaan" ajan kulumisen mukaan, ei ole lain hengen mukainen.

Minulla on aikaa 5.4.2017 saakka antaa vastaselitys kaupunginhallituksen vastaukseen.

***************

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 20.2.2017

Lista oli pitkä. Nostan tähän taloudenpitoon liittyvät kohdat:

Muutosten tekeminen vuoden 2017 talousarvioon. Talousarviomuutosesityksestä on luettavissa, että toimintakate heikkenee, valtion osuudet pienenevät ja investointimenot kasvavat. Vuoden 2017 alijäämä kasvaa 16,493 milj. eurosta 20,293 milj. euroon. Investointimenot kasvavat 221,466 milj. eurosta 248,771 milj. euroon. Investointien rahavirta kasvaa 182,959 milj. eurosta 210,264 milj. euroon.

Talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista. Tuo uudelleen budjetointi on mielenkiintoista. Varsinaisen talousarvion käsittelyssä olisi mahdollista esittää samat menot, jotka tuodaan sitten muutaman kuukauden päästä lisätalousarviona päätettäväksi.

Hallinto-oikeudella on pähkäilemistä, kun liitän lisätalousarviopäätöksen liitteineen sen pyytämään vastaselitykseen.

Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset -liitteen hyväksyminen hallintosääntöön. Tästä syntyi varsinainen farssi. Valtuutetut eivät muistaneet, että palkkioita korotettiin edellisen kerran vuonna 2012. Kaupunginhallitus/palkkionnostotoimikuntakin esitti, että palkkiot olisi korotettu viimeksi vuonna 2008. Kokouksessa tehtiin useita muutosesityksiä. Palkkioiden korotus hyväksyttiin muutettuna äänin 52-15.

Pormestarin ja apulaispormestarien palkka tulevalla valtuustokaudella. Kaupunginhallitus/Toimikunta esitti apulaispormestareille n. 30 % korotusta. Tämä aiheutti keskustelutulvan salissa. Kokouksessa tehtiin useita muutosesityksiä ja korotusesityksen hylkäämisen. Kaupunginhallituksen esitys korotuksista hyväksyttiin äänin 40-26.

***************

Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä

Vuosi 2017 on lähtenyt hyvin käyntiin, myös Tampereella. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti 5.2.2017 AL:n Näkökulmassa; "Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä. Kyse on toimintatavan muutoksesta. Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen.

Kyllä, olen harvinaisen samaa mieltä tästä. Vaikuttavat tulevaisuuteen niin hyvässä kuin pahassa.

Kirjoitin lyhyen vastauksen AL:n pormestarin kirjoituksesta. Lehti julkaisi sen 15.2.2017.

Vastauksena pormestari Anna-Kaisa Ikosen AL:n Näkökulmakirjoitukseen 5.2.2017 haluan sanoa seuraavaa;

Olen samaa mieltä pormestarin kanssa siitä, että tällä valtuustokaudella tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle Tampereen tulevaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.

Pormestarin mukaan isot asiat ovat edenneet hyvin, koska yhteistoiminta puolueiden kesken on toiminut hyvin. Tosiasiassa kaupunkia on kehitetty valtakoalition voimin. Ns. oppositiopuolueet ovat olleet sivussa suunnitelmien valmistelusta. On saatu lausua, on luvattu kuunnella mutta ei ”kuultu”. Pienryhmien mielipiteet ovat olleet tuuleen huutelua.

Pormestari hehkuttaa sillä, että valtiolta on saatu isoihin investointeihin rahoitusta ennätysmäärät. Kyllä, ratikkaankin valtio lupasi 71 M€, ja Tampere (ratikkayhtiö) velkaantuu yli 310 M€. Samoin kävi tunnelin osalta. Pormestarilta jäi mainitsematta, että tunneli on torso. Täyteen toimintakuntoon saattaminen vaatii vielä n. 30 M€. Kansi ja Areena -hanke on KHO:n tutkittavana. Suunnitelmat ovat muuttuneet päätöksen jälkeen.

Tampere on velkaantunut raskaasti. Siihen osaltaan vaikuttaa valtion osuuksien leikkaukset, mutta yksi tekijä on #kantokykyyn nähden liian suuret investoinnit. Ei ole olemassa kahta rahapussia.

Kh esittää 6.2.2017 lisätalousarviota, jolla saadaan tämän vuoden tulosennuste plussalle. Lain mukaan talousarviomuutokset eivät ole mahdollisia. Tämäkin asia on Hämeenlinnan HaO:n tutkittavana.
Varsinaista hehkutusta. Hassulta tuntuu, että tämän vuoden talousarvion vahvistamisesta on kulunut vajaa 3 kuukautta, niin siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Tämän vuoden tilinpäätösennustekin saadaan näyttämään plussaa sähkölaitoksen kiinteistöjen myyntitulojen kirjauksella. varsinainen temppu.

Ottaen huomioon, että tämän vuoden varsinaisesta talousarviosta on valitus HaO:ssa, talousarvion laadinnan ja päätöksen yhteydestä tehtyjen lainvastaisuuksien vuoksi, niin lisätalousarvion laadinta osoittaa huonoa harkintaa ja välinpitämättömyyttä olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä kohtaan. No, aika näyttää kuka on oikeassa.

Mutta, tosiasia on. että talousarvion laatiminen sitä mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.

Debatti jatkuu. Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja Jukka Männikkö vastasi AL 20.2.17, minä annoin siihen vastauksen AL:n, mutta sitä ei julkaistu. Täältä näet debatin kulusta enemmän.

2017

2016

Tulevaisuusinvestointeja ja lisää velkaa - uutisia samassa lehdessä

Paikallislehden samassa (Tamperelainen 14.12.16) numerossa oli kaksi Tampereen taloudenpitoon liittyvää juttua. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo kuntataloudesta ja tulevaisuusinvestoinneista ja toisena oli että, kaupunki hakee 60 miljoonan euron lainaa.

Avataan näitä vähän. Konsernijohtaja Yli-Rajala kertoi, kuinka pieni (suuri) lainamäärä asukasta kohden oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan peruskaupungin (1772 €) euroa ja kaupunkikonsernin osalta (5372 €). Huono peruste on verrata Tampereen velkaantumista kahteen velkaisimpaanan kaupunkiin. Velan kokonaismäärä ratkaisee. Eikä tule pitää itseisarvona pyrkimistä suurimmin velkaantuneiden kaupunkien joukkoon. Vertailuksi olisi pitänyt ottaa mukaan myös verrokkikaupunkien työttömyysaste. Siinä Tampere on, valitettavasti, kärkisijalla.

Edelleen Yli-Rajala korostaa sitä että, valtuuston kunnalle ja kuntakonsernille asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden tulee toteuttaa kuntastrategiaa, turvata edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen sekä ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet.

Kysymys, miksi Tampere toimi siten kuin konsernijohtaja kirjoittaa ja laki edellyttää? Vuoden 2017 talousarvioon ei ole kirjattu konsernin vastuita eikä velvoitteita eikä myöskään ole kirjattu kaikkia tiedossa, saatavilla olevia tuloja?

Sitten tuo 60 milj. euron laina. Muistelen, että aikaisemminkin on käytetty samoja perusteluja isoa lainaa haettaessa. Siis, että sitä käytetään koulujen, päiväkotien ja terveydenhoidon rahoittamiseksi. Pitäisi pikkuhiljaa tulla kuntoon. Olisi reilumpaa sanoa, että rahoitusta tarvitaan mm. tunnelin, ratikan ja kansiareenan rahoitukseen, vai mitä?

Tulevaisuusinvestoinnit ovat järkeviä silloin, kun ne eivät ylitä kunnan taloudellista #kantokykyä eivätkä kuntalaisten henkistä sietokykyä.

***************

Tampere on kehittänyt ikiliikkujan

Tampere kaupunki myy Tampereen Sähkölaitokselle rakennukset, joissa Sähkölaitos on tähän asti ollut kaupungin vuokralaisena.

Kaupunki omistaa osan Tampereen Sähkölaitos Oy:n voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennuksista. Sähkölaitos on rakennuksissa vuokralaisena ja omistaa niiden laitteet.

Kaupunki realisoi omaisuuttaan investointien rahoittamiseksi. Tätä ne kerskainvestoinnit teettävät.

Rakennukset myydään Tampereen Sähkölaitos Oy:lle hintaan 28,7 miljoonaa euroa ja Tampereen Sähköverkko Oy:lle hintaan 4,2 miljoonaa euroa.

Joitain vuosia sitten samaiset rakennukset siirrettiin kaupungille Tilakeskuksen hallintaan, jolle sähkölaitos on maksanut vuokraa.

Hölmöläisten hommaa, rahaa siirretään taskusta toiseen. Suunnitelma tuntuu erikoiselta, sillä kaupunki on itse Tampereen Sähkölaitos -konsernin ainoa omistaja. Toisaalta kaupunki pystyy näin irrottamaan yli 30 miljoonaa euroa rahaa nostamatta esimerkiksi veroprosenttia.

Valmistellaanko tässä Sähkölaitoksen myyntiä? Se on helpompi myydä kiinteistöineen.

