TAMPEREEN TALOUDENPITOA

       

 

Tälle sivustolle olen koonnut kuntalaista koskettavaa taloustietoa.

© Ossi Aho

Lukuohje; käänteinen järjestys, viimeisin päivitys on ensimmäisenä.

Tästä suoraan politiikka-, tunneli-, ja katuratikkaosioon sekä etusivulle. Tänne kokoan tietoa hankkeista joihin on upotettu enemmän tai vähemmän rahaa. Suora yhteys tunnelimiinat sivustoon.

Viime- ja tällä vaalikaudella on keskusteluttanut kovasti nämä suurinvestoinnit. Tunneli, kansiareena, ratikka, jätevedenpuhdistamo, jne. Tässä taulukko, josta on nähtävissä valtuutetun käyttäytyminen eri hankkeista äänestettäessä sekä "äänen" hinta.

MAAHANMUUTON KUSTANNUKSISTA. Kannan korteni kekoon vapaan informaation levityksessä! Tampere maksaa myös osuutensa! Syksyllä 2017 vastattiin valtuustossa maahanmuuton kustannusten selvittämiseen, ei niiden selvittäminen ole mahdollista. Tuohan ei pidä lainkaan paikkaansa.

Huom. tekstissä on paljon linkkejä mm. Aamulehden sivuille. Lehti on muokannut esitysalustansa uusiksi, joten linkit ovat vanhemmissa jutuissa  katkenneet. Olen pahoillani tästä.


 
 

Alijäämäinen tilinpäätös vuodelta 2019 esitelty

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 16.3.2020 vuoden 2019 tilinpäätöstä. Tilikauden tulos muodostui 20 135 582,54 euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulosta käsitellään siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 1 904 630,15 euroa, Vahinkorahastosta tuloutetaan 225 468,47 euroa toteutuneiden menojen katteeksi, ja että tilikauden alijäämä 18 005 483,92 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämä -erään.

Edelleen, selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2020-2023 taloussuunnitelma on valmisteltu tasapainoon. Talousarvion menojen ylitykset, tuloksen alitukset ja investointimäärärahojen ylitykset esitetään hyväksyttäväksi.

Näin perustellaan

Tilinpäätöksessä todetaan, että vuoden 2019 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten mukaisesti.

Enpä tiedä? Kuntalaissa edellytetään, että talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan ja että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuitenkin TP 2019, s. 17 on kirjattu; "Vuoden 2019 alkuperäisessä talousarviossa tilikauden tulos oli 28,8 milj. euroa alijäämäinen. Valtuusto päätti vuoden 2019 aikana talousarviomuutoksista kolme kertaa. Talousarviomuutosten mukainen tilikauden tulostavoite oli 29,2 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviomuutokset kohdistuivat pääasiassa vuodelta 2018 siirtyneiden investointien uudelleenbudjetointeihin. Valtuusto lisäsi investointimenoja 37,3 milj. eurolla vuoden 2018 talousarvioon sisältyneiden investointien saattamiseksi valmiiksi. Ei mennyt ihan putkeen tämäkään, koska investoinnit jouduttiin toteuttamaan vain 155 milj. euron arvoisesti.

Tilinpäätöksessä on maininta uudelleenbudjetoinnista. Se on Tampereen oma termi. Kuntalaki, kirjanpitolaki, eikä yleisohje (19.4.2016) kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta sekä yleisohje (5.3.2018) kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, eivät tunne termiä ”uudelleen budjetointi.”

Uudelleen budjetoinnin sijaan pitää ottaa käyttöön vapaaehtoisten varausten muutokset. #Investointivaraus saadaan tehdä kunnassa vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla kunta voi varautua tulevina vuosina tehtävään kuntatalouden kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen. Investointivarauksella katettava kohde on yksilöitävä kunnan taloussuunnitelmassa.

Talousohjelmalla saavutettiin noin 29,2 milj. euron taloudelliset vaikutukset, mikä oli 2,5 milj. euroa tavoitetta enemmän. Konserniyhtiöiden ja rahoituserien osuus kertymästä oli 9,1 milj. euroa.

Tilinpäätöksen 90,4 milj. euron vuosikate kattoi suunnitelmapoistoista 81 prosenttia. Tärkeämpi luku on se, kuinka investoinnit rahoitettiin, tulorahoituksella 59 prosenttia. Ulkoiset nettoinvestoinnit olivat 153,9 milj. euroa. Koko kaupungin sisäiset erät sisältävät nettoinvestoinnit olivat 155,6 milj. euroa. "Nettoinvestoinnit toteutuivat 80,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä pääasiassa hankkeiden lykkääntymisen seurauksena. Suurin osa hankkeista on talonrakennushankkeita ja ne on budjetoitu uudelleen toteutettavaksi vuodelle 2020. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden kokonaismäärä oli 40,1 milj. euroa, ..." 

Mitä ihmeen silmänkääntötemppua tässä on yritetty? Vuoden 2019 talousarviossa investointien määräksi vahvistettiin 196,1 milj. euroa, v. 2019 1. LTA:ssa uudelleen budjetoitiin n. 38 milj. euroa ja tilinpäätöksessä todetaan säästyneeksi (uudelleenbudjetoituvaksi) tuo em. 80,6 milj. euroa, että investointien loppusumma oli 155,6 milj. euroa. Täysin tarpeeton siirto. Toimintakertomuksessa olisi voinut todeta, ilman talousarviomuutosveivauksia, että investoinnit toteutuivat n. 41 milj. euroa talousarviossa päätettyä vähemmän.  

Uudelleen budjetointi? Se on ihan Tampereen oma termi. Kuntalaki, kirjanpitolaki, eikä yleisohje (19.4.2016) kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta sekä yleisohje (5.3.2018) kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, eivät tunne termiä ”uudelleen budjetointi.
Uudelleen budjetoinnin sijaan pitää ottaa käyttöön vapaaehtoisten varausten muutokset. Investointivaraus saadaan tehdä kunnassa vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla kunta voi varautua tulevina vuosina tehtävään kuntatalouden kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen. Investointivarauksella katettava kohde on yksilöitävä kunnan taloussuunnitelmassa.

 Miksi tuollaisen operaatioon on ryhdytty, syy selviää pienellä sormiharjoittelulla Excel-taulukossa. Kysymys on Tampereen kaupungin erittäin huonosta talouden tilasta. Tapa, millä talousarviota muutetaan sen mukaan kuinka toiminta ja rahatilanne vaatii, ei ole lainmukaista toimintaa.

