Näköalojen kaupunki syntyy yhteistyöllä
Vuosi 2017 on lähtenyt hyvin
käyntiin, myös Tampereella. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen kirjoitti
5.2.2017 AL:n Näkökulmassa;
"Näköalojen
kaupunki syntyy yhteistyöllä. Kyse on toimintatavan muutoksesta.
Tällä valtuustokaudella on tehty päätöksiä, jotka vaikuttavat
pitkälle Tampereen tulevaisuuteen.
Kyllä, olen harvinaisen samaa mieltä tästä.
Vaikuttavat tulevaisuuteen niin hyvässä kuin pahassa.
Kirjoitin lyhyen vastauksen AL:n pormestarin
kirjoituksesta. Lehti julkaisi sen 15.2.2017.
Vastauksena pormestari Anna-Kaisa Ikosen AL:n
Näkökulmakirjoitukseen 5.2.2017 haluan sanoa seuraavaa;
Olen samaa mieltä pormestarin kanssa siitä, että
tällä valtuustokaudella tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle
Tampereen tulevaisuuteen, niin hyvässä kuin pahassa.
Pormestarin mukaan isot asiat ovat edenneet
hyvin, koska yhteistoiminta puolueiden kesken on toiminut hyvin.
Tosiasiassa kaupunkia on kehitetty valtakoalition voimin. Ns.
oppositiopuolueet ovat olleet sivussa suunnitelmien
valmistelusta. On saatu lausua, on luvattu kuunnella mutta ei
”kuultu”. Pienryhmien mielipiteet ovat olleet tuuleen huutelua.
Pormestari hehkuttaa sillä, että valtiolta on
saatu isoihin investointeihin rahoitusta ennätysmäärät. Kyllä,
ratikkaankin valtio lupasi 71 M€, ja Tampere
(ratikkayhtiö) velkaantuu yli 310 M€. Samoin kävi
tunnelin osalta. Pormestarilta jäi mainitsematta, että tunneli
on torso. Täyteen toimintakuntoon saattaminen vaatii vielä n. 30
M€. Kansi ja Areena -hanke on KHO:n tutkittavana.
Suunnitelmat ovat muuttuneet päätöksen jälkeen.
Tampere on velkaantunut raskaasti. Siihen
osaltaan vaikuttaa valtion osuuksien leikkaukset, mutta yksi
tekijä on #kantokykyyn nähden liian suuret investoinnit. Ei ole
olemassa kahta rahapussia.
Kh esittää 6.2.2017 lisätalousarviota, jolla
saadaan tämän vuoden tulosennuste plussalle. Lain mukaan
talousarviomuutokset eivät ole mahdollisia. Tämäkin asia on
Hämeenlinnan HaO:n tutkittavana.
Varsinaista hehkutusta. Hassulta tuntuu, että tämän
vuoden talousarvion vahvistamisesta on kulunut vajaa 3 kuukautta,
niin siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Tämän vuoden
tilinpäätösennustekin saadaan näyttämään plussaa sähkölaitoksen
kiinteistöjen myyntitulojen kirjauksella. varsinainen temppu.
Ottaen huomioon, että tämän vuoden varsinaisesta
talousarviosta on valitus HaO:ssa, talousarvion
laadinnan ja päätöksen yhteydestä tehtyjen lainvastaisuuksien
vuoksi, niin lisätalousarvion laadinta osoittaa huonoa harkintaa ja
välinpitämättömyyttä olemassa olevia säännöksiä ja määräyksiä
kohtaan.
No, aika näyttää kuka on oikeassa.
Mutta, tosiasia on. että
talousarvion laatiminen sitä
mukaa kun vuosi etenee, ei ole lain hengen mukaista.
Debatti jatkuu. Tampereen kaupungin rahoitusjohtaja
Jukka Männikkö vastasi AL 20.2.17, minä annoin siihen vastauksen
AL:n, mutta sitä ei julkaistu.
Täältä näet debatin kulusta enemmän.
2017
2016
Tulevaisuusinvestointeja ja lisää velkaa - uutisia samassa lehdessä
Paikallislehden samassa (Tamperelainen 14.12.16)
numerossa oli kaksi Tampereen taloudenpitoon liittyvää juttua.
Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo kuntataloudesta ja
tulevaisuusinvestoinneista ja toisena oli että, kaupunki hakee 60
miljoonan euron lainaa.
Avataan näitä vähän. Konsernijohtaja Yli-Rajala
kertoi, kuinka pieni (suuri) lainamäärä asukasta kohden oli vuoden
2015 tilinpäätöksen mukaan peruskaupungin (1772 €) euroa ja
kaupunkikonsernin osalta (5372 €). Huono peruste on verrata
Tampereen velkaantumista kahteen velkaisimpaanan kaupunkiin.