***************

Vuoden 2017 talousarvio julki

Pormestari julkisti vuoden 2017 talousarvion 24.10.16. Ajankohta on mielenkiintoinen. Aamupäivällä julkaistiin 18,8 M€ alijäämäisenä. Sitten tuli päätettäväksi ratikka. Oli varmasti pormestarin esikunnalle yllätys, että päätös pöydättiin. Miten, mikä oli operaation takana? Jos ratikka olisi hyväksytty niillä tiedoilla mitä esitettiin, talousarvion käsittelyssä ei olisi voitu enää purkaa ratikkapäätöstä, kohonneista kustannustiedoista huolimatta.

Raitiotie. Talousarvio piti sisällään ratikan myös ratikan nousseet kustannukset. Pormestari ilmoittaa, että ne ovat 460 M€! Melkoinen nousu 13.6.16,jolloin valtuusto päätti lisätalousarviosta ratikan suunnitteluun. Silloin vielä tiedossa oli 16.6.14 raamitettu 250 M€. 5.9.16 kustannukset olivat 283 M€. Mikä lienee totuus, aika näyttää. Rahoitus ratikkaa varten vasta sitten kun, päätös on saanut lainvoiman.

Suora lainaus talousarviokirjan sivulta 35: "Raitiotiehankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 M€. Ennen vuotta 2017 on raitiohankkeesta kertynyt kustannuksia noin 14 M€. Ohjelmatoimiston kustannukset vuosina 2017–2021 ovat noin 7,5 M€, raitiotien rakentamisen osuus on 282,9 M€, kalustohankinnan noin 97,5 M€ sekä raitiotien rakentamisen ulkopuolisen katu- ja ympäristörakentamisen 56,6 M€. Valtio on sitoutunut osallistumaan hankkeen toteutuskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla. Vuonna 2017 hankkeeseen arvioidaan saatavan valtion rahoitusosuutta noin 13,5 M€."

Tiedoksi, valtion budjetti 2017 EI sisällä ratikkarahaa. Suunnittelurahan käytöstä on valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Valtion budjettiin esitetään 18.11.16 täydennystä; vuosille 2017/-, 2018/15,8 M€, 2019/19,6 M€, 2020/ 35,6 M€, yhteensä 71 M€. Miten rahat ilmoitetaan kaupungin talousarviossa, näytetäänkö kyseisenä vuotena tai jonain muuna?

Tunneli. Valtion tälle vuodelle myöntämää 33 M€ ei näy talousarviossa. Venkoilua sanoisin minä. Lainaus; Muut maksuvalmiuden muutokset -erässä on huomioitu valtion Rantaväylän tunnelin ja raitiotiehankkeisiin jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet; investointien rahavirrassa on huomioitu rahoitusosuudet suoriteperusteisesti ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä näkyy suoriteperusteisten ja maksuperusteisten tilitysten ero talousarviovuosina."

Hämeenlinna hallinto-oikeus ottaa kantaa, että pitääkö valtion rahoitusosuuden näkyä talousarviossa samana lukuna, mitä valtion budjetissa myönnetty.

Muutamia lukuja:

Tuloveroprosentti pysyy entisellään, 19.75. Tähän vaikuttaa ensi kevään kuntavaali, mutta vuoden 2018 talousarvioon ennustan nostoa.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee 0,50 prosentista 0,55 prosenttiin. Tämä vaikuttaa erityisesti omakotitaloissa asuviin erottelematta huono - tai hyvätuloisia.

Lainat 2506 euroa/asukas. Ts. n. 5000 euroa veronmaksaja. Lainaluvussa eivät ole mukana konsernilainat.

Ps. jaaha, taas ollaan perimässä Tampereelta väärin perustein myönnettyjä rahoja.

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, kh 31.10.16

s. 35 ja 73) Poistetaan lause: ”Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 M€.” Pormestari luulee, että ratikan kustannukset pienenevät sillä, kun poistetaan luvut talousarviosta.

s. 106) Linnainmaan hyvinvointikeskus osa 2, poistetaan Kämmenniemi: ”Hyvinvointikeskuksen käyttöönoton myötä luovutaan Pellervon kirjastosta ja Atalan ja Kämmenniemen terveysasemasta toimintoineen, Takahuhdin entisestä terveysasematalosta sekä Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskuksista että muutamista pienistä suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteistä.”

s. 124) Lisätään: ”Kansi ja Areena -hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 M€ ja infran rakentamiseen 2,05 M€.

Määrärahaa käytetään edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan myönteiset sijoituspäätökset ja hankkeen rakentaminen käynnistyy.”

***************

Tampereen talous ei kestä epärealistisia hankkeita

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala vaatii, että Tampereen on sopeutettava menonsa vastaamaan paremmin tuloja. Kyllä, silloin on otettava huomioon kaikki menot, myös investoinnit.

Yli-Rajala kannanotossaan kertoo yksipuolisesti vain palvelutarpeiden kasvusta ja verotulojen vähyyden aiheuttamasta ongelmasta. Tämä on osa totuudesta.

Merkittävä syy Tampereen talouden ahdinkoon on luettavissa välitilinpäätöksestä. Ylisuuret investoinnit, vaikka ratikan ja kansiareenan rakentamista ei ole vielä aloitettukaan.

Tampere ei ole viime vuosina kyennyt tulorahoituksellaan kattamaan menojaan, vaan vuosittaisten toimintamenojen ja investointien kattamistarve on hoidettu lainarahoituksella

Kaupungin maksuvalmiutta mittaavan investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 22,2 prosenttia, mikä on hyvin alhainen tulorahoituksen riittävyys, sillä kuntien pitkän aikavälin hyvä tavoitetaso on yli 70 prosenttia. Ts. mitä alhaisempaa on tulorahoitus, sitä enemmän pitää siirtää rahaa pois muualta, mm palveluista tai ottaa lisää velkaa. Tämä on kierre, joka on katkaistava jäädyttämällä ei pakolliset investoinnit.

Yli-Rajala ei ottanut kirjoituksessaan kantaa myöskään ratikan kasvaneisiin kustannuksiin. Olisi maksajiin nähden kohtuullista, että tuodaan julki kaikki tiedossa olevat kustannukset, kuten ratikan infra 283, vaunut 97, oheisinvestoinnit 57 ja ylitysvara 35 M€, yhteensä n. 472 M€.

Miten ratikasta aiheutuneet kustannukset aiotaan hoitaa, on hyvin visusti kätketty myös vaikutusten arvioinnissa ja yleissuunnitelmassa. Tämä on oleellisen tärkeä tieto päätöksentekijöille, koska ratikan kustannukset heiluttavat kaupungin taloutta vuosien, vuosikymmenien ajan.

Tampereen lainamäärä ylittää muutaman vuoden päästä miljardin rajan. Laskutaitoiset voivat laskea, mikä vaikutus lainanhoitokuluilla on kaupungin talouteen, jos se on 5 -10 vuodenkuluttua noussut nykyisestä vaikka 10-15 %-yksikköä.

Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Ottaen huomioon ratikkahankkeen kokonaiskustannukset ja kansiareenan kustannukset, hankkeet eivät ole realistisia ja ovat ylittäneet jo nyt Tampereen taloudellisen kantokyvyn.

***************

Säästöjä pitäisi löytyä - menoreikiä ei tilkitä

"Tampereen on sopeutettava menonsa (AL 5.10.16) vastaamaan nykyistä paremmin tuloja. Kuntalaisten on syytä varautua siihen, että palveluja karsitaan". Näin sanoo konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. On se vaan merkillistä, että suurvisiiri Yli-Rajala ei puhu mitään suur- ja kerskainvestoinneista.

Tässä surkuhupaisa Härmälän kaatopaikkacase Millä tasolla on yhteisten varojen käytön valvonta, kysyn minä!

Skitsofreeninen tilanne, säästöjä pitäisi löytyä, mutta samanaikaisesti paljastuu yllättäviä. Täältä on nähtävissä, mikä meitä on odottamassa ratikan puoleksi peitellyt kustannukset.

Palvelujen ja materiaalien ostojen ennustetaan olevan tänä vuonna 704,3 M€. Täältä on löydettävissä helposti kymmenien miljoonien säästöt. Voin tulla konsultiksi kahvipalkalla.

Pormestariohjelma ei ole noudatettu

(AL 14.1016) Tampereen tavoitteena on ollut saada kaupungin talous tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelmaan kirjattiin, että tilikauden tulos olisi ylijäämäinen viimeistään vuonna 2015. Nyt kaupunki tiedottaa, että tavoitetta talouden tasapainosta ei saavuteta. Kaupunki on tekemässä alijäämäisen tuloksen kuudetta vuotta peräkkäin. Epäluottamuslauseen ansaitsevaa toimintaa!

Kaupungin mukaan tilikauden huono tulos on seurausta hyvinvointipalvelujen kasvusta. Toimielimet ylittävät niille talousarviossa osoitetut määrärahat. Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessi ylittää ennusteen mukaan toimintamenonsa 12,5 miljoonalla eurolla. Ikäihmisten palveluissa ylitys on 5,1 miljoonaa euroa ja lasten ja nuorten palveluissa 4,3 miljoonaa euroa. Investointien osuutta kaupunki EI halua kertoa.