1) TA 2019 investointien tulorahoitus% on 28,9. Sen mukaan laina, 133,4 milj. euroa olisi riittänyt investointeihin (196,1 milj. euroa) siten, että lisää olisi pitänyt maksaa käyttömenoista n. 6. 1 milj. euroa lisää. 

2) LTA 2019:n investointien tulorahoitus% on 27,2. Sen mukaan laina, 133,4 milj. euroa olisi riittänyt investointeihin (204,4 milj. euroa) siten, että lisää olisi pitänyt maksaa käyttömenoista n. 15,3 milj. euroa lisää. 

3) TP 2019:n investointien tulorahoitus% on 58,7. Sen mukaan laina, 133 milj. euroa riitti investointeihin (155 milj. euroa) siten, että lainarahaa voitiin käyttää käyttömenoihin, lainojen korkoihin ja - lyhennyksiin n. 69 milj. euroa.   Ts. kun otetaan huomioon nostetut lainat 133 milj. euroa, lainanlyhennykset 44,4 milj, euroa ja korottomien lainojen lisäykset 34,7 milj. euroa, niin lainakanta kasvoi 124,3 milj. euroa. Lainasta meni nettolyhennyksiin 8,711 ja korkoihin 12,49 milj. euroa. Näin jäi käyttötalouden rahoitukseen n. 48 milj. euroa! Niin paljon kuin on puhuttu, että syömävelkaa ei oteta!

Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 3 337 euroa.

Tampereen kaupunkikonsernin tilikauden tulos oli 34,8 milj. euroa ylijäämäinen. Konsernin investointimenot olivat 392,5 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 4 005,1 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 37 prosenttia. Konsernilla oli lainaa 1 913,9 milj. euroa eli 8 034 euroa asukasta kohden.

Talousarvion toteumavertailu

Vuosi 2019 oli Tampereen kaupunkistrategian 2030 Tampere - Sinulle paras toinen toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2019 talousarviossa strategian pohjalta kymmenen koko kaupunkia koskevaa toiminnan tavoitetta ja palvelualueille yhteensä 37 tavoitetta. Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin kolme tavoitetta ja liikelaitoksille yhteensä 13 tavoitetta. Tytäryhteisöille asetettiin yhteensä 110 tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa.

Talousarvion toiminnan tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan. Talousarviossa tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia, pois lukien tytäryhteisöille asetetut tavoitteet.

Kaupunkistrategiasta johdetuista 47 toiminnan tavoitteista 22 toteutui ja neljä toteutui osittain. 16 tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta ja viisi tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen 16 tavoitteesta 12 toteutui ja yksi toteutui osittain. Tavoitteista kaksi jäi kokonaan toteutumatta ja yhden tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida. Tytäryhteisöjen 110 toiminnan tavoitteesta 66 toteutui ja 11 toteutui osittain. 30 tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta ja kolme tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida.

Tamperelaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Ikäihmisten palveluissa onnistuttiin tavoitteen mukaisesti laitoshoidossa olevien ikäihmisten määrän osalta. Myös lastensuojelun asiakasmäärän kehitystä koskeva tavoite saavutettiin alustavien väestötietojen perusteella, joskin lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Pitkäaikaisasunnottomien määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Erityistä tukea tarvitsevien osalta kelan työttömyysturvan saajien sijoittuminen aktiivitoimenpiteeksi luettaviin palveluihin laski viisi prosenttia vuoden takaisesta, vaikkakin oli edelleen 37 prosenttia korkeammalla tasolla kuin ennen työllisyyskokeilun alkua. Digitaalisten palvelujen käyttöönotto on ollut suunniteltua hitaampaa, eikä digitalisaatiolla tavoiteltavia tuottavuushyötyjä pystytty todentamaan.  

Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat osittain. Raitiotien osan 1 rakentaminen eteni suunnitellusti, mutta raitiotien osan 2 suunnitteluun liittyvä tavoite toteutui sen sijaan osittain. Rakennuslupaprosessin kesto ei lyhentynyt tavoitteiden mukaisesti eikä kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuuden kasvattamisessa pyöräilymäärien sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien osalta saavutettu tavoitetasoa. Myöskään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen tavoitetta ei saavutettu.

Tampereen työllisyystilanteessa tapahtui vuoden aikana lievää negatiivista kehitystä. Tampereen työttömyysaste nousi joulukuussa 2019 11,6 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömien määrä ja työttömyysaste kasvoivat. Työmarkkinatuen kuntaosuus ei pienentynyt tavoitteiden mukaisesti, vaan toteutui 2,4 milj. euroa pienempänä kuin vuotta aiemmin ja 1,2 milj. euroa pienempänä vuoden 2018 vuosisuunnitelmaan verrattuna. Myöskään ammatillisen koulutuksen negatiivisten eroamisten määrän osalta ei saavutettu tavoitetasoa.

Tampereen vetovoima kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunkina on kasvanut strategian tavoitteiden mukaisesti, mistä yhtenä osoituksena on kaupungin keskeisten kohteiden vierailijamäärien kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Suurinta kasvu oli Muumimuseossa sekä Tampereen Taidemuseossa. Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten matkailijoiden määrä ei kuitenkaan saavuttanut asetettua kasvu­tavoitetta, vaan laski 15,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kaupunkitasoiset, organisaation toimintakykyyn liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, pois lukien sairauspoissaolojen ja nettomenojen kasvun negatiivinen kehitys. Kaupungin vuoden 2019 tilikauden tulos toteutui asetettua tavoitetta parempana, mutta jäi silti 20,1 milj. euroa alijäämäiseksi.

Liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteet saavutettiin pääosin suunnitellusti. Suurimmat haasteet liittyivät sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrän vähenemiseen sekä vesijohtoverkoston laskennallisen uusiutumisajan vuosimäärään.

***********************

 

Talousarvio voimassa vasta kuukauden - esitetään jo muutoksia

Kuntalain 110.5 § edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Sen vuoksi tuntuukin ihmeelliseltä, että talousarviovuodesta on kulunut yksi kuukausi kun jo esitetään talousarvioon muutoksia, ottaen huomioon, että 2 momentin mukaan tiedossa olevia menoja ja tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Lyhytjänteistä taloudenhoitoa!

Tampereen kaupunginhallitus käsittelee 4.2.2020  § 52 kuluvan vuoden talousarviomuutoksen, vaikka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion vasta 18.11.2019. Talousarviossa nettoinvestoinnit olivat 200,1 milj. euroa. Valtuuston hyväksymät vuoden 2019 nettoinvestoinnit olivat yhteensä 234,5 milj. euroa.