Velan kokonaismäärä ratkaisee. Eikä tule pitää itseisarvona
pyrkimistä suurimmin velkaantuneiden kaupunkien joukkoon.
Vertailuksi olisi pitänyt ottaa mukaan myös verrokkikaupunkien
työttömyysaste. Siinä Tampere on, valitettavasti, kärkisijalla.
Edelleen Yli-Rajala korostaa
sitä että, valtuuston kunnalle ja kuntakonsernille asettamien
toiminnan ja talouden tavoitteiden tulee toteuttaa
kuntastrategiaa, turvata edellytykset kunnan tehtävien
hoitamiseen sekä ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut
ja velvoitteet.
Kysymys, miksi Tampere toimi siten
kuin konsernijohtaja kirjoittaa ja laki edellyttää? Vuoden 2017
talousarvioon ei ole kirjattu konsernin vastuita eikä
velvoitteita eikä myöskään ole kirjattu kaikkia tiedossa,
saatavilla olevia tuloja?
Sitten tuo 60 milj.
euron laina.
Muistelen, että aikaisemminkin on käytetty samoja perusteluja
isoa lainaa haettaessa. Siis, että sitä käytetään koulujen,
päiväkotien ja terveydenhoidon rahoittamiseksi. Pitäisi
pikkuhiljaa tulla kuntoon. Olisi reilumpaa sanoa, että
rahoitusta tarvitaan mm. tunnelin, ratikan ja kansiareenan
rahoitukseen, vai mitä?
Tulevaisuusinvestoinnit ovat
järkeviä silloin, kun ne eivät ylitä kunnan taloudellista
#kantokykyä eivätkä kuntalaisten henkistä sietokykyä.
***************
Tampere on kehittänyt ikiliikkujan
Tampere kaupunki myy
Tampereen Sähkölaitokselle
rakennukset, joissa Sähkölaitos on tähän asti ollut kaupungin
vuokralaisena.
Kaupunki omistaa osan Tampereen Sähkölaitos Oy:n
voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennuksista.
Sähkölaitos on rakennuksissa vuokralaisena ja omistaa niiden
laitteet.
Kaupunki realisoi omaisuuttaan investointien
rahoittamiseksi. Tätä ne kerskainvestoinnit teettävät.
Rakennukset myydään Tampereen Sähkölaitos Oy:lle
hintaan 28,7 miljoonaa euroa ja Tampereen Sähköverkko Oy:lle hintaan
4,2 miljoonaa euroa.
Joitain vuosia sitten samaiset rakennukset
siirrettiin kaupungille Tilakeskuksen hallintaan, jolle sähkölaitos
on maksanut vuokraa.
Hölmöläisten hommaa, rahaa siirretään taskusta
toiseen. Suunnitelma tuntuu erikoiselta, sillä kaupunki on itse
Tampereen Sähkölaitos -konsernin ainoa omistaja. Toisaalta kaupunki
pystyy näin irrottamaan yli 30 miljoonaa euroa rahaa nostamatta
esimerkiksi veroprosenttia.
Valmistellaanko tässä Sähkölaitoksen myyntiä? Se on
helpompi myydä kiinteistöineen.
***************
Vuoden 2017 talousarvio julki
Pormestari julkisti vuoden 2017 talousarvion
24.10.16. Ajankohta on mielenkiintoinen. Aamupäivällä julkaistiin
18,8 M€ alijäämäisenä. Sitten tuli päätettäväksi ratikka.
Oli varmasti pormestarin esikunnalle yllätys, että päätös pöydättiin.
Miten, mikä oli operaation takana?
Jos ratikka olisi hyväksytty
niillä tiedoilla mitä esitettiin, talousarvion käsittelyssä ei olisi
voitu enää purkaa ratikkapäätöstä, kohonneista kustannustiedoista
huolimatta.
Raitiotie. Talousarvio piti sisällään ratikan myös ratikan
nousseet kustannukset. Pormestari ilmoittaa, että ne ovat 460
M€! Melkoinen nousu 13.6.16,jolloin valtuusto
päätti lisätalousarviosta ratikan suunnitteluun. Silloin vielä
tiedossa oli 16.6.14 raamitettu 250 M€. 5.9.16 kustannukset
olivat 283 M€. Mikä lienee totuus, aika näyttää.
Rahoitus ratikkaa varten
vasta sitten kun, päätös on saanut lainvoiman.