Tarkastuslautakunta huomauttaa, että talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana silloin, kun muutos on katsottu tarpeelliseksi. Tämä oli mahdollista kuntalain 1995 mukaan, mutta vuoden 2015 kuntalaki ei anna tähän mahdollisuutta, vaan talousarvio on laadittava pitäväksi. Ja hyvä niin, tällä estetään (ainakin tavoitellaan) ns. korruptiiviset päätökset.

Välitilinpäätös 1-8/16, synkkää, synkkää...

Elokuun välitilinpäätöksen mukaan vuoden 2016 tilinpäätösennuste on -42,5 miljoonaa euroa. Välitilinpäätöksestä on luettavissa, että kunnallisverotuotto ennusteen mukaan vuonna 2016 2 % enemmän kuin vuonna 2015. Ei auta Tampereen mielikuva vetovoimaisena kaupunkina, "hyviä" veronmaksajia tulee muuttajien joukossa vähän. Rikkaat ohittavat Tampereen sujuvasti, asettumalla mm. Pirkkalaan.

Yhteisöverontuotto odotus on 22,7 % miinuksella. Tämä osoittaa, ettei yritysten toimintaedellytyksistä ei ole huolehdittu riittävästi. Yrityksiä on siirtynyt naapurikuntiin ja lopettanut.

Yksi merkittävä syy on kirjattu talousraporttiin. Investointien tulorahoitusprosentin ennuste on 22,2 %, mikä on hyvin (liian) alhainen. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Ts. mitä pienempi tulorahoitusprosentti on, sitä enemmän joudutaan käyttämään palveluihin tarkoitettuja investointeihin.

Ei riitä, että valtio ja kunnat velkaantuvat. Myös' yksityistalouksilla on sama suunta, velan määrä kasvaa.

***************

Julkisissa hankinnoissa voitaisiin säästää

Suomen talouteen olisi saatavissa lisää tehoja ja uutta vauhtia, (KD lehti 13.9.16) jos edes osa kuntien ja valtion yhteensä noin 35 miljardin euron hankinnoista tehtäisiin tulosperusteisesti. Säästöpotentiaali on Sitran mukaan jopa puoli miljardia euroa.

Alla konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tuskailee, että ollaan todella pahassa liemessä. Niin ollaan, mitä pitäisi tehdä? Joku viisas on aikoinaan sanonut jotenkin tähän tyyliin, että on tunnettava menneisyys jotta voisi ymmärtää nykyisyyden, ja jotenkin voisi varautua tulevaisuuteen. Älkää kysykö kuka sanoi.

Tampereen tilinpäätöksissä on menot jaoteltu karkeasti eri ryhmiin, eikä se se kerro tarkemmin rahan liikkeistä. Jos todella halutaan vaikuttaa jatkuviin alijäämiin, pitää, sen lisäksi että tarkastellaan tulopuolta, kiinnittää huomiota myös menoihin, ihan laskujen tarkkuudella.

Säästöjä on löydettävissä runsaasti myös Tampereen hankinnoista ja muista rahojen siirroista. Tämä käy ilmi tutkiessani avoimeksi tullutta ostolaskudataa. Alla taulukko (TULOSSA), johon olen kerännyt tiedot vuoden ostolaskudatasta vuodelta 2015. Kohteena kaikki ostot ja erikseen konsulttipalvelut. Miten laskut jakautuvat konsernihallinnon, tilakeskuksen ja Infran kesken. Huom. taulukko ei ole täydellinen ostolaskudatasta johtuen. Löytyy täältä PDF-nä.

Tunneliallianssi

Lemminkäinen Oy
Lemminkäinen Infra Oy
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Saanio & Riekkola Oy

Raitiotieallianssi

VR Track Oy
YIT Rakennus Oy
Pöyry Finland Oy
Ratatek Oy, allianssisopimuksella?

Tieto, mihin rahoja on aikaisemmin käytetty, on hyvä pohja talousarvion laadintaan. Kaupungin menoista on helposti löydettävissä miljoonien eurojen säästöt. Erityistarkasteluun pitää nostaa hankinnat, erityisesti konsulttipalvelut. Karrikoiden, jokainen hyllyn siirto, saranan vaihto tai liikennemerkin pystyttäminen ei vaadi konsultin laatimaa suunnitelmaa, avustuksiksi kirjatuista hankinnoista, jäsenmaksuista.

***************

"Nyt ollaan todella pahassa liemessä" - toteaa konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

(Tamperelainen 20.8.16) Jälkiviisautta, ja pahasti. Tämän ennustin jo n. 15 vuotta sitten, kun Nokia vetoisesti tehtiin ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Talousarviokokouksissa oli kilpailua siitä, kuka pystyi esittämään mitä mielikuvituksellisimpia menoeriä kaupungin talouteen. Kyllähän valtuutetut osasivat luoda menoautomaatteja, jotka ovat nyt realisoituneet. Ehdotin silloin, että ylijäämistä rahastoitaisiin puolet "pahan päivän" varalle. Silloin ehdotukselleni lähinnä naurettiin, pitää investoida. Nyt sitä on investoitu ja investoidaan! Missä mennään, talous kuralla?

Vetoaminen valtion osuuksiin, yhteisöveron tuottoihin, ym. on jälkiviisautta. Nämä ovat olleet tiedossa jo monta vuotta, mutta onko asian johdosta tehty mitään. On jotakin kosmeettista, mutta Ei riittävällä ponnekkuudella. Päättäjät ovat omalta osaltaan itse vastuussa tämän hetkisestä tilanteesta.

Yli-Rajala puhuu toiminnasta ja palveluista sekä niihin kohdistettavista säästötoimista. Hän unohtaa tarkoituksellisesti investoinnit. Tosiasia on, että Tampere on ylittänyt #kantokykynsä investoinneissa. Tällä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Väitteet siitä, että investoinnit eivät vaikuta käyttötalouteen, ovat vailla pohjaa. Esimerkkinä on käytetty yksityistalouden asunnon ostoa. Asunto ostetaan lainarahalla, jota maksetaan hiljalleen pois. Kaksi asuntoa maksaneena, voin sanoa, että kun korot ja lainan lyhennykset lähtivät pyörimään, vedettiin vyötä tiukemmalle. pidettiin puuropäiviä, ts. säästettiin missä voitiin, että löytyi rahat korkoihin ja lyhennyksiin. Se siitä investoinnista ja käyttötaloudesta.

Kaupungin investoinnit vaikuttavat käyttötalouteen sitä kautta, kun aletaan maksaa korkoja ja lyhennyksiä takaisin, silloin nämäkin rahat ovat poissa toimintamenoista. Kysyn vielä, eivätkö investoinnit vaikuta käyttö- ja toimintamenoihin?

Ote kh:n 29.8.16 kokouksen Tampereen talouskatsauksesta 07/16; "Kaupungin tulot eivät tänäkään vuonna kata palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Alijäämäkierteen katkaisemiseksi on tulevina vuosina menot kyettävä sopeuttamaan käytettävissä oleviin tuloihin tai lisättävä tuloja. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen vähentämistä tai verotuksen kiristämistä, tai näitä molempia.” Ja edelleen...

"Tilikauden tulos on jälleen painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Lisäksi vuoden kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää toimintojen tehostamista, menokasvun hillitsemistä sekä tulojen kasvattamista. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2020 taloussuunnitelman valmistelussa on esitettävä toimenpiteitä toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi.”

***************

Valtion budjetti 2017

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusvuodelle 2017 julkaistiin 12.8.16. Budjettikirjassa ei ole mainintaa Tampereen ratikasta eikä kansiareenasta. Ts. eivätkö hankkeet ole saamassa vuonna 2017 varsinaisen budjetin kautta valtion rahaa? Tunnelirahoitus v. 2017 oli aikaisempien päätösten mukaisesti 33 milj.euroa.

Ihme salakähmäisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus kuitenkin sisältää maininnan "Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa 2016 tehtiin päätös Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien valtionavustuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee täydentämään talousarvioehdotustaan näiden hankkeiden osalta syksyllä 2016." Miksi tätä ei kirjattu budjettikirjaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa ei ole mainintaa Tampereen kansi- ja areenahankkeen rahoituksesta.

***************

Maauimala ja tavara-asema, miksi kustannukset nousevat?

Vai on Tampereella löysää rahaa! Vanhan tavara-aseman siirtoonkin pitäisi löytyä 3,2 milj.euroa. Nousua on "vain" 100 %. Valtuusto päätti keväällä 2015, että siirto saa maksaa 1,6 milj.euroa. Kuitenkin ko yli 6 milj.euron kuluerä, joka on tarkoitus käyttää tavara-aseman siirtoon ja sen kunnostamiseen.

Kaupunginhallitus on antamassa 15.8.16 siunauksen 100 % kustannusten nousulle? Siirron mielekkyyttä pitäisi miettiä uudestaan ja tosissaan, ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen ja kroonisen rahapulan. Ei pidä antaa. Kh jätti asian pöydälle kustannusten tarkempaa selvittelyä varten.