Vuoden 2020 talousarvion investointeihin tehdään muutoksia, koska marraskuun 2019 toteuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen mukaan nettoinvestointien kokonaismäärä on jäämässä 179,9 milj. euroon, mikä on 54,6 milj. euroa alle valtuuston hyväksymän tason. Investointien lopullinen toteuma vuonna 2019 ei ole vielä tiedossa, mutta on mahdollista, että investoinnit toteutuvat nyt arvioitua pienempänä.

Mitä tapahtui, kun vuodelle 2018 ja 2019 annettiin samanlainen investointien lisäystalousarvio? Vuoden 2018 tilinpäätöksestä käy ilmi, että investointien toteutuma oli lähempänä alkuperäistä talousarviota kuin lisätalousarviossa päätettyä määrää. Sama näyttää olevan tulossa 2019 tilinpäätösennusteen mukaan.

Ts. aivan tarpeeton toimenpide, ja onkin kysyttävä, miksi lisätalousarvio tehdään, kun valtuuston päättämä alkuperäinen talousarvio olisi riittänyt hyvin toteuttamaan ne investoinnit mistä oli päättänyt?

Vielä, #LTA2020, nettoinvestointeja lisätään n. 40 milj. euron edestä, mutta ei kerrota mistä otetaan rahat, kassasta vai?

Valtuustossa puhuttiin uudelleen budjetoinnista. Se on Tampereen oma termi. Kuntalaki, kirjanpitolaki, eikä yleisohje (19.4.2016) kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta sekä yleisohje (5.3.2018) kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, eivät tunne termiä ”uudelleen budjetointi.”

Uudelleen budjetoinnin sijaan pitää ottaa käyttöön vapaaehtoisten varausten muutokset. Investointivaraus saadaan tehdä kunnassa vastaista hankintamenoa varten. Investointivarauksen avulla kunta voi varautua tulevina vuosina tehtävään kuntatalouden kannalta merkittävään investointiin keräämällä sitä varten tuloja etukäteen. Investointivarauksella katettava kohde on yksilöitävä kunnan taloussuunnitelmassa.

Talousarviomuutoksen on valmistellut talousjohtaja Jukka Männikkö, niin kuin sääntöjen mukaan kuuluu tehdäkin.

Samassa kokouksessa, § 53, esitetään, että kaupunki sitoutuu 1,6 milj. euron suuruisen lainan myöntämiseen KOy Tampereen Monitoimiareenalle odottamattomien kustannusten varalle, sekä edelleen

Kaupunki sitoutuu enintään 2 milj. euron suuruisen lainan myöntämiseen KOy Tampereen Monitoimiareenalle vuokralaisista aiheutuvien muutostöiden rahoittamiseksi.

"Pankkirahoituksen ehtojen mukaan pankit edellyttävät ennen ensimmäistä lainannostoa, että sijoittajien tulee vielä hankkia 4,0 milj. euron suuruinen lisärahoituspuskuri hankkeen odottamattomien kustannusten varalle. Tämän puskurin tarkoituksena on toimia ensisijaisena rahoituksena pankkeihin päin, mikäli hankkeessa ilmenisi jotain odottamatonta, eikä pankkien tarvitsisi ensimmäisenä myöntää hankkeelle lisää lainaa."

Konsernijohtaja oikeutetaan hyväksymään velkakirjojen ehdot ja että vuoden 2020 talousarviota muutetaan siten, että antolainoihin lisätään 3,6 milj. euroa. Miksi em. pankkien vaatimusta ei otettu huomioon hankkeen kustannusarviota tehdessä?

Lainaesityksen ja talousarviomuutoksen on valmistellut liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen.

Mielenkiintoista, samaan aikaan uutisoidaan hankkeen myöhässä olosta!

Päättämässä olivat:

Lyly Lauri, pj (sdp), Kummola Kalervo, 1. vpj (kok), Mustakallio Jaakko, 2. vpj (vihr),  Salmi Pekka, 3. vpj (sdp), Asplund Kirsi-Maarit (ps), Haapa-aho Olga (vihr), Kaivonen Kirsi (sdp), Liimola Anne (sdp), Kiili Kalle (kesk), Minkkinen Minna (vas), Sasi Ilkka (kok), Tulonen Irja (kok) ja Helimo Matti, vara (vihr).

AL uutisoi 3.2.2020, että Tampere sai sijoituksillaan yli 4 miljoonan euron tuotto, samaan aikaan kuitenkin lainamäärä kasvoi yli 120 miljoonaa. Mahtava yhtälö, lainamäärä kasvoi 124 milj. euroa ja sijoitusten tuotto oli yli 4 milj. euroa ja korkoihin meni 13,8 milj. euroa. Tamperelaista kohden laskettuna lainamäärä on 3 337 euroa. Vuotta aiemmin jokaista kaupunkilaista kohden lainaa oli 2 847 euroa. Mahtavaa!

Kaupunginvaltuusto vahvisti kh:n esitykset 17.2.2020 lisätalousarviosta ja lainavaltuuksista monitoimiareenalle. Ps jätti molempiin muutosesityksen.

------------------------

Tampereen kaupungin Konsernihallinnon toimintasäännön mukaan talousyksikkö vastaa mm. seuraavista asioista; – talousarvion ja -suunnitelman ohjaus ja valmistelusta ja investointien suunnittelun ohjauksesta.

Onko tässä tapahtunut toimivallan ylitys, koska Konsernihallinnon toimintasäännön mukaan liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalla ei ole toimivaltaa tehdä talousarviomuutoksia?

Onko vastaava toimivallan ylitys tapahtunut päätöksen, kv 11.3.2019 § 44, Helsingin ja Tampereen välisen ratakäytävän kehittämiseksi perustettava Suomirata Oy -hankeyhtiö -valmistelun ja käsittelyn aikana?

"Tampereen kaupunki lähtee osakkaaksi perustettavaan Suomirata Oy -hankeyhtiöön, mikäli suunniteltujen osakkaiden välille solmitaan ratakäytävän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden mukaiset sopimukset.

Tampereen kaupunki merkitsee perustettavan Suomirata Oy:n osakkeita enintään 4,0 miljoonalla eurolla.

Talousarvioon lisätään kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin 4,0 miljoonaa euroa.

Päätösesityksen ja siihen liittyvän talousarviomuutoksen olivat valmistelleet johtajat Mikko Nurminen ja Teppo Rantanen. Mikko Nurminen on Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Teppo Rantanen Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja.

------------------------

Tampere tiedotti 5.2.20202, että vuoden 2019 tilinpäätös on ennakkotietojen mukaan n. 18 milj.euroa alijäämäinen. Tulos on merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna (-58,8 miljoonaa) ja myös 2019 vuosisuunnitelmaa parempi (-29,2 miljoonaa). Sinällään positiivinen uutinen. Toivotaan, että sama suuntaus jatkuu.