Suora lainaus talousarviokirjan sivulta 35:
"Raitiotiehankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460
M€. Ennen vuotta 2017 on raitiohankkeesta kertynyt
kustannuksia noin 14 M€. Ohjelmatoimiston kustannukset
vuosina 2017–2021 ovat noin 7,5 M€, raitiotien rakentamisen
osuus on 282,9 M€, kalustohankinnan noin 97,5 M€
sekä raitiotien rakentamisen ulkopuolisen katu- ja
ympäristörakentamisen 56,6 M€. Valtio on sitoutunut
osallistumaan hankkeen toteutuskustannuksiin 71 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2017 hankkeeseen arvioidaan saatavan valtion rahoitusosuutta
noin 13,5 M€."
Tiedoksi,
valtion budjetti 2017 EI sisällä ratikkarahaa. Suunnittelurahan
käytöstä on valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Valtion
budjettiin esitetään 18.11.16 täydennystä; vuosille 2017/-,
2018/15,8 M€, 2019/19,6 M€, 2020/ 35,6 M€, yhteensä 71 M€.
Miten rahat
ilmoitetaan kaupungin talousarviossa, näytetäänkö kyseisenä vuotena
tai jonain muuna?
Tunneli. Valtion tälle vuodelle myöntämää 33
M€ ei
näy talousarviossa. Venkoilua sanoisin minä. Lainaus; Muut maksuvalmiuden
muutokset -erässä on huomioitu valtion Rantaväylän tunnelin ja raitiotiehankkeisiin
jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet;
investointien rahavirrassa on huomioitu rahoitusosuudet
suoriteperusteisesti ja muut maksuvalmiuden osuudet erässä näkyy
suoriteperusteisten ja maksuperusteisten tilitysten ero
talousarviovuosina."
Hämeenlinna hallinto-oikeus ottaa kantaa, että
pitääkö valtion rahoitusosuuden näkyä talousarviossa samana lukuna,
mitä valtion budjetissa myönnetty.
Muutamia lukuja:
Tuloveroprosentti pysyy entisellään, 19.75. Tähän
vaikuttaa ensi kevään kuntavaali, mutta vuoden 2018 talousarvioon
ennustan nostoa.
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee
0,50 prosentista 0,55 prosenttiin. Tämä vaikuttaa erityisesti
omakotitaloissa asuviin erottelematta huono - tai hyvätuloisia.
Lainat 2506 euroa/asukas. Ts. n. 5000 euroa
veronmaksaja. Lainaluvussa eivät ole mukana konsernilainat.
Ps. jaaha, taas ollaan perimässä Tampereelta
väärin
perustein myönnettyjä rahoja.
Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, kh 31.10.16
s. 35 ja 73) Poistetaan lause: ”Raitiotien
kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 M€.”
Pormestari luulee, että ratikan kustannukset pienenevät sillä, kun
poistetaan luvut talousarviosta.
s. 106) Linnainmaan hyvinvointikeskus osa 2,
poistetaan Kämmenniemi: ”Hyvinvointikeskuksen käyttöönoton myötä
luovutaan Pellervon kirjastosta ja Atalan ja Kämmenniemen
terveysasemasta toimintoineen, Takahuhdin entisestä
terveysasematalosta sekä Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan
nuorisokeskuksista että muutamista pienistä suun terveydenhoidon ja
neuvolan toimipisteistä.”
s. 124) Lisätään: ”Kansi ja Areena -hankkeessa
varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen
mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia, aloitetaan Kannen sekä
hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen. Vuonna 2017 varataan
Kannen rakentamiseen 5,5 M€ ja infran rakentamiseen 2,05
M€.
Määrärahaa käytetään edellytyksellä, että
hankkeeseen saadaan myönteiset sijoituspäätökset ja hankkeen
rakentaminen käynnistyy.”
***************
Tampereen talous ei kestä
epärealistisia hankkeita
Konsernijohtaja Juha
Yli-Rajala vaatii, että Tampereen on sopeutettava menonsa vastaamaan
paremmin tuloja. Kyllä, silloin on otettava huomioon kaikki menot,
myös investoinnit.
Yli-Rajala kannanotossaan
kertoo yksipuolisesti vain palvelutarpeiden kasvusta ja verotulojen
vähyyden aiheuttamasta ongelmasta. Tämä on osa totuudesta.
Merkittävä syy Tampereen
talouden ahdinkoon on luettavissa välitilinpäätöksestä. Ylisuuret
investoinnit, vaikka ratikan ja kansiareenan rakentamista ei ole
vielä aloitettukaan.