Tänään (AL 11.8.) jälleen uutisoitiin maauimalan kustannuksista. Hinta ei ole noussut kuin n. 70 % siitä, mistä syksyllä 2014 lähdettiin liikkeelle (6 milj.euroa). Hinta tämän päivän tiedon mukaan olisi yli 9 milj.euroa. Yhdessä edellisen kanssa puhutaan jo yli 12 milj.euron kuluerästä.

Kaupunki on ottamassa uimalaprojektin hoitoonsa. Alunperin piti uimala rahoittaa leasing-rahoituksella, mutta kävikö niin, ettei rahoittajaa löytynyt?

Maauimalalle on laskettu, että se kuolettaa itsensä 12 vuodessa. Se näkee, ken elää. mutta kun noiden liikunta- ja liikuntapaikkojen tulos on pääsääntöisesti miinusmerkkinen.

Vielä sekin, että tämän vuoden talousarvio ei ole lainvoimainen maauimalan osalta, koska koska sitä koskeva valitus on Hämeenlinnan HaO:ssa.

Turha on tulla lässyttämään kayttö- tai investointimenoista. Kummatkin kustannukset maksaa lopulta tamperelainen veronmaksaja. Nyt pitää käynnistää keskustelu hankkeiden suunnittelusta ja kustannusarvioista. Konsulttifirmoja käytetään, mutta selvitetäänkö heidän ammattitaitonsa+ Ei tunnu siltä, kun kustannukset arvioidaan em. kaltaisesti pieleen. Kuka näistä hankinnoista pitää laittaa vastuuseen?

***************

Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja lainvoimaisuus

Lisätalousarvio vahvistettiin puutteellisin tiedoin valtuustossa13.6.16 äänestyspäätöksellä. Päätöksenteossa ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että muutosesitys koskee myös päätöstä, joka ei ole lain voimainen.

Hallintolainkäyttölain § 31 mukaan, päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tampereen kaupungin vuoden 2016 talousarviosta on tehty kunnallisvalitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja prosessi on kesken. Valitus koski mm. rantaväylän tunnelin valtion vuoden 2016 budjetissa myönnetyn 26 milj. euron kirjaamatta jättämistä täysimääräisenä Tampereen vuoden 2016 talousarvioon.

Kuntalain (2015) § 110 mukaan kaikki tiedossa olevat kustannuserät on esitettävä talousarviossa. Edelleen kuntalaki edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lisämäärärahaesityksen perusteilla on todettavissa, että talousarviota ei ole noudatettu, eikä myöskään osoitettu miten rahoitustarve katetaan.

Tampereen vuoden 2016 talousarviossa ei ole huomioitu kaikkia tiedossa olevia tuloja ja menoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin teki muutosesityksen maanhankinnan palvelukokonaisuuden vuoden 2016 talousarvioon:

”Maksutuloihin esitetään lisäystä, sillä maankäyttösopimuksista saatavan tuloarvion arvioidaan ylittävän 10 milj. eurolla vuosisuunnitelman, sillä Ratapihankadun ja Ranta-Tampellan sopimuksista saatavia tuloja ei oltu sisällytetty vielä vuosisuunnitelmaan.”

Muutosesityksessä ei ole selvitetty syitä, miksi ja kenen toimesta em. 10 milj. euron tuloa ei ole kirjattu varsinaiseen vuoden 2016 talousarvioon. Onko kysymys tahallisuudesta vai tuottamuksesta, kun kirjaaminen on jätetty tekemättä? Perustelu, ”tuloja ei oltu sisällytetty vielä vuosisuunnitelmaan”, on riittämätön. Em. 10 milj. euron myyntitulo on ollut kaupunginhallituksen tiedossa jo v. 2016 talousarvion valmistelun aikana vuoden 2015 syksyllä. Kuka vastaa valtuustoasioiden valmistelusta ja oikeellisuudesta, kunnanhallitus?

On myös kyseenalaista aloittaa ensin työt ja hakea vasta jälkeenpäin valtuuston hyväksyntä, ”leimaus”. Tällöin valtuustolta on anastettu talousarviopäätösvalta.

Raitiotien suunnittelun lisämäärärahaesitykseen sisältyvä 0,51 M€ ei perustu tosiseikkoihin. Määräraha on ennakkomääräraha, josta lisätalousarviossa ei voi tehdä päätöstä, koska se sisällytetään vasta vuoden 2017 valtion rahoitusosuuteen, jos se hyväksytään lopullisesti valtion budjetissa.

Kaupunginvaltuusto vahvistaessaan lisätalousarvion on toiminut siinä uskossa, että päätöksen valmistelu, laillisuuden valvonta, puhevallan käyttäminen sekä riskien hallinnan varmistaminen ovat olleet säännösten mukaisia ja valmistelu muutenkin on noudattanut säännöksiä ja hyvää hallintotapaa.

HML HaO hylkäsi valituksen talvella 2018 naurettavilla perusteilla. Näytti siltä, että se halusi, että valitan asiasta KHO:n, jonka teinkin.

Oman lukunsa päätöksentekoon antaa se. että samassa kokouksessa (13.6.2016), edellisessä pykälässä (§ 94) käsiteltiin Tampereen kaupungin toiminnan ja taloudenkatsaus 04/2016. Katsauksessa kerrottiin, että Tampereen talous on erittäin huonossa kunnossa sekä pääosin samat asiat, mitä seuraava pykälä (§ 95) piti sisällään. Johtuen mistä, talousarvion muutosesityksen tarvetta ei ole valtuustolle selvitetty eikä valmistelusta tiedotettu riittävästi. .

Kaiken kaikkiaan, taitavaa ajoitusta, manipulointia. Isoja ja tärkeitä asioita juuri ennen lomille lähtöä. Ehkä siinä yksi taka-ajatus on se, että valitusaika kuluu lomatunnelmissa eikä kukaan viitsi paneutua tarkemmin päätöksiin. Mene ja tiedä.

**************

Velkaa velan päälle

Tampereen kaupunki on allekirjoittanut 29.6.2016 Pohjoismaiden Investointipankin kanssa 50 miljoonan euron lainasopimuksen pitkäaikaisesta, 18 vuoden lainasta.

Kohta otetaan lisää lainaa tunnelin loppuun saattamiseen, ratikkaa, jätevedenpuhdistamoon.....

**************

Maauimalan rahoitus pettää

Muistatteko, miten maauimalahanke "uitettiin" valtuuston päätettäväksi v. 2015 talousarviosta päätettäessä. Valtuustolta haettiin avoin valtakirja. Kustannusarvioksi esiteltiin alkuvaiheessa n. 6 M€.

Vuoden 2016 talousarviossa maauimalahanke hinta oli jo 7 M€. Hankesuunnitelmassa hintahaitari liikkui n. 7 - 9.2 milj. euron välillä. Nyt, tarjouspyyntövaiheessa hinta pyörii 10 milj. euron paikkeilla. Hinta oli noussut 2,5 vuodessa 6 milj. eurosta yli 10 milj. euroon, siis n. 67 %.

valitukseni johdosta lainvoimainen. Hintakin näyttää joltain muulta (n. 9-10 M€), kuin alunperin valtuutetuille esitettiin. Jotain tuttua valmistelussa ja päätöksen teossa - versus KansiAreena!

**************

"Byrokratiasta on tehty tekosyy!"

Tamperelainen -lehdessä 7.6.16 (netti) ja paperiversiossa 8.6.2016

Perussuomalaisten tamperelainen varavaltuutettu Ossi Aho ei lakkaa hämmästelemästä kaupungin talouteen ja kirjanpitoon liittyviä seikkoja. Ahon erityisessä syynissä ovat viime vuosina olleet ostolaskut.

- Tekee mieli oikein sanoa, että Tampereella on rakenteellista #korruptiota. Viime vuonna valtuusto päätti, että ostolaskut tulevat julkisiksi. Maaliskuussa ne piti julkaista, nyt on kesäkuu enkä ole nähnyt vielä ostolaskun ostolaskua, Aho kummastelee.

Aho sanoo löytäneensä omissa selvityksissään paljon puutteita esimerkiksi kirjauskäytäntöihin liittyen. Hän epäilee, ettei esimerkiksi kaikki rantatunnelihankkeessa käytetty raha ole ohjattu mainitulle sektorille vaan kierrätetty muiden kulujen kautta.

Aho ihmettelee myös sitä, miksi kaupungin virkamies on tehnyt oman yrityksensä kautta kaupungille töitä.

- Otin 26 laskun otannan ostolaskuista, ja neljäsosassa oli joku kirjausvirhe, Aho väittää.

Kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää epäilyt jyrkästi.
- Kustannukset kyllä kirjataan oikealle momentille. Seuranta on niin tarkkaa, että mahdolliset virheet kyllä korjataan välittömästi, Männikkö painottaa. Talousjohtaja Männikkö kertoo, että viivästykseen on syynä niin sanotun kuutoskaupunkihankkeen ja siihen liittyvien kilpailutusten viivästyminen. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat olleet mukana hankkeessa, jota kuvaillaan avoimen datan kärkihankkeeksi. Sen tavoitteena on saada kaupunkien tietovarantoja koottua avoimeksi dataksi, johon kaikilla olisi mahdollisimman helppo pääsy. Myös ostolaskut kuuluvat tähän kokonaisuuteen.