Kh 10.2.2020; "Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan ulkoiset nettoinvestoinnit ovat 153,9 milj. euroa.| Nettoinvestointien arvioidaan toteutuvan 80,6 milj. euroa valtuuston hyväksymää tasoa pienempänä. Investoinnit alittuvat erityisesti talonrakennushankkeiden aikataulumuutosten vuoksi."

***********************

 

Tilinpäätösennuste ei lupaa hyvää

Tampereen kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2019 tilinpäätösennusteen marraskuun lukujen valossa. Ennuste osoittaa 41,6 milj. euron ALIJÄÄMÄÄ. Merkille pantavaa on, että talousraportin 11/2019 mukaan investointien osuus on laskenut 234,5 milj. eurosta 179,9 milj. euroon, eli 54,6 milj. euroa!!

Lainaa nostetaan talousarviossa päätetty määrä 133 milj. euroa. Ottaen huomioon, että investointien tulorahoitus% on 64, niin investointeihin käytetään tulorahoitusta 115,1 milj. euroa ja lainarahoitusta 64,7 milj. euroa. Näin ollen lainasta jää SYÖMÄVELAN katteeksi 68,6 milj. euroa. Etteikö muka investoinneilla ole merkitystä kaupungin talouteen?

Tampereen kaupungin verotulojen suhteellinen kehitys oli viime vuonna omaa luokkaansa suurten kaupunkien keskinäisessä vertailussa. Tampereen verotulot kasvoivat 6,5 prosenttia. Vaikka verotulojen kasvu on ollut vahvaa, mutta ei ole syytä röyhistää rintaa, sanoo talousjohtaja Jukka Männikkö.

Vaikka Tampereen kaupungin tulopohja menee parempaan suuntaan, ei positiivinen kehitys kykene nostamaan talouden päätä pinnalle. Tampereen talous on edelleen tuntuvasti alijäämäinen.

Verotulot

Tampereen vuoden 2019 verotulot ovat noin 974 miljoonaa euroa. Kasvua on tilinpäätösennusteen mukaan 59,5 miljoonaa euroa vuodesta 2018.

Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 41,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

– Ansiotulokehitys on ollut hyvä. Työllisyys on kohentunut ja väkimäärä kasvanut. Kaupunkiin on muuttanut kohtuullisen hyvää palkkatuloa ja eläkettä saavia, Männikkö sanoo. Tilanne on muuttunut, työttömyyden lasku on päättynyt ja kääntynyt vuoden takaiseen verrattuna nousuun.

Kiinteistöverot kasvavat 12 miljoonaa euroa noin 88 miljoonaan euroon. Taustalla on kiinteistöveroprosentin nosto ja uudet kiinteistöt.

Yhteisöverokertymä on noin 77 miljoonaa euroa. Vuoteen 2018 verrattuna yhteisöveron määrä kasvaa noin 5,9 miljoonaa euroa eli 8,3 prosenttia.

Nettomenot

Tilikauden tulos on jäämässä 41,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä on 12,2 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston hyväksymää muutettua talousarvioita heikompi. Nettomenojen kasvua ei ole kyetty pitämään aisoissa. Menot kasvavat yli 4 prosenttia, kun tavoite oli hieman yli 2 prosentin kasvuvauhti.

Männikkö toteaa, että kaupunki on pitänyt palvelut paremmassa kunnossa kuin mihin rahat riittävät. Merkittävä kommentti.– Kulujen kasvu pitää pystyä hidastamaan. Valtavan iso kysymys on, miten se saadaan tehty, Männikkö sanoo.

Tilinpäätösennusteessa Tampereen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kirjoittaa, että korjaavia toimenpiteitä on tehty, mutta tsapainoinen talouskehitys edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista koko kaupunkikonsernin tasolla.

Tilinpäätösennusteen mukaan vertailukelpoiset henkilöstömenot ovat kasvaneet lähes 28 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

Murheenkryyni on edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kehitys. Lautakunnan toimintakate on ylittymässä vuosisuunnitelmasta 19,2 miljoonalla eurolla. Pääsyynä ovat erikoissairaanhoidon palvelujen, vammaispalvelujen ja lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen ylitykset.

Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostot ovat ennusteen mukaan ylittymässä 8,9 miljoonalla eurolla.

– On aivan väärä käsitys, että kaupunki budjetoi liian vähän erikoissairaanhoitoon, Männikkö sanoo. No, miten sen nyt ottaa! Kun kaupunki tekee alijäämäisen budjetin, niin kyllä se koskee myös erikoissairaanhoitoa. Ratkaisuja menojen hillintään ja budjetin pitävyyteen on haettu, mutta tuloksetta.

Lainataakka

Kaupungin lainataakka jatkaa kasvuaan. Lainakanta oli viime vuoden lopussa noin 790 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa on 3 305 euroa. Vuoteen 2018 verrattuna asukaskohtainen lainakanta kasvaa 455 eurolla.

Investointisumma alittaa vuosisuunnitelman n. 56 milj. eurolla. Selityksenä on asunto- ja kiinteistölautakunnan alaisten talonrakennushankkeiden viivästyminen. Viivästyminen vai viivästyttäminen?

Nyt on lähdetty, ellei uhkailulinjalle niin painostamaan kuitenkin. Perusteluissa on kappale, jossa lukee; "Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, johtokuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, pormestari, apulaispormestarit, konsernijohtaja, konserniyksiköiden johtajat, palvelualueiden johtajat, palvelujohtajat, liikelaitosten johtajat, sekä johtosäännöissä määrätyt toimielinten esittelijät."

Jos kirjauksella on tarkoitus vaikuttaa 2019 talouteen, se on auttamattomasti myöhässä. Tämän vuoden taloudenpidon ohjeistukseen sopii kyllä hyvin. Asia on kyllä niin, että ensisijaisesti kunnanhallitus vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta, koska se on toimielin, joka valmistelee päätökset ja talousarvion valtuuston päätettäväksi.

Mielestäni, paras kirjaus mitä raportista löytyi, oli seuraava; "investointien ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 4,6 milj. eurolla, koska sijoituksen Suomi-rata-hankeyhtiöön ei toteudu vuoden 2019 aikana ja kaupunginhallituksen käyttöön varatusta 2 milj. euron määrärahasta ennustetaan jäävän käyttämättä 0,63 milj. euroa." Voisiko sen paremmin sanoa? Jos ei tunne asiaa, tuolla se ei ainakaan kirkastunut.

Valtuusto käsitteli tilinpäätösennustetta 27.1.2020.