Tampere
ei ole viime vuosina kyennyt tulorahoituksellaan kattamaan
menojaan, vaan vuosittaisten toimintamenojen ja investointien
kattamistarve on hoidettu lainarahoituksella
Kaupungin
maksuvalmiutta mittaavan investointien tulorahoitusprosentin
ennuste on 22,2 prosenttia, mikä on hyvin alhainen tulorahoituksen
riittävyys, sillä kuntien pitkän aikavälin hyvä tavoitetaso on yli
70 prosenttia. Ts. mitä alhaisempaa on tulorahoitus, sitä enemmän
pitää siirtää rahaa pois muualta, mm palveluista tai ottaa lisää
velkaa. Tämä on kierre, joka on katkaistava jäädyttämällä ei
pakolliset investoinnit.
Yli-Rajala ei ottanut kirjoituksessaan kantaa myöskään ratikan
kasvaneisiin kustannuksiin. Olisi maksajiin nähden kohtuullista,
että tuodaan julki kaikki tiedossa olevat kustannukset, kuten
ratikan infra 283, vaunut 97, oheisinvestoinnit 57 ja ylitysvara 35
M€, yhteensä n. 472 M€.
Miten
ratikasta aiheutuneet kustannukset aiotaan hoitaa, on hyvin visusti
kätketty myös vaikutusten arvioinnissa ja yleissuunnitelmassa. Tämä
on oleellisen tärkeä tieto päätöksentekijöille, koska ratikan
kustannukset heiluttavat kaupungin taloutta vuosien, vuosikymmenien
ajan.
Tampereen lainamäärä ylittää muutaman vuoden päästä miljardin rajan.
Laskutaitoiset voivat laskea, mikä vaikutus lainanhoitokuluilla on
kaupungin talouteen, jos se on 5 -10 vuodenkuluttua noussut
nykyisestä vaikka 10-15 %-yksikköä.
Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen
riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun
toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin
varoihin. Ottaen huomioon ratikkahankkeen kokonaiskustannukset ja
kansiareenan kustannukset, hankkeet eivät ole realistisia ja ovat
ylittäneet jo nyt Tampereen taloudellisen kantokyvyn.
***************
Säästöjä pitäisi löytyä - menoreikiä ei tilkitä
"Tampereen on
sopeutettava menonsa (AL 5.10.16) vastaamaan
nykyistä paremmin tuloja. Kuntalaisten on
syytä varautua siihen, että palveluja karsitaan". Näin sanoo
konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. On se vaan merkillistä, että
suurvisiiri Yli-Rajala ei puhu mitään suur- ja
kerskainvestoinneista.
Tässä surkuhupaisa
Härmälän kaatopaikkacase
Millä tasolla on yhteisten varojen käytön valvonta, kysyn minä!
Skitsofreeninen tilanne, säästöjä pitäisi löytyä,
mutta samanaikaisesti
paljastuu yllättäviä. Täältä on nähtävissä, mikä meitä on
odottamassa ratikan puoleksi peitellyt kustannukset.
Palvelujen ja materiaalien ostojen ennustetaan olevan
tänä vuonna 704,3 M€. Täältä on löydettävissä helposti
kymmenien miljoonien säästöt. Voin tulla konsultiksi kahvipalkalla.
Pormestariohjelma ei ole noudatettu
(AL 14.1016) Tampereen tavoitteena on ollut saada
kaupungin talous tasapainoon kuluvan valtuustokauden
aikana. Anna-Kaisa Ikosen (kok) pormestariohjelmaan kirjattiin, että
tilikauden tulos olisi ylijäämäinen viimeistään vuonna 2015. Nyt
kaupunki tiedottaa, että tavoitetta talouden tasapainosta ei
saavuteta. Kaupunki on
tekemässä alijäämäisen tuloksen kuudetta vuotta peräkkäin.
Epäluottamuslauseen ansaitsevaa toimintaa!
Kaupungin mukaan tilikauden huono tulos on seurausta
hyvinvointipalvelujen kasvusta. Toimielimet ylittävät niille
talousarviossa osoitetut määrärahat. Terveyden ja toimintakyvyn
ydinprosessi ylittää ennusteen mukaan toimintamenonsa 12,5
miljoonalla eurolla. Ikäihmisten palveluissa ylitys on 5,1 miljoonaa
euroa ja lasten ja nuorten palveluissa 4,3 miljoonaa euroa.
Investointien osuutta kaupunki EI halua kertoa.
Tarkastuslautakunta huomauttaa, että talousarvioon
tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden
aikana silloin, kun muutos on katsottu tarpeelliseksi. Tämä oli
mahdollista kuntalain 1995 mukaan, mutta vuoden 2015 kuntalaki ei
anna tähän mahdollisuutta, vaan talousarvio on laadittava pitäväksi.