- Tämä hanke on viivästynyt ja ostolaskujen julkistaminen selittyy ihan sillä. On tosin ihan mahdollista, että tällä viikolla (vko 23) ostolaskujen julkistus jo onnistuisi,

Männikkö sanoo. Ostolaskuja ei ole julkaistu vielä viikolla 24. Eikä vielä viikolla 26. Ostolaskut julkaistiin viikolla 30. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Männikkö kiistää ehdottoman jyrkästi viittaukset tai oletukset minkäänlaisiin väärinkäytöksiin.
- Jos miettii, millaisen seurannan alla Tampereen talous on, tuollaiset viitteet ovat jopa suorastaan absurdeja.

Siitä Männikkö on Ahon kanssa samoilla linjoilla, että esimerkiksi ostolaskuihin liittyvät kirjausprosessit voisivat olla yksinkertaisempiakin. Tietoja joutuu monesti syöttämään yhteen kokonaisuuteen monista eri järjestelmistä ja sisällöistä, mikä lisää myös inhimillisten virheiden riskiä.
- Julkaisuprosessien automatisointi auttaisi paljon. Siihen myös kuutoskaupunkihanke tarjoaisi vastauksia, Männikkö tuumii.

Tähän asti ostolaskuihin on pystynyt tutustumaan vain paperiversioina. Se lisää Männikön mukaan väärintulkitsemisen määrää jopa merkittävästi.

Tampereen kaupunki avasi viime vuonna julkisiksi ostolaskutiedot vuosilta 2012-2014.
Kyse oli yli 300 000 ostolaskun, yhteensä lähes miljoonan laskutiedon avaamisesta.
Aho kritisoi kaupunkia puutteista merkinnöissä ja taloudenpitokäytännöissä.
Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää Ahon epäilyt asiassa jyrkästi.
Männikön mukaan ostolaskujen julkistamista on viivästyttänyt ns. kuutoskaupunkihankkeen kilpailutuksen viivästyminen.

Pari tarkentavaa kohtaa, jotka puuttuivat Tamperelaisen jutusta. Tutkimustulos perustuu v. 2014 ostolaskudataan. Kuten edellä käy ilmi, vuosi 2015 on pojilla "hakusessa", miksiköhän. Ei kai sitä valmistella esityskuntoon? Eihän? Ihmettelen vain, että mitä Tampereen ostolaskuilla on tekemistä kuutoskaupunkien kanssa! Eihän siitä valtuusto tällaista kilpailutuspäätöstä tehnyt. Vuosien 2012 - 14 ostolaskut ovat olleet saatavissa nähtäville. Ostolaskut tulivat näkyville kesälomien aikaan, hyvä. Oli siivottu muutama "ikävä" lasku pois.

En minä ole halunnut olla yksin havaintojeni kanssa, vaan olen tavannut asian johdosta sisäisen tarkastuksen johtajan, johtaja Markus Kiviahon ja ollut puhelinyhteydessä myös tilintarkastajaan Pasi Leppäseen.

Jos haluat nähdä millainen "hieroglyfi" tulee kaupunkikehitykseen käytettyjen rahojen kirjauksista, katso kaupunkikehitys2014.pdf. Tulee 3 arkkia, liitä ne rinnakkain. Tunneliallianssiin kuuluvien yritysten laskujen kirjaukset 2014, tunneliallianssi2014.pdf. Tulee 2 arkkia, liitä ne rinnakkain.

Meni kaksi vuotta, niin Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on 27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet.

**************

Valtiolta haetaan tunneliin lisää rahaa

Valtion lisäbudjettiin on esitetty, että rantaväylän valtion valtuutta ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla alueella olevien pilaantuneiden maiden ennakoitua suurempien puhdistamiskustannusten takia! Käsittämätön määrä pilaantunutta maata, josta ei ole kuitenkaan esitetty mitään laskelmaa. Mielenkiintoista, kun lukee mitä kaupunki esittää ja millä perusteilla valtuuston päätettäväksi. Kyllä lisätalousarvioesityksessä on muitakin perusteita keksitty, aina palkitsemisista ja bonuksista lähtien. Valtuustolta ja valtiolta haetaan yhteensä 15 milj. euron lisärahoitusta tunnelihankkeeseen.

Allianssisopimus lähti siitä, kun hankkeen hinta alittaa tavoitehinnan 180,3 M€, niin allianssin osapuolet käärivät hyödyn liiviinsä. Toisaalta, jos kustannukset ylittyvät, osapuolet nuolevat näppinsä. Valtuusto hyväksyi hankkeen näillä pelimerkeillä. Valtuusto ei antanut mandaattia laajentaa hanketta. Kun sitä on näin tehty, niin laajentamisessa mukana olleet virkamiehet ja päättäjät ovat ottaneet tietoisen riskin.

Allianssisopimuksessa on maininta, että jos kustannusten arvioidaan nousevan, siitä päätetään yhdessä. Esitys kustannusten nousun varalta olisi pitänyt tuoda ennen lisätöiden tekemistä valtuustoon eikä jälkikäteen. Tämä on normaalia menettelyä, että kun lisätöistä sovitaan, sovitaan myös hinnasta. Nyt haetaan jälkikäteissiunausta tehdyille töille.

Valtuuston ei pidä myöntää lisärahaa. Vanha kauppasääntö sanoo, että tilaaja maksaa, niin katsotaan nyt ketkä ovat tilausten takana, valtuusto sitä EI OLE.

Tunneliväännön ollessa kuumimmillaan 2013. kirjoitin Espoon Mestaritunnelin (Kehä 1) hinnasta. Hinta oli n. 50 M€ / 520 m. Pitää sisällään kallio- ja betonitunnelia, ilman vesistöalituksia. Ts. n. 96154 €/m.

Rantaväylän tunneli lähestyy tunnustettujen kustannusten mukaan tätä, jos lisätalousarvio hyväksytään. Kokonaishinta n. 200 M€ /23000 m = n. 86957 €/m. Hinta on huomattavasti korkeampi, kun otetaan mukaan otetaan kaikki menot, myös muille momenteille piilotetut.

**************

Nokia-ilmiö on sitten loppu

Kuten tiedetään, muutama vuosi sitten Nokia joutui amerikkalaisen Mikrosoftin haltuun. Jälki on ollut sen jälkeen kamalaa. 25.5.16 tuli ilmoitus, että kaikki Mikrosoftin toiminnot Suomessa loppuvat. Tampereella työttömäksi jää noin 600 ihmistä. Nokian toiminnot olivat loppuneet jo aikaisemmin.

Tampereen kaupunki hakee merkittävää avustusta valtiolta Microsoftin irtisanomisten takia (AL 26.5.16). Näin linjaa pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Kummallista parran pärinää aiheutuu niin tämänkin casen tiedottamisesta kuin KansiaAreenastakin.

Kirjoitin silloin ns. hyvinä aikoina Aamulehteen jutun; Laskuun on varauduttava (AL 18.10.2003). Silloin kannettiin huolta pienestä budjetin alijäämästä ja heti oltiin vaatimassa veron korotusta.

Otan tähän otteen kirjoituksestani, koko kirjoitus löytyy täältä:

"Kaupungin pitkäjänteisen kehittämisen vuoksi, taloussuunnittelun ja sen toteutumisen seurannan pitää ulottua huomattavasti pidemmällä aikajänteellä kuin vain talousarviovuodelle ja kolmelle seuraavalle vuodelle laaditulle taloussuunnitelmalle.

Päättäjien pitää välillä katsoa myös riittävän kauas taaksekin päin, niin edessä olevat ongelmat ja mahdollisuudet näkyvät hieman erivalossa.

Päättäjien pitää tietää, että talouden kehitys on jatkuvaa aaltoliikettä. Nousukauden (Nokia-ilmiö, Välimäki, AL 8.10..) jälkeen seuraa laskukausi. Päättäjät eivät ottaneet tätä huomioon, vaan lisäsivät menoja ikään kuin verokasvu jatkuisi määrättömästi. Päättäjät, teillä oli erinomainen tilaisuus pitkäjänteiseen, kaupunkilaisten hyväksi tapahtuvaan talouden suunnitteluun, mutta hukkasitte sen. Mahdollisella veronkorotuksella vielä vahvistatte hukkaamisen taitonne. Se on tamperelaisen kannalta valitettavaa.

Kuntalainen uskoo ja odottaa, että päättäjät osaavat varautua huolella myös tulevaan laskukauteen. Mitä päätöksiä laskukauden varalta on tehty? Veronkorotuksia, vaikka rahatkin oli jo kerätty etukäteen. Kyllä kaupungin taloudenpidossa pitäisi päteä sama, yksinkertainen sääntö kuin yksityistaloudessakin, että menot on suunniteltava tiedossa olevien tulojen mukaan.

Nokia-ilmiön aikana valtuuston budjettikokouksissa oli rento ja iloinen meininki. Alijäämäisistä budjeteista huolimatta ryhmät esittivät kilvan lisää menoja eri tahoille, ilman että kustannusvaikutuksia olisi selvitetty. Mahdotontahan se siinä kokouksen yhteydessä oli selvittääkään. Kukaan ei kantanut huolta siitä, miten rahat riittävät ja miten kaupungin talous kehittyy tulevaisuudessa. Ilmankos meitä nauratti niin. Varmasti silloin oli tiedossa, että alijäämät eivät olleet todellisia."