Historiallinen hetki, Suomen pääministeri Sanna Marin osallistui valtuuston kokoukseen.

2020


 

2019

Tampereen talous kyntää ennätyshuonoissa talousluvuissa - veronkorotuskaan ei taida auttaa

Talouskatsaus 10/2019

• Tilikauden tulosennuste on 46,2 milj. euroa #alijäämäinen, mikä on 17.0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi
• Tulosennuste parani syyskuusta 1,2 milj. euroa, toimintakate-ennuste parani 0,7 milj. euroa, poistoennuste pieneni 0,8 milj. euroa ja verorahoitusennuste heikkeni 0,3 milj. euroa
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat Sosiaali- ja terveyslautakunnan 19,5 milj. euron ja Elinvoima- ja osaamislautakunnan 3,1 milj. euron toimintakatteen ylitysennusteet
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 47,6 milj. euroa (4,0 %)
• Verorahoituksen ennuste on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi
• Kunnallisverotuloja on kertymässä 35,6 milj. euroa (4,6 %) vuotta 2018 enemmän. Kunnallisverotulojen ennustetta heikennettiin elokuussa 27,5 milj. euroa.
• Henkilöstömenojen ennuste ylittää vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla.

Talousohjelman toteuttamisen vaikutukset 2019 eivät pure riittävästi. Runsaasta muuttoliikkeestä huolimatta, verotulojen arvellaan jäävän 14 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmäksi.

Investoinnit 2019 ennuste, 189,8 milj. euroa (netto). Mikä alittaa vuosisuunnitelman 44,9 milj. eurolla. Investointien tulorahoitus 35,9 %.

Lainat 790,2 milj. euroa, 3305 €/asukas.

***********************

 

Millaiset vastavakuudet ovat olemassa?

Tampereen valtuusto vahvisti 18.11.2019 vuoden 2020 talousarvion ja päätti mm. tuloveroprosentin korottamisesta.

Talousarviokirjasta on luettavissa, että erityisesti antolainakantaa kasvattaa Tampereen Monitoimiareena Oy:lle myönnettävä 14,1 milj. euron suuruinen laina. PS:n Lassi Kaleva esitti muutostosta: ”Kansi- ja areenalle myönnettävälle lainalle edellytetään riittäviä vastavakuuksia". Kaupunginhallituksen ehdotus ilman mainintaa vastavakuuksista hyväksyttiin äänin 62-5.

Onko tästä vedettävissä johtopäätös, että kun kaupunki ottaa velkaa ja lainaan sitä eteenpäin, niin riittävät vakuudet kiinnostavat vain 5 valtuutettua? Kuitenkin kuntalaki edellyttää, että kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Lainattava summa on sen verran merkittävä, että onko valtuuston tietoon tuotu muussa yhteydessä vastavakuudet ja mikä elin ne on hyväksynyt?

Riittääkö monitoimiareenan rakentajayhtiön resurssit hankkeen läpiviemiseen, kun Rakentajalehti analysoi (31.10.2019), että on laadittu ohjelma pelastamaan yhtiö; saneerausohjelma, yt -neuvottelut ja 12 prosentin hybridilaina.

Tamperelaisille hankkeen puuhamiehille tämä tietää (saattaa) unettomia öitä.

***********************

 

#Veronkorotus hyväksyttiin äänestyksellä

Tampereen talousarvion käsittely 18.11.2019. Pormestari Lauri Lylyn vuoden 2020 talousarviossa esitettiin 0.75 prosenttiyksikön veronkorotusta. Tämä nostatti odotetusti porua valtuuston oikealla laidalla. Lauri Lyly taitavuus neuvottelijana tuli näkyviin, kun valtuustoryhmien neuvotteluissa veronkorotusesitys laskettiin 0,5 prosenttiyksikköön. Silloin suurin osa koalitiosta oli valmis hyväksymään muutetun talousarvion, joskin osa pitkin hampaina, "tämä "pieni korotus voidaan hyväksyä, mutta tämän jälkeen ei." Turhaa tohinaa, kaikki tietävät, että samassa tilanteessa ollaan 4 - 5 vuoden kuluttua. Näin on käynyt aikaisemminkin.

Yksi asia on tabu, investoinnit. Siitä ei haluta käydä keskustelua, vaikka voidaan osoittaa, että investointien jäädyttäminen ei merkitse käyttötalousinvestointeihin puuttumista.

Toisaalta on aika absurdi tilanne, kun samanaikaisesti puhutaan veronkorotuksista, kaupunki tiedottaa, että Tampereen Ratapihankadun vanhan #tavara-aseman siirto etenee. Tampereen kaupunki ja Kreate Oy tekivät urakkasopimuksen tavara-aseman siirrosta ma 18.11.2019. Tavara-aseman uusi paikka on Ratapihankadun toisella puolella Morkun tontilla. Rahoituksen varmistuttua käynnistettiin hankintamenettely uudelleen ja urakoitsijaksi valikoitui Kreate Oy 2,68 miljoonan euron tarjoushinnalla.

Veronkorotusta vastusti 9 valtuutettua.

Ps; Kaleva Lassi, Luoto Heikki, Puisto Sakari
TaPu; Grönroos Arto, Oksanen Lasse, Schafeitel Yrjö
Kok; Axen Erkki
Sdp; Kivistö Anneli
VaTa; Raevaara Aarne

Varsin moni valtuutettu, joka oli julkisuudessa veronkorotusta vastaan, hyväksyi 0,5 prosenttiyksikön korotuksen. Takinkääntäjiä oli runsaasti, erityisesti kokoomuksen  ja keskustan ryhmissä.

Täytyy sanoa, että pormestari Lauri Lyly osaa taustansa vuoksi neuvottelutaktiikan. Ensi tehdään korkeampi esitys, ikään kuin koepalloksi. Jos todetaan, että on liikaa vastalauseita, lasketaan tavoitetta hieman, niin saadaan näin mukaan useampi. Varsin moni meni tähän lankaan, tunteella, hei, me voitettiin!

***********************

 

Tampereen vuoden 2020 talousarvio annettu

Nyt on kovat piipussa, pormestari Lauri Lyly haluaa talouden kuntoon tuloveronkorotuksella! Lylyn mukaan olemme tilanteessa, jossa kunnallisveron tuloveroprosenttia on tasapainon saavuttamiseksi ja vastuullisen taloudenpidon varmistamiseksi korotettava 19,75 prosentista 20,50 prosenttiin. Onko viesti kulkenut ja lieneekö päätökseen vaikuttanut se, että EU tutkii Suomen valtion toimia kuntalain lisätalousarviota koskevan asiassa?