Ja hyvä niin, tällä estetään (ainakin tavoitellaan) ns.
korruptiiviset päätökset.
Välitilinpäätös 1-8/16, synkkää, synkkää...
Elokuun välitilinpäätöksen mukaan vuoden 2016 tilinpäätösennuste on
-42,5 miljoonaa euroa. Välitilinpäätöksestä on luettavissa, että kunnallisverotuotto
ennusteen mukaan vuonna 2016 2 % enemmän kuin vuonna 2015. Ei auta
Tampereen mielikuva vetovoimaisena kaupunkina, "hyviä" veronmaksajia
tulee muuttajien joukossa vähän. Rikkaat ohittavat Tampereen
sujuvasti, asettumalla mm. Pirkkalaan.
Yhteisöverontuotto odotus on 22,7 % miinuksella. Tämä osoittaa,
ettei yritysten toimintaedellytyksistä ei ole huolehdittu
riittävästi. Yrityksiä on siirtynyt naapurikuntiin ja lopettanut.
Yksi merkittävä syy on kirjattu talousraporttiin. Investointien
tulorahoitusprosentin ennuste on 22,2 %, mikä on hyvin (liian)
alhainen. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Ts. mitä pienempi
tulorahoitusprosentti on, sitä enemmän joudutaan käyttämään
palveluihin tarkoitettuja investointeihin.
Ei riitä, että valtio ja kunnat velkaantuvat. Myös'
yksityistalouksilla on sama suunta,
velan määrä kasvaa.
***************
Julkisissa hankinnoissa voitaisiin säästää
Suomen talouteen olisi saatavissa
lisää tehoja ja
uutta vauhtia, (KD lehti 13.9.16) jos edes osa kuntien ja valtion yhteensä noin 35
miljardin euron hankinnoista tehtäisiin tulosperusteisesti.
Säästöpotentiaali on Sitran mukaan jopa puoli miljardia euroa.
Alla konsernijohtaja Juha Yli-Rajala tuskailee, että
ollaan todella pahassa liemessä. Niin ollaan, mitä pitäisi tehdä?
Joku viisas on aikoinaan sanonut jotenkin tähän tyyliin, että on
tunnettava menneisyys jotta voisi ymmärtää nykyisyyden, ja jotenkin
voisi varautua tulevaisuuteen. Älkää kysykö
kuka sanoi.
Tampereen tilinpäätöksissä on menot jaoteltu
karkeasti eri ryhmiin, eikä se se kerro tarkemmin rahan liikkeistä.
Jos todella halutaan vaikuttaa jatkuviin alijäämiin, pitää, sen
lisäksi että tarkastellaan tulopuolta, kiinnittää huomiota myös
menoihin, ihan laskujen tarkkuudella.
Säästöjä on löydettävissä runsaasti myös Tampereen
hankinnoista ja muista rahojen siirroista. Tämä käy ilmi tutkiessani
avoimeksi tullutta ostolaskudataa. Alla taulukko (TULOSSA),
johon olen kerännyt tiedot vuoden ostolaskudatasta vuodelta 2015.
Kohteena kaikki ostot ja erikseen konsulttipalvelut. Miten laskut
jakautuvat konsernihallinnon, tilakeskuksen ja Infran kesken. Huom.
taulukko ei ole täydellinen ostolaskudatasta johtuen.
Löytyy täältä
PDF-nä.
Tunneliallianssi
Lemminkäinen Oy
Lemminkäinen Infra Oy
A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Saanio & Riekkola Oy
Raitiotieallianssi
VR Track Oy
YIT Rakennus Oy
Pöyry Finland Oy
Ratatek Oy, allianssisopimuksella?
Tieto, mihin rahoja on aikaisemmin käytetty, on hyvä pohja
talousarvion laadintaan. Kaupungin menoista on helposti
löydettävissä miljoonien eurojen säästöt. Erityistarkasteluun pitää
nostaa hankinnat, erityisesti konsulttipalvelut. Karrikoiden,
jokainen hyllyn siirto, saranan vaihto tai liikennemerkin
pystyttäminen ei vaadi konsultin laatimaa suunnitelmaa, avustuksiksi
kirjatuista hankinnoista, jäsenmaksuista.
***************
"Nyt ollaan todella pahassa
liemessä" - toteaa konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
(Tamperelainen 20.8.16) Jälkiviisautta, ja pahasti.