Silloin, alijäämäisistä budjeteista huolimatta tilinpäätös oli iloisesti plussalla. Se oli sitä aikaa se! Joku nykyinen valtuutettu varmaan muistaakin ne ajat.

**************

Talouden tasapainotusesitys ei kelpaa valtuustolle

Vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva (ps) teki seuraavan ponsiesityksen Tampereen talouden tasapainottamiseksi; "Kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan lokakuun 2016 alkuun mennessä talouden tasapainotusohjelma, jossa otetaan huomioon käyttötalouden lisäksi myös raitiotiehanke ja tarvittaessa vaihtoehtoisesti hankkeen hylkääminen tai myöhentäminen."

Tämä oli paha esitys valtakoalitiolle. Kaikki koalitioon kuuluvat valtuutetut äänestivät esitystä vastaan, myös hajaääniä tuli muualtakin. Äänestystulos 13 - 50. Ei voi olla totta!. Eivätkö he halua taloutta kuntoon? Todennäköisempää on, että esitys tuli väärästä pilttuusta. Täältä löytyy äänestyspöytäkirja, josta näkee kunkin valtuutetun näkemys asiaan.

Väärän pilttuun olemassa olon vahvistaa kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel (Tapu) tekemä toivomusponsiehdoe; ”Vuonna 2009 voimassa olleen Tampereen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan konsernijohtajan tehtävänä on päättää konsernipankin lainojen ottamisesta, lainojen myöntämisestä ja koroista valtuuston hyväksymissä rajoissa. Sama toistuu v. 2015 voimassa olleessa säännössä, jossa sanotaan, että konsernijohtaja tai hänen määräämänsä päättää mm. kaupungin konsernitiliin liitettävistä osallisista, myönnettävistä luottolimiiteistä valtuuston hyväksymissä rajoissa ja koroista."

Schafeitelin ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

************

Tampereen kaupungin tilinpäätös2015

Talousjohtaja Jukka Männikkö ja strategiajohtaja Reija Linnamaa aloittavat näin vuoden 2015 tilinpäätöksen esittelyn:
”Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedot käsiteltiin kaupunginhallituksessa 22.2.2016. Tilintarkastuksen yhteydessä ei ole noussut esiin olennaisia virheitä ja tilikauteen ei ole tämän jälkeen tehty kirjanpidon kirjauksia." Ellei oteta huomioon tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjassa kaupunginhallitukselle olevaa tekstiä; "Tampereen kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen, vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista rahoittaa pitkällä aikavälillä."
Vuoden 2015 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Vuodesta 2015 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja konsernin taloudesta." Edelleen tilintarkastaja on huomauttanut hankintojen sisäisestä valvonnasta.

Tilintarkastaja moittii

Siis, tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheitä, mutta sisältää virheitä kuitenkin. Samoin vakuutetaan, että tilinpäätös on tehty säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti. Teknisesti näin onkin, mutta kuitenkin tilintarkastaja huomauttaa hankintojen valvomisesta sekä tulorahoituksen riittämättömyydestä investointeihin.

Tilintarkastaja ei ota kantaa siihen, kuinka on noudatettu tositteiden kirjauksissa annettuja ohjeita. Epäselväksi jää myös, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä, että menojen kirjaamisessa noudatetaan joka tasolla olemassa olevaa kirjaamisohjetta ja edelleen, mihin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä mahdollisten virkarikosten selvittämiseksi.

Kh 9.5. § 191 käsitteli tilintarkastajan moitteita, ja teki päätöksen; "... että toimintayksiöiden tulee organisoida hankintatoimi tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että toimintayksiköiden tulee varmistaa, että hankinnat toteutetaan hankintalain ja muun lainsäädännön määräysten mukaisesti, sekä toimittaa selvitys tehdyistä tehostamis- ja varmistustoimenpiteistä kaupunginhallitukselle vuoden loppuun mennessä."

Heh, konsernijohtaja Yli-Rajala lisäsi omaan päätösehdotukseensa sinisellä merkityn lauseen, ettei pöytäkirjaan jää ps:n edustaja Silvennoisen vastaavaa muutosesitystä. Eteneehän asioiden hoito näinkin.

Siitä huolimatta, vaikka tilinpäätöksen on käsitellyt sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja, niin kaupungin taloudenpidosta kiinnostunut maallikko löytää paljon epäkohtia joita nyt piilotellaan. Jokaisella valvonta- ja tarkastuselimillä on oma roolinsa kaupungin taloudenpitoon ja hallintoon kuuluvassa näytelmässä.

KUKA VALVOO KUNTALAISEN, VERONMAKSAJAN ETUJA, yleensäkään? Jos valtuusto tekee päätöksiä, joissa ei oteta huomioon kuntalaisia tasapuolisesti, entä sitten? Lakisääteisesti kukaan ei valvo. Vaaleissa kuntalaiset voivat vaikuttaa vaihtamalla päättäjät. Asioista kiinnostuneet yksittäiset henkilöt, kuten Ossi Aho, yrittävät seurata kaupungin menoa ja tuoda havaintojaan julki. Vielä sopii kysyä, kuten Mikko Hamunen, että tekikö Tampere 60 milj. euron lahjoituksen KansiAreena -päätöksellään?

Kysymyksiä vuoden 2015 tilinpäätöksestä;

Valtuuston hyväksymän Kaupunkistrategian tavoitteita (19.8.2013) ei ole noudatettu. Kaupungin menojen kasvu ei ole tulojen mahdollistamalla tasolla ja tulopohja ei ole vahvistunut, vaikka kaupungin kehitykseen investoidaan. Tilikausien 2015 tulos ei ole strategian mukainen, eikä tulorahoitus ei ole riittävä investointien läpiviemiseen.

Kaupunginvaltuuston päätöstä 16.6.2014 Rantaväylän tunnelihankkeen kulujen ja paikallisten työllisyysvaikutusten seuraamiseksi ja valvomiseksi ei ole noudatettu ja näin tunnelihankkeen todelliset kustannukset eivät ole tiedossa. Myös lukujen kirjaaminen tilinpäätöksessä lukuisiin eri kohtiin on omiaan antamaan sekavan kuvan hankkeen hallinnoinnista.

Näin luvattiin; "Rantaväylän tunnelin kustannusten ja työllisyyden tilannetta raportoidaan kaupunginhallitukselle jatkuvasti. Raportointi kaupunginhallitukselle tehdään neljännesvuosittain samoilla periaatteilla kuin muitakin kaupungin suuria tai strategisia hankkeita. Tunnelihankkeen etenemistä, kustannustilannetta ja työllisyysvaikutuksia raportoidaan myös hankkeen internetsivuilla, jolloin tiedot ovat yleisesti kaikkien saatavilla." Muuten kyllä, mutta luvatunlainen kustannusseuranta ei ole toteutunut.
Tunnelihankkeen valtionosuuksien täysimääräisestä laskuttamisesta ei ole huolehdittu. Tunnelinosuutta laskutettu 4,3 M€. Valtion budjetissa myönnetty vuodelle 2015 5 M€.

Raitiotie ylittänyt toimintakatteensa ja investointimenonsa vaikka rakentamispäätös on vasta tulossa. Tämä on nähtävissä tilinpäätöksen käsittelyn esittelytekstissä. Entä Hämeenkadun liikennekokeilu, onko asia sellainen josta voidaan antaa vastuuvapaus?

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, § 6 edellyttää sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointia sekä tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Vanhus-, potilas- eikä sosiaaliasiamiehen tarkastusraporteissa ei ole otettu kantaa voimavarojen riittävyyteen, vaikka palvelujen laatua ja tyytyväisyyttä on kartoitettu tarkasti. Taloudelliset voimavarat olleet ikäihmisten palvelujen osalta riittämättömät, koska tilinpäätöksestä on nähtävissä tulojen alitusta n. 1,6 M€ ja toisella sektorilla ylitystä on n. 0,47 M€. Ts. puhutaan klapista eli alibudjetoinnista.

Valtuuston ydinprosessille vahvistamien vuoden 2015 talousarviolukujen "peukalointi" vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä lain noudattamatta jättäminen, on kunnallisvalituksena Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

Koska vuoden 2015 ostolaskut, (vastoin valtuuston päätöstä) eivät ole vielä tulleet (10.5.) nähtäville, laitan kaikkien nähtäväksi kaavion vuodelta 2014 keskustan kehittämiseen vaikuttavat tulosyksiköt, euromäärät. Kuvio ei varmaankaan ole täydellinen, mutta hyvin suuntaa antava. Paljastaa myös se, että menoja ripotellaan eri momenteille ja näin saadaan kustannukset toisaalla näyttämään pienemmiltä. Pitää tulostaa kolme arkkia ja liittää rinnakkain, niin näkee koko "häkkyrän".

************

Onko Tampere myymässä talousahdingossaan sielunsa?

Näin kysyy kirjoituksessaan kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tiina Elovaara (ps), Tamperelainen- lehti (27.4.16). Hän viittaa mm. Eteläpuiston kaavoitus- ja rakentamishankkeeseen.