Veroprosentin 0,75 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus kaupungin verotuloihin on noin 30 miljoonaa euroa. Tosiasia on, että Lyly valitsi helpomman tien valitsemalla veronkorotuksen, sillä lakaistaan ongelma vain maton alle. Rakenteisiin ja investointeihin ei puututa

Verojen korotus ei ole missään olosuhteissa ainoa riittävä ratkaisu. Samanaikaisesti asetamme tavoitteeksi, että nettomenojen kasvu hidastuu tulojen mahdollistamalle tasolle. Tämä tarkoittaa enintään noin 3 prosentin nettomenojen vuosikasvua vuosina 2021–2023.

Vuoden 2020 talousarviossa vuosikate on 112,9 milj. euroa ja tilikausi päätyy 0 tulokseen. Investoinnit ovat 200,2 milj. euroa, joka on n. 10 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Investointien tulorahoitus 56 %. Jos kiinnostaa, miten vuoden 2020 investointisuunnitelmia on valmisteltu eri lautakunnissa voit katsoa täältä.

Ei ollut halua puuttua investointeihin, olisi pitänyt olla rohkeutta pysäyttää toistaiseksi kaikki toimenpiteet ratikan 2.vaiheen osalta, Näsijärven rantatäytön, 0-kuituoperaation osalta ja kohdistamattomien rakennuskohteiden osalta. Tällä tavoin olisi säästöjä löytynyt lähelle 30 milj. euroa, jolla voisi välttää veronkorotuksen.

Esityksen mukaan verorahoitus nousee veronkorotuksen myötä 8,2 %. Muuten se olisi 5,5 %. Nettomenot kasvavat 4,5 %.

Talousarviokirjasta löytyy mielenkiintoisia lukuja useamman vuoden ajalle. Hiedanrannan pilaantuneiden maiden vaihtoon 2 milj. euroa. Hiedanrannan ehdolliseen (myyntivoittoihin sidottu) pilaantuneisiin maihin ja esirakentamiseen2021-2027 8,9 milj. euroa. #Vaitinaron rantatäyttöön on varattu 20,3 milj. euroa ja 0-kuidun pelastusoperaatio v. 2020 on poistettu, mutta vuosille 2020-2026 varattu 30,8 milj. euroa. (myyntivoittoihin sidottu)

Velkaa otetaan lisää. lainakanta vuoden 2020 lopussa 900,2 milj. euroa, asukasta kohti 3711 €.

************************

 

Tehostamistoimista huolimatta, talous ei oikene

Tampereen Kaupungin tammi-elokuun 2019 ulkoinen tulos oli 19,6 milj. euroa alijäämäinen, kun edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tulos oli 17,5 milj. euroa alijäämäinen.

Valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos on 29,2 milj. euroa alijäämäinen. Elokuun tilanteen perusteella laadittu koko vuoden tulosennuste on 46,5 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 17,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Kaupunkitasolla ennustetta on heikentänyt verotulojen ennustettu toteutuminen 10,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommin. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 22,3 milj. euroa budjetoitua heikompana. Tilinpäätösennusteessa toimintakatteen eli nettomenojen arvioidaan kasvavan 48,9 milj. euroa (4,1 %). Vuonna 2018 toimintakatteen muutos oli 3,7 %.

Suurimmat ylityspaineet ovat sosiaali- ja terveyslautakunnalla, jonka toimintakate-ennuste on 21,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan ylitysennuste on 1,1 milj. euroa. Suurimmat ylitykset ovat varhaiskasvatuksen henkilöstökuluissa, palvelusetelipäivähoidossa ja koulukuljetuskustannuksissa.

Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate-ennuste on yhteensä 3,0 milj. euroa budjetoitua heikompi. Merkittävimpinä syinä ylitykseen ovat ammatillisen koulutuksen henkilöstömenojen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen.

Yhdyskuntalautakunnan toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana, mikä aiheutuu toimintatuottojen alittumisesta maanvastaanoton, katulupamaksujen ja asemakaavoituksen osalta. Voisi sanoa, mitä minun uneni tiesi? Ennustin pysäköintimaksujen korotuspäätöksen yhteydessä, että vaikutus tulee olemaan negatiivinen,

Verotulojen ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 10,5 milj. eurolla ja valtionosuuksien ylittävän vuosisuunnitelman 10,2 milj. eurolla.

Nettoinvestointien tilinpäätösennuste on 197,6 milj. euroa. Suurimmat nettoinvestoinnit ovat asunto- ja kiinteistölautakunnan 70,6 milj. euron investoinnit, yhdyskuntalautakunnan 68,2 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Vesi Liikelaitoksen 31,5 milj. euron investoinnit.

Vuosikate-ennuste on 67,3 milj. euroa, mikä kattaa 59 % tilinpäätösennusteen nettoinvestoinneista.

Kaupungin lainakannan ennuste on 790,2 milj. euroa, mikä on 119,7 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärän ennuste on 3 305 euroa.

Kaupunginhallitus on edellyttänyt kaupungin toimintayksiköiltä talouden tehostamistoimenpiteitä, jotta voidaan talousarviota uhkaavat ylitykset välttää. Elokuun toteuman perusteella arvioidaan talousohjelmalla saavutettavan kuluvana vuonna noin 28,8 milj. euron vaikutukset, vaikka kaikkia asetettuja tavoitteita ei vuonna 2019 saavuteta.

Kaupunkikonsernin tulosennuste on 16,4 milj. euroa. Tulos paranee merkittävästi edellisvuodesta kaupungin verotulojen kasvun sekä vuotta 2018 rasittaneen satunnaisen kulun vuoksi. Tulosennuste on 69,2 milj. euroa edellisvuotta parempi. Konsernin investointiennuste on 438,7 milj. euroa (2018: 495,8 milj. euroa) ja lainakantaennuste 1 879,7 milj. euroa (2018: 1 718,8 milj. euroa).

Tampereen työllisyystilanteen hyvä kehitys on hidastunut kuluvan vuoden aikana. Kaupungin työttömien määrä nousi elokuussa 3 % (374 henkilöä) vuoden takaisesta ja alle 25-vuotiaita työttömien määrä lisääntyi 280 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrän suhteen kehitys on ollut sen sijaan positiivista. Työttömiä oli elokuussa 1 195 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Tilanne heijastelee työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Koko vuoden ennuste on, että kuntaosuus pienenee 1,5 milj. euroa vuoden 2018 vuosisuunnitelmaan verrattuna, kun tavoitteena on 2,7 milj. euron lasku. 

Kaupungin kasvuvauhti on hidastunut kahteen viime vuoteen verrattuna. Kuluvan vuoden aikana väestö on kasvanut 2 153 asukkaalla, mikä on 455 asukasta vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona.