Tämän ennustin jo n. 15 vuotta sitten, kun Nokia vetoisesti tehtiin
ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Talousarviokokouksissa oli kilpailua
siitä, kuka pystyi esittämään mitä mielikuvituksellisimpia menoeriä
kaupungin talouteen. Kyllähän valtuutetut osasivat luoda
menoautomaatteja, jotka ovat nyt realisoituneet. Ehdotin silloin,
että ylijäämistä rahastoitaisiin puolet "pahan päivän" varalle.
Silloin ehdotukselleni lähinnä naurettiin, pitää investoida. Nyt
sitä on investoitu ja investoidaan! Missä mennään, talous kuralla?
Vetoaminen valtion osuuksiin, yhteisöveron
tuottoihin, ym. on jälkiviisautta. Nämä ovat olleet tiedossa jo
monta vuotta, mutta onko asian johdosta tehty mitään. On jotakin
kosmeettista, mutta Ei riittävällä ponnekkuudella. Päättäjät ovat
omalta osaltaan itse vastuussa tämän hetkisestä tilanteesta.
Yli-Rajala puhuu toiminnasta ja palveluista sekä
niihin kohdistettavista säästötoimista. Hän unohtaa
tarkoituksellisesti
investoinnit. Tosiasia on, että Tampere on ylittänyt
#kantokykynsä investoinneissa.
Tällä on merkittävä vaikutus
kaupungin talouteen. Väitteet siitä, että investoinnit eivät
vaikuta käyttötalouteen, ovat vailla pohjaa. Esimerkkinä on käytetty
yksityistalouden asunnon ostoa. Asunto ostetaan lainarahalla, jota
maksetaan hiljalleen pois. Kaksi asuntoa maksaneena, voin sanoa,
että kun korot ja lainan lyhennykset lähtivät pyörimään, vedettiin
vyötä tiukemmalle. pidettiin puuropäiviä, ts. säästettiin missä
voitiin, että löytyi rahat korkoihin ja lyhennyksiin. Se siitä
investoinnista ja käyttötaloudesta.
Kaupungin investoinnit vaikuttavat käyttötalouteen
sitä kautta, kun aletaan maksaa korkoja ja lyhennyksiä takaisin,
silloin nämäkin rahat ovat poissa toimintamenoista. Kysyn vielä,
eivätkö investoinnit vaikuta käyttö- ja toimintamenoihin?
Ote kh:n 29.8.16 kokouksen Tampereen talouskatsauksesta
07/16; "Kaupungin tulot eivät tänäkään vuonna kata palvelujen
järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Alijäämäkierteen
katkaisemiseksi on tulevina vuosina menot kyettävä sopeuttamaan
käytettävissä oleviin tuloihin tai lisättävä tuloja. Tämä
tarkoittaa käytännössä palvelujen vähentämistä tai verotuksen
kiristämistä, tai näitä molempia.” Ja edelleen...
"Tilikauden tulos on jälleen painumassa vahvasti
alijäämäiseksi ja vuodesta 2016
on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Lisäksi vuoden
kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos
on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taloudellinen tilanne
edellyttää toimintojen tehostamista, menokasvun hillitsemistä sekä
tulojen kasvattamista. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017–2020
taloussuunnitelman valmistelussa on esitettävä toimenpiteitä toiminnan
ja talouden yhteensovittamiseksi.”
***************
Valtion
budjetti 2017
Valtiovarainministeriön
talousarvioehdotusvuodelle 2017 julkaistiin 12.8.16.
Budjettikirjassa ei ole mainintaa Tampereen ratikasta eikä
kansiareenasta. Ts. eivätkö hankkeet ole saamassa vuonna 2017
varsinaisen budjetin kautta valtion rahaa? Tunnelirahoitus v. 2017
oli aikaisempien päätösten mukaisesti 33 milj.euroa.
Ihme
salakähmäisyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotus
kuitenkin sisältää maininnan "Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa
2016 tehtiin päätös Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien
valtionavustuksesta. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee
täydentämään talousarvioehdotustaan näiden hankkeiden osalta
syksyllä 2016." Miksi tätä ei kirjattu budjettikirjaan?
Opetus- ja
kulttuuriministeriön ehdotuksessa
ei ole mainintaa Tampereen kansi- ja areenahankkeen rahoituksesta.
***************
Maauimala ja tavara-asema, miksi kustannukset
nousevat?
Vai on Tampereella löysää rahaa! Vanhan
tavara-aseman
siirtoonkin pitäisi löytyä 3,2 milj.euroa. Nousua on "vain" 100 %.
Valtuusto päätti keväällä 2015, että siirto saa maksaa 1,6 milj.euroa.