Palautetaan mieliin. Kh:n suunnittelukokous päätti 13.10.14 käynnistää Eteläpuiston suunnittelun. Silloin esiteltyyn suunnitelmaan jättivät muutosesityksen Tiina Elovaara (ps) ja Timo Hanhilahti (kesk). Mielenkiintoista on, että silloin voimassa olleen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan suunnittelukokouksella ei ollut päätösvaltaa.

Kirjoitin päätösmenettelyn oikeellisuudesta ihmetykseni lehteen. Aamulehti (22.10.14) julkaisi kirjoitukseni, otsikolla "Päätösmekanismi toimii oudosti". Asia tuli valtuuston käsittelyyn yllättävän nopeasti, ns. "satulapäätöksenä" n. 3 vkon kuluttua ja johtosääntöä tarkistettiin niin, että khsuko voi myös päättää. Tämä on hyvä muistaa asian jatkokäsittelyissä, vaikka päätös sinänsä on saanut lainvoiman.

************

Investointeja vai palveluja?

Näin kysyy pormestari Anna-Kaisa Ikonen 23.4.16 Tamperelainen-lehdessä. Kirjoituksessaan hän puolustelee ja perustelee meneillään olevia ja tulevia suurinvestointeja. "Investoinneilla halutaan varmistaa Tampereen elinvoimaisuus ja kasvu. Investoinnit luovat välittömiä työpaikkoja, mutta vielä tärkeämpää on, että ne synnyttävät kaupunkia, jonne uudet yritykset ja osaava työvoima haluavat sijoittua. Näin kaupungin verotulot kasvavat ja tuloilla voimme rahoittaa välttämättömiä hyvinvointipalveluja tulevaisuudessakin."

Niin, kaupunki on asukkaidensa muodostama yhteisö. Asukkaita varten tarvitaan tasapuolisesti turvatut palvelut ja hyvä elämä. Investoinnit ovat hankkeita, jotka tukevat tätä tavoitetta. Asukkaiden tarpeet määrittävät palvelujen sekä investointien tason. Ainakin näin pitäisi olla.

Työpaikkoja ei Tampereelle synny, jos yritykset karkaavat naapurikuntiin mm. harjoitetun tonttipolitiikan vuoksi. Näin valitettavasti on jo vuosien ajan käynyt. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon uutta toimitilaa, se ei tarkoita, että siihen tulee työllistävä yritys. Nytkin kaupungissa on merkittävä määrä tyhjää toimitilaa. Osaava työvoima on kysyntätilanteessa hyvä, mutta ei paljon auta nykyisillä työttömyysprosenteilla (n. 19 %). Perustuvatko suuret työpaikkaluvut illuusioon palveluyhteiskunnasta, jossa pesemme toistemme selkiä?

Kaupungin tiivistysrakentaminen on kannatettavaa, mutta se, että tiivistysrakentaminen vaatisi ratikan tulon, on "puuta heinää". Rakentaa voi ilman ratikkaakin.

Lainoista puhuttaessa kysymys ei ole vain 100 milj. eurosta, vaan kaupungin koko lainamäärästä, joka lähentelee kohtapuoliin miljardia euroa. Silloin vuotuiset korot ja lyhennykset liikkuvat jo taloudenpitoon vaikuttavalla tasolla.

Olen samaa mieltä, että Investointeja ja palveluita ei ole syytä nähdä vaihtoehtoina. Järkevät, talouden #kantokykyyn mitoitetut investoinnit ovat Suomen kakkoskeskuksessa tarpeen. Valitettavasti lain edellyttämistä palvelujen turvaamisessa jo lipsutaan investointien hyväksi.

************

Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu

(AL 13.4.2016) Tampereen Kansi- ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle? Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi on päätetty Kruunu.

Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut sijoittajien kanssa ovat meneillään.

Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500 miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen

26 milj. eurolla osin kiinteistösijoittajana vähemmistöosakkaana ja osin lainoittajana,

27 milj. eurolla Tampere rakentaa kannen, joka vuokrataan käyvällä vuokralla,

11 M€ infraan,

ts. tiedossa oleva kuluerä on 64 M€.

Em:n lisäksi Tampereen kaupunki maksaa infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki! Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.16 Tammelan stadionin käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole". Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta stadionihankkeessa.

Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoi."

Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna, koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat. Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia matkassa aikaisemmin.

Härmälän kaatopaikkatalot

Tampereen taloudenpitoon kuuluu myös isompia ja pienempiä taloussotkuja. AL (15.4.) kirjoitti Härmälän kaatopaikan päälle rakennettujen talojen purkamisesta ja siihen liittyvästä sopimusepäselvyydestä. Kysymys on vain 90 000 euron klapista. Olen aikaisemmin kertonut Härmälän kaatopaikkacasesta.

Nyt AL (12.5.) uutisoi, että Härmälän kaatopaikkatalojen työmaa on hiljennyt. Urakoitsija jätti työn kesken.

Härmälän purkutyömaa seisoo vielä viikkoja (AL 1.6.16). Kaupunki sanoo purkaneensa sopimuksen, yrittäjä kiistää tämän. Kirjoituksessa mainittu Eezy-osuuskunta, joka on erikoistunut laskutuspalveluiden tarjoamiseen, on laskuttanut kaupunkia firmoille aikaisemminkin joita PRH ei tunne. Mikä on virkamiesten rooli yritysten taustojen tarkistusten suhteen? Hyvä kysymys.

Urakoitsija katosi kaatopaikkatalojen työmaalta – ”puhdas purkupuu” olikin jätettä

(AL 4.10.16) Purkujätteet kuljetti kaatopaikkatalojen työmaalta pois Tammermaan kuljetus. Erolan kautta kaikenlaista purkujätteitä oli kuitenkin ehditty viedä aiemmin Juhansuon risunkaatopaikalle.

Mikä on Tampereen Tilakeskuksen vastuu asian hoidossa? Sieltä ei ole kommentoitu, kuinka paljon purku-urakka ja Juhansuon risunkaatopaikan siivous lopulta maksoi.

Vastuulliset maksamaan itse kustannukset.

************

Elämää ambulanssifarssin jälkeen

Muistanette syksyn 2014 ja PSHP:n valtuuston päätöksen, jolla säilytettiin 5 ambulanssia maakunnan reuna-alueilla. Tampereen kaupunki lähti siitä, että ambulanssit poistetaan säästösyistä. Kaupungin konseptit sekosivat, kun minä, Ossi Aho, rohkenin äänestää ambulanssien säilyttämisen puolesta. Äänet menivät niin tasan, että minun ääneni olivat ratkaisevassa asemassa. tein majesteettivirheen ja kyllä siitä puhuttiin ja paheksuttiin selän takana. Kukaan ei tullut arvostelemaan kasvokkain.

Tästä oli kysymys. Haettiin alunperin 0,2 milj.euron säästöä. Kova juttu, talousarviota muutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon osalta, " mikä nostaa Tampereen kustannuksia 0,2 M€. Ensihoitopalvelun menot nousevat ensi vuonna vuoden 2013 noin 7,4 milj. eurosta 8,6 milj. euroon (16 %). Valtuusto päätti palvelutilauksen kuitenkin 8,018 milj.euroon.

Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa, että ensihoitoon oli käytetty 7,707 mijl.euroa, ts. 0,311 milj.euroa (3,9 %) palvelutilausta vähemmän. Päätökseni oli silloin oikea. Arvotonta meuhkaamista PSHP:n päätöksen jälkeen.

************

Talouden suunta on erittäin huolestuttava

Kaupunginvaltuustossa 14.3.16 käsiteltiin vuoden tilinpäätösennustetta 2015. Tilinpäätös osoittaa 38,4 milj.euroa alijäämää!

Alla olevasta taulukosta näkyy, mitä tällä valtuustokaudella on tapahtunut. Vuoden 2013 talousarvion vahvisti edellinen kaupunginvaltuusto.

Tampereen talouden kehitys 2013-15 (1000 €)

TP 2013

TP 2014

TP 2015

Muutos €, h 2013/2015

Muutos %2013/2015

Asukasmäärä 31.12.

220446

223004

225154

4708

2,1

Kaupungin henkilöstö 31.12 ^x)

13922

14080

14092

170

1,2

Henkilöstömenot

667934

676971

685600

17666

2,6

Henkilöstömenot euroa/hlö/vuosi

47,977

48,080

48,652

0,675

1,4

Työllisyys 31.12. henkilöä

110394

111936

113259

2865

2,6

Velka €/työllinen 31.12.

3565

3348

3521

-44

-1,2

Työttömyys 31.12. henkilöä

18848

20115

21356

2508

13,3

Toimintatuotot

366880

401974

412636

45756

12,5

Valmistus omaan käyttöön

100979

27015

22459

-78520

-77,8

Toimintamenot

-1552667

-1519354

-1558523

5856

-0,4

Toimintakate

-1084808

-1123428

-1090365

5557

-0,5

Toimintamenot, euroa/asukas

-7043

-6813

-6922

-121

1,7

Verotulot

831437

870103

886853

55416

6,7

Verotulot, euroa/asukas

3772

3902

3939

167

4,4

Valtionosuudet

302259

300495

298432

-3827

-1,3

Valtionosuudet, euroa/asukas

1371

1347

1325

-46

-3,4

Vuosikate

67136

83261

63333

-3803

-5,7

Vuosikate, euroa/asukas

305

373

287

-18

-5,9

Poistot

-83670

-88166

-103134

19464

-23,3

Vuosikate, % poistoista

80

94

63

-17

-21,3

Tulos

44

-19281

-38397

-38441

87365,9

Nettoinvestoinnit

-148389

-217497

-222180

73791

49,7

Investointien tulorahoitus %

47

39

30

17

36,2

Lainakanta 31.12.