Tampereen tavoitteena on kasvaa kestävällä tavalla. Tavoitteen toteutumista tuetaan muun muassa kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta vahvistamalla. Positiivinen kehitys näkyy elokuussa joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvaessa 2,5 %, sekä pyöräilymäärien kasvaessa 2,1 %. Pyöräilyyn luotetaan kuin pukki sarviinsa, unohtaen täysin Tampereen maantieteellisen sijainnin ja vuoden ajat.

Tapahtumatarjonnalla on merkittävä vaikutus kaupungin vetovoimaan ja houkuttelevuuteen. Elokuussa keskeisten kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailukohteiden kävijämäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja Tampereella järjestettyjen kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumien määrä on säilynyt edellisen vuoden tasolla. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on kuitenkin laskenut tammi-heinäkuussa 19 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Mutta, kuinka paljon nämä hyödyttivät kaupungin kassaa, sitä ei kerrota?

Kaupungin toimintaa haastaa vaikea taloustilanne. Toteutumatta arvioidaan jäävän muun muassa kaupunkitasoiset tavoitteet koskien tilikauden tulosta, investointien tulorahoitusta sekä työvoimakustannuksia. Kaupunkitasolla myös sairauspoissaolojen määrä säilyy edelleen korkealla tasolla.

************************

 

Ratkooko Tampere vaikeaa yhtälöä?

Tällainen väite esitettiin Tampereen taloutta koskevassa AL 14.9.2019 artikkelissa. Yhtälö ei ole ensinkään vaikea, kun tunnustetaan tosiasiat ja myönnetään, että on harjoitettu virheellistä talouspolitiikkaa. Tampereella on ollut jo lähes 10 vuotta miinusmerkkiset tilinpäätökset, investoinnit -  ei palveluja ylläpitävät, ovat ylittäneet kaupungin talouden kantokyvyn.

Talousjohtajan mukaan Tampereella on vuodessa on 30-40 milj. euroa liikaa menoja suhteessa tuloihin. Kyllä, koska näin on, pitää katsoa mistä menoylitykset johtuvat. Kasvava kaupunki ja kasvavat palvelujen tarpeet, lisääntyvä väestö ja investoinnit, siinä ovat syyt, miksi rahat eivät riitä.

Koska enemmän kuin huono taloustilanne on jatkunut pitkään, siihen eivät mitkään kepulikonstit auta. Tilanne on nollattava, ja katsottava oikeasti mitä on tehtävissä. Kuntalaissa on ensimmäisenä määritelty, että kunnan tehtävänä on tuottaa asukkailleen hyvinvointia, ei investoida.

Lähdetään rakentamaan talousarviota siten, että ensin määritetään miten voidaan järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Rinnalla katsotaan kaupungin tulot, ts. verotulot, valtion osuudet, muut tulot. Sen jälkeen katsotaan, mitä investointeja tarvitaan em. päämärän toteuttamiseen ja miten varat näihin riittävät, kohtuullinen lainanotto mukaan lukien.

Tampereen kaupunginhallitus vahvisti 9.9.2019 investointiesityksen vuoden 2020 talousarvioon sekä vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmiin. Avaan myöhemmin v. 2020 talousarvion investointiosan valmistelua. Investointiesityksen käsittelyjärjestys ei mennyt ihan protokollan mukaan.

Tässä oma esitykseni Tampereen talouden #tasapainottamiseksi 2020. Löytyisi n. 32 milj. euroa helpostikin irrotettavaksi investoinneista siirrettäväksi käyttömenoihin.

Noudatetaan kaupunkistrategiaa ja talousarviota kuntalain edellyttämällä tavalla.

Ratikan 1. vaihe on pikkuhiljaa valmistumassa. Talouden #tasapainottamiseksi ja muutenkin on syytä ottaa aikalisä 2. osan sekä Hatanpään hukkapätkän rakentamispäätöksestä ja myöhentää niitä joitakin vuosia sekä kerätä käyttökokemuksia alkavalta liikenteeltä. Sen jälkeen katsotaan, miten edetään. Hienoa havaita, että muutkin ovat huomanneet saman.

Maistiaisiksi kh:n päätöksestä #talousarvion investointeja koskeva kohta; Rakennuskohteet; KOHDISTAMATON 2020/18,3 milj.euroa, 2021/15 milj.euroa, 2022/18, milj.euroa 2023/17,9 milj. euroa. Ts. 4 vuoden aikana käytetään 69,3 miljoonaa euroa siten, ettei niiden käyttökohdetta ole suunniteltu. Nämä rahat voi osoittaa suoraan sote- ja terveyspalveluihin. Tuollaisia epämääräisyyksiä ei pitäisi esitellä.

Mitä kaupunginhallitus on listannut? Helposti on erotettavissa eriä, joiden rakentamiseen esitettävät rahat voidaan osoittaa vaikkapa sote- ja terveyspuolelle kaupungin toimintojen siitä kärsimättä.

Ratikkakäytävän erillishankkeet, - 4 milj. euroa -> katujen kunnossapitoon.
Uudisrakentamisesta em. kohdistamaton, - 18,3 milj. euroa -> soteen.
Erikoisrakenteet, - 0,5 milj. euroa – soteen.
Ulkovalaistuksen LED-vaihdot, - 1,4 milj. euroa -> soteen.
Investointien suunnittelu, - 0,4 milj. euroa -> soteen.
Särkänniemi ja Mustalahti ja Näsinsilta, - 0,5 milj. euroa – soteen.
Ranta-Tampellan rakentaminen, - 1 milj. euroa -> soteen.
Kaupunkiympäristön suunnittelu, - 1 milj. euroa -> soteen.
Hiedanranta; pilaantuneet maat/esirakentaminen, - 2 milj. euroa -> soteen.
HR; Vaitinaron rantatäyttö, - 5,04 milj. euroa -> soteen. HR; Rakennusten kunnostaminen, - 1,1 milj. euroa -> soteen.
Kaupunkiympäristön suunnittelu, - 1,2 milj. euroa -> soteen.

Huomatkaa, ei tarvitse leikata investoinneista, jotka koskevat mm. kouluja, päiväkoteja, sisäilmakorjauksia, vastaavia.

Yt -neuvottelut käyntiin. Töiden järkeistäminen ja automatisoinnin myötä tarpeettomiksi tulleet henkilöt koulutettava uuteen tehtävään tai sanottava irti. Henkilöstön lomautus pitää myös olla listalla. Kaupunki ei voi olla erillinen turvapaikka, kun samaan aikaa tamperelaisissa yrityksissä käydään yt -neuvotteluja.