Kuitenkin ko yli 6 milj.euron kuluerä, joka on tarkoitus käyttää
tavara-aseman siirtoon ja sen kunnostamiseen.
Kaupunginhallitus on antamassa 15.8.16 siunauksen 100
% kustannusten nousulle? Siirron mielekkyyttä pitäisi miettiä
uudestaan ja tosissaan, ottaen huomioon kaupungin taloudellisen
tilanteen ja kroonisen rahapulan.
Ei pidä antaa. Kh jätti asian pöydälle
kustannusten tarkempaa selvittelyä varten.
Tänään (AL 11.8.) jälleen uutisoitiin
maauimalan kustannuksista. Hinta ei ole
noussut kuin n. 70 %
siitä, mistä syksyllä 2014 lähdettiin liikkeelle (6 milj.euroa). Hinta tämän päivän
tiedon mukaan olisi yli 9 milj.euroa. Yhdessä edellisen kanssa
puhutaan jo yli 12 milj.euron kuluerästä.
Kaupunki on ottamassa
uimalaprojektin hoitoonsa. Alunperin piti uimala rahoittaa
leasing-rahoituksella, mutta kävikö niin, ettei rahoittajaa
löytynyt?
Maauimalalle on laskettu, että se
kuolettaa itsensä 12 vuodessa. Se näkee, ken elää. mutta kun noiden
liikunta- ja liikuntapaikkojen tulos on pääsääntöisesti
miinusmerkkinen.
Vielä sekin, että tämän vuoden
talousarvio ei ole lainvoimainen maauimalan osalta, koska koska
sitä koskeva valitus on Hämeenlinnan HaO:ssa.
Turha on tulla lässyttämään kayttö- tai
investointimenoista. Kummatkin kustannukset maksaa lopulta
tamperelainen veronmaksaja. Nyt pitää käynnistää keskustelu
hankkeiden suunnittelusta ja kustannusarvioista. Konsulttifirmoja
käytetään, mutta selvitetäänkö heidän ammattitaitonsa+ Ei tunnu
siltä, kun kustannukset arvioidaan em. kaltaisesti pieleen. Kuka
näistä hankinnoista pitää laittaa vastuuseen?
***************
Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja
lainvoimaisuus
Lisätalousarvio vahvistettiin puutteellisin tiedoin valtuustossa13.6.16
äänestyspäätöksellä. Päätöksenteossa ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että
muutosesitys koskee myös päätöstä, joka ei ole lain voimainen.
Hallintolainkäyttölain § 31 mukaan, päätökseen, johon
saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin
se on saanut lainvoiman. Tampereen kaupungin vuoden 2016
talousarviosta on tehty kunnallisvalitus Hämeenlinnan
hallinto-oikeuteen ja prosessi on kesken. Valitus koski mm.
rantaväylän tunnelin valtion vuoden 2016 budjetissa myönnetyn 26
milj. euron kirjaamatta jättämistä täysimääräisenä Tampereen vuoden
2016 talousarvioon.
Kuntalain (2015) § 110 mukaan
kaikki tiedossa olevat kustannuserät on esitettävä talousarviossa. Edelleen kuntalaki edellyttää, että kunnan toiminnassa ja taloudessa
on noudatettava talousarviota. Lisämäärärahaesityksen perusteilla on
todettavissa, että talousarviota ei ole noudatettu, eikä myöskään
osoitettu miten rahoitustarve katetaan.
Tampereen
vuoden 2016 talousarviossa ei ole huomioitu kaikkia tiedossa olevia
tuloja ja menoja. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin teki
muutosesityksen maanhankinnan palvelukokonaisuuden vuoden 2016
talousarvioon:
”Maksutuloihin esitetään lisäystä, sillä
maankäyttösopimuksista saatavan tuloarvion arvioidaan ylittävän
10
milj. eurolla vuosisuunnitelman, sillä Ratapihankadun ja Ranta-Tampellan sopimuksista saatavia
tuloja ei oltu sisällytetty
vielä vuosisuunnitelmaan.”
Muutosesityksessä ei ole selvitetty syitä, miksi ja
kenen toimesta em. 10 milj. euron tuloa ei ole kirjattu varsinaiseen
vuoden 2016 talousarvioon. Onko kysymys tahallisuudesta vai
tuottamuksesta, kun kirjaaminen on jätetty tekemättä? Perustelu, ”tuloja ei oltu sisällytetty vielä
vuosisuunnitelmaan”, on riittämätön. Em. 10 milj. euron myyntitulo
on ollut kaupunginhallituksen tiedossa jo v. 2016 talousarvion
valmistelun aikana vuoden 2015 syksyllä. Kuka vastaa
valtuustoasioiden valmistelusta ja oikeellisuudesta, kunnanhallitus?