393512

374743

398831

5319

1,4

Lainat, euroa/asukas

1785

1680

1771

-14

-0,8

Rahavarat 31.12

385348

240411

101149

-284199

-73,8

Rahavarat 1.1

95083

385348

240411

145328

152,8

Muutos

290265

-144937

-139262

-429527

-148,0

Kassan riittävyys pv

65

51

21

-44

67,7

x) Mikä lienee todellinen luku henkilöstömäärästä, kun kaupungin sivulta, avoimessa datassa on v. 2013 henkilöstömäärä 15150 ja v. 2014 15228 henkilöä.

Näihin lukuihin kun lisätään ratikasta (toivottavasti ei) aiheutuvat kulut, jäteveden keskuspuhdistamo, KansiAreena, jne... niin hukka perii. Suomen valtion luottoluokitusta on jo laskettu. Kohta tulee kolme salkkuherraa ja sanoo, mitä tehdään. Siinä ei neuvotella. Tämä on syytä ottaa huomioon myös Tampereella.

Ei hyvältä myöskään näytä peruspalvelujen hoito. Vanhukset ovat ensimmäisten joukossa kärsimässä kerskainvestointien tuomasta autuudesta! Jaha, Tampere sitten aloittaa (AL 18.3.) koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut löytääkseen 10 milj.euron säästöt. Tämä oli vain ajan kysymys.

Lasketaanpa miten 10 milj.euron säästö syntyy;

Henkilömäärä 2015

Henkilöstömeno eur/hlö/vuosi

Vaadittava säästö eur/pv

Säästö yht. eur/tpv/koko henkilöstö

3,5 tpv/yht./eroa

Esittämäni havainto/toimenpide	Mistä, miten miksi
1. Tilikartat ja kirjaamisohjeet Kuntaliiton ohjeiden mukaisiksi.	Ristiriitaisuuksia, puutteita, verrattaessa Kuntaliiton suosituksiin.
2. Kustannusten kirjaamisen seuranta, että menot kohdistuvat oikeille tileille. ”Kaatotilille” voi upottaa muualle kuuluvia kuluja.	Tarkempi valvonta. Vääristää tilinpäätöstä, kun menoja on kirjattu vikapaikkoihin. Liittyy myös yllä olevaan, puuttuu sopiva tili.
3. Eräissä tapauksissa, hankintojen tekemiseen oikeutettavien piiri on liian iso, karsittava. Kokonaisuus ei ole kenkään hallinnassa.	Korkeimpien viranhaltijoiden hankintapäätökset pääsääntöisesti tulevat tiedoksi otto-oikeuden käyttöä varten kh:lle ja lautakunnille. Ns. pienien tilausten seuranta on varmasti ongelmallista. Kuinka hyvin esimiehet hoitavat sarkaansa?
4. Hankintojen menettelytapoja tarkistettava. Ei ole perusteltua, että esim. vuosittain samanlaisena toistuvaan tapahtumaan pyydetään suunnitelma usealta konsulttitoimistolta, tai että saman asiakokonaisuuden suunnitteluun tarvitaan kaksi- tai useampia konsulttitoimistoja sekä tilauspyynnön perusteeton alimitoitus siten, että sitä paikataan lisätilauksilla jopa useilla. No, hankintalain määräys kilpailutuksesta voidaan näin sivuuttaa.	Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota. Tehokas valvonta ja puuttuminen asioihin tarvittaessa.
5. Yleensä konsulttien käyttö. Jokainen ”saranan siirto” ei kaipaa suunnittelutoimiston tekemää ohjetta. Kirjauksia myös asiantuntijapalveluksiksi, vaikka tosiasiassa eivät niitä ole.	Pormestariohjelmaan on kirjattu, että konsulttien käyttöön ja hankintamenettelyyn kiinnitetään huomiota.
6. Tutkittava, onko kaupungilla perusteltu tarve pitää sellaisia yrityksiä, jos vastaavia löytyy vapailta markkinoilta ja joiden toiminta pyörii kaupungin avustusten ja - ostojen varassa. Virka- tai luottahenkilön loppusijoituspaikaksi yritystä ei tarvita.	Kaupungin omistamien tai osaomistamien yhtiön oikeutus toimia vapailla markkinoilla, on tutkittava. Kunnan tehtävänä ei ole yritystoiminnan harjoittaminen.
7. Jäsenmaksut. Kaupungin toiminta ei vaadi jäsenyyttä kaikissa niissä yhteisöissä, joista nyt maksetaan.	Jäsenyydet tarkistettava ja jäsenyys sanottava irti niistä yhteisöistä, joihin kaupungin lain mukaan ei tarvitse liittyä eikä jäsenyys muutenkaan ole perusteltua. Osallistuminen kokouksiin kaupungin piikkiin ei ole peruste.
8. Avustukset ja palvelujen ostot, selkeytettävä. Avustusten käyttö yritystoiminnan tukemiseen eräissä tapauksissa on perusteltua, mutta onko eettisesti oikein antaa avustusta yritykselle, jota kaupunki käyttää asiantuntijana hankkeen vaikutusten arvioinnissa. Raportti on kylläkin tilauksen mukainen.	Avustuksia on mm. kumppanuus- ja toiminta-avustukset. Kuntaliiton suositus sanoo, että yhteisöt ovat avustukseen oikeutettuja. Liikeyrityksiä ei ole mainittu. Avustuspäätökset ja maksatus, ristiinvertailu tehtävä.
9. Sivutoimi-ilmoitukset ajan tasalle.	Tuli hallintosääntöön viimeisessä päivityksessä, että tehtävän tai toimen muuttuessa on tehtävä uusi sivutoimi-ilmoitus, jos yleensä on aihetta.
10. Huonoillekaan päätöksille ei voi mitään, jos ne toteutettu lain mukaisessa järjestyksessä.	Jos lähdetään tutkimaan, lista on pitkä. Nyt puhun investointeihin liittyvästä päätöksistä. Huonosta ja puutteellisesta valmistelusta ei ole ketään laitettu vastuuseen, ehkä käytäntöä on syytä muuttaa.
11. Tampereen vetovoimaisuus käy kalliiksi!	Vetovoimaisuutta hehkutettaessa, muistettava mainita, että Tampereelle muuttavista merkittävä osa on pienituloisia ja työttömiä. Verotulot eivät kasva samassa suhteessa, kuin muuttoliikkeestä aiheutuvat menot.

Tampereen talouden kehitys 2013-15 (1000 €)


	TP 2013	TP 2014	TP 2015	Muutos €, h 2013/2015	Muutos %2013/2015
Asukasmäärä 31.12.	220446	223004	225154	4708	2,1
Kaupungin henkilöstö 31.12 ^x)	13922	14080	14092	170	1,2
Henkilöstömenot	667934	676971	685600	17666	2,6
Henkilöstömenot euroa/hlö/vuosi	47,977	48,080	48,652	0,675	1,4

Työllisyys 31.12. henkilöä	110394	111936	113259	2865	2,6
Velka €/työllinen 31.12.	3565	3348	3521	-44	-1,2
Työttömyys 31.12. henkilöä	18848	20115	21356	2508	13,3

Toimintatuotot	366880	401974	412636	45756	12,5
Valmistus omaan käyttöön	100979	27015	22459	-78520	-77,8
Toimintamenot	-1552667	-1519354	-1558523	5856	-0,4
Toimintakate	-1084808	-1123428	-1090365	5557	-0,5
Toimintamenot, euroa/asukas	-7043	-6813	-6922	-121	1,7

Verotulot	831437	870103	886853	55416	6,7
Verotulot, euroa/asukas	3772	3902	3939	167	4,4

Valtionosuudet	302259	300495	298432	-3827	-1,3
Valtionosuudet, euroa/asukas	1371	1347	1325	-46	-3,4

Vuosikate	67136	83261	63333	-3803	-5,7
Vuosikate, euroa/asukas	305	373	287	-18	-5,9

Poistot	-83670	-88166	-103134	19464	-23,3
Vuosikate, % poistoista	80	94	63	-17	-21,3

Tulos	44	-19281	-38397	-38441	87365,9

Nettoinvestoinnit	-148389	-217497	-222180	73791	49,7
Investointien tulorahoitus %	47	39	30	17	36,2

Lainakanta 31.12.	393512	374743	398831	5319	1,4
Lainat, euroa/asukas	1785	1680	1771	-14	-0,8

Rahavarat 31.12	385348	240411	101149	-284199	-73,8
Rahavarat 1.1	95083	385348	240411	145328	152,8
Muutos	290265	-144937	-139262	-429527	-148,0

Kassan riittävyys pv	65	51	21	-44	67,7