Karsittava hankintoihin oikeuttavien henkilöiden määrää. Delegointi on liian laajaa. Tämä on nähtävissä kaupungin ostolaskudatassa.

Kaupungin tehtävänä ei ole tukea taloudellisesti toimijoita, jotka korjaavat siitä hyödyn.

Kaupungin omistamien yhtiöiden olemassaolon oikeutuksen tarkastelu tiukalla seulalla. Ei tarpeelliset on lopetettava ja fuusioitava toiseen. Yhtiöitä ei pidä pitää yllä vain henkilöstön suoja- tai loppusijoituspaikan vuoksi.

Kasvavaan kaupunkiin voi tietysti vedota, mutta väestönmäärän kasvua on syytä seurata huolella, koska alkuvuoden muuttajien määrä romahti aikaisempiin vuosiin nähden.

Nyt on väläytelty myös tuloveroprosentin korotusta. En kannata, koska lähiaikoina on nostettu kiinteistöveroa, nostettu bussilipunhintoja, nostettu palvelumaksuja ja muita tariffeja, uutena veron kaltaisena maksuna on tuotu hulevesimaksu. Että, kyllä pitää muita keinoja löytyä kuin veronkorotukset.

************************

 

Tehostamistoimista huolimatta, talous ei oikene

Tampereen talouskatsauksesta poimittua. Tässä väliaikatietoja Tampereen taloudesta ajalta tammi-heinäkuu 2019.

Tilikauden tulosennuste on 31,4 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi.
• Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 27,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana.
• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan nähden ovat Sosiaali- ja terveyslautakunnan 20,6 milj. euron ja Elinvoima- ja osaamislautakunnan 3,9 milj. euron toimintakatteen ylitysennusteet.
• Nettomenojen kasvun ennustetaan olevan 54,0 milj. euroa (4,6 %).
• Verorahoituksen ennuste on 19,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi (kasvua edelliseen vuoteen nähden 7,1 %).
• Kunnallisverotuloja on kertymässä 61,1 milj. euroa (8,0 %) vuotta 2018 enemmän.
• Verotulojen toteutumiseen kohdistuu kuitenkin poikkeuksellisen suurta epävarmuutta tulorekisterin käyttöönottoon liittyvien ongelmien takia. On mahdollista, että osa kunnallisverotuloista tilitetään kaupungille vasta vuonna 2020.
• Henkilöstömenojen vertailukelpoinen kasvuennuste on noin 27,1 milj. euroa (4,5 %).
• Palkkaratkaisun vaikutus ennusteeseen on noin -14,0 milj. euroa.

Muutamia investointeja hidastamalla, myöhentämällä ja tarvittaessa poistamalla suunnitelmista, saadaan alijäämä lähes katettua. Ei tarvitse puuttua koulujen, päiväkotien, vast. palvelujen ylläpitoon liittyviin investointeihin, vaan niitä voidaan silti toteuttaa.

• Vuoden 2019 nettoinvestointien toteumaksi ennustetaan 209,8 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 25,0 milj. euroa.

• Merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan
    – Talonrakennushankkeet jäivät suunnitellusta alle 26,3 milj.euroa.
– Yhdyskuntalautakunta (pl. erikseen sitovat erät) 5,3 milj. euroa. Mielenkiintoista, vaikka #pysäköintimaksuja korotettiin, siitä huolimatta tulot jäävät alle suunnitellun. YLA on varaamassa lisärahaa pysäköinnin valvonnan tehostamiseen.
– Ammatillinen koulutus (elosa) jäi suunnitellusta alle 1,0 milj. euroa.
– Sivistys- ja kulttuurilautakunta (hypa) jäi suunnitellusta alle 2,3 milj. euroa

• Pysyvien vastaavien myyntitulojen ennuste on 24,5 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 15,5 milj. eurolla. Merkittävimmät poikkeamat:
– Asunto- ja kiinteistölautakunta - 15,6 milj. euroa. Onko niin, että kiinteistökauppa ei toteutunut toivotulla tavalla.

Ai niin, onko Tampereen vetovoima hiipumassa, kun tämän ajan väestön lisäys on n. 600 henkilöä? 3500 uuteen asukkaaseen on pitkä matka. Nyt on hyvä hengähtää ja katsoa tovi, mihin suuntaan väestönkasvu kehittyy.

Nyt on pakko hymyillä sisäänpäin, kun muistaa mitä aikaisemmin on tapahtunut.

YLA päätti viime tammikuussa pysäköintimaksujen korottamisesta. Kaupunginhallitus oli asettanut tulotavoitteeksi 200000 euroa. Minä esitin, että ei koroteta, koska maksukertymä tulee olemaan negatiivinen monestakin eri syystä. Kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi.

Tampereen talouskatsauksessa 1-7/2019 todetaan, että ”… ja pysäköintimaksutuottojen alituksesta…” Katsaus kh:n käsittelyssä 9.9.2019. No, sattuuhan sitä, kun usein sattuu, niin siihen tottuu.

YLA pääsee nokittamaan 10.9.2019, ”…joukkoliikennelautakunnalle varatun 0,12 milj. euron lisäyksen kohdentaminen joukkoliikennelautakunnan sijaan yhdyskuntalautakunnan pysäköinninvalvontaan.”

Selvä johtopäätös, että kun pysäköintitulot jäävät vajaaksi, niin tehostetaan parkkipirkkojen toimintaa? Ei, kyllä minä nauran naama leveällä ulospäin. 😂😂🤣

*************************

 

Kiinteistöjä myyntiin talouden kohentamiseksi

Asunto- ja kiinteistölautakunta (AKILA) käsitteli 21.8.2019 kiinteistöjen myyntilistaa. Samalla että talous kohenee, päästään eroon tarpeettomista kiinteistöistä. Tuloja syntyy myyntitulojen muodossa ja säästyneinä ylläpitokustannuksina.

Myynnit 2010-31.1.2017

  1. Myyntitulot n. 90,1 M€
  2. Rakennuksen myynnin yhteydessä vuokrattujen tonttien pääoma-arvo n. 25,5 M€ (1,2 m€/vuosi)

Myynnit 1.2.2017 –29.4.2019

  1. Myyntitulot 9,1 m€
  2. Rakennuksen myynnin yhteydessä vuokrattujen tonttien pääoma-arvo n. 4,4 m€ ( 0,3 m€/vuosi)

Myytäväksi kehitettyjä kohteita

  1. Pellervon koulun alue
  2. Koukkuniemen alueen kohteista mm. Lehtelä, Koivula ja Varpula
  3. Tesomankujan päiväkoti
  4. Raholan kartano

Suoraan myytäviä kohteita