On myös kyseenalaista aloittaa
ensin työt ja hakea vasta jälkeenpäin valtuuston hyväksyntä,
”leimaus”. Tällöin valtuustolta on anastettu talousarviopäätösvalta.
Raitiotien suunnittelun
lisämäärärahaesitykseen sisältyvä 0,51 M€ ei perustu
tosiseikkoihin. Määräraha on ennakkomääräraha, josta
lisätalousarviossa ei voi tehdä päätöstä, koska se sisällytetään
vasta vuoden 2017 valtion rahoitusosuuteen, jos se hyväksytään
lopullisesti valtion budjetissa.
Kaupunginvaltuusto
vahvistaessaan lisätalousarvion on toiminut siinä uskossa, että
päätöksen valmistelu, laillisuuden valvonta, puhevallan käyttäminen
sekä riskien hallinnan varmistaminen ovat olleet säännösten mukaisia
ja valmistelu muutenkin on noudattanut säännöksiä ja hyvää
hallintotapaa.
HML
HaO hylkäsi valituksen talvella 2018 naurettavilla perusteilla.
Näytti siltä, että se halusi, että valitan asiasta KHO:n, jonka
teinkin.
Oman lukunsa päätöksentekoon
antaa se. että samassa kokouksessa (13.6.2016), edellisessä
pykälässä (§ 94) käsiteltiin Tampereen kaupungin toiminnan ja
taloudenkatsaus 04/2016. Katsauksessa kerrottiin, että Tampereen
talous on erittäin huonossa kunnossa sekä pääosin samat asiat, mitä
seuraava pykälä (§ 95) piti sisällään. Johtuen mistä, talousarvion
muutosesityksen tarvetta ei ole valtuustolle selvitetty eikä
valmistelusta tiedotettu riittävästi. .
Kaiken kaikkiaan, taitavaa
ajoitusta, manipulointia. Isoja ja tärkeitä asioita juuri ennen
lomille lähtöä. Ehkä siinä yksi taka-ajatus on se, että valitusaika
kuluu lomatunnelmissa eikä kukaan viitsi paneutua tarkemmin
päätöksiin. Mene ja tiedä.
**************
Velkaa velan päälle
Tampereen kaupunki on allekirjoittanut 29.6.2016 Pohjoismaiden
Investointipankin kanssa
50 miljoonan euron lainasopimuksen pitkäaikaisesta, 18
vuoden lainasta.
Kohta otetaan lisää lainaa tunnelin loppuun saattamiseen, ratikkaa, jätevedenpuhdistamoon.....
**************
Maauimalan
rahoitus pettää
Muistatteko,
miten maauimalahanke
"uitettiin" valtuuston päätettäväksi v. 2015
talousarviosta päätettäessä. Valtuustolta haettiin avoin valtakirja.
Kustannusarvioksi esiteltiin alkuvaiheessa
n. 6 M€.
Vuoden
2016 talousarviossa maauimalahanke hinta oli jo 7 M€.
Hankesuunnitelmassa hintahaitari liikkui n. 7 - 9.2 milj. euron
välillä. Nyt, tarjouspyyntövaiheessa hinta pyörii 10 milj. euron
paikkeilla. Hinta oli noussut 2,5
vuodessa 6 milj. eurosta yli 10 milj. euroon, siis n. 67 %.
valitukseni johdosta
lainvoimainen.
Hintakin näyttää joltain muulta (n. 9-10 M€), kuin alunperin valtuutetuille
esitettiin. Jotain tuttua valmistelussa ja päätöksen teossa - versus KansiAreena!
**************
"Byrokratiasta on tehty
tekosyy!"
Tamperelainen -lehdessä 7.6.16 (netti) ja
paperiversiossa
8.6.2016
Perussuomalaisten
tamperelainen varavaltuutettu Ossi Aho ei lakkaa hämmästelemästä
kaupungin talouteen ja kirjanpitoon liittyviä seikkoja. Ahon
erityisessä syynissä ovat viime vuosina olleet ostolaskut.
- Tekee mieli oikein sanoa, että Tampereella on rakenteellista
#korruptiota. Viime vuonna valtuusto päätti, että ostolaskut tulevat
julkisiksi. Maaliskuussa ne piti julkaista, nyt on kesäkuu enkä ole
nähnyt vielä ostolaskun ostolaskua, Aho kummastelee.
Aho sanoo löytäneensä omissa selvityksissään paljon puutteita
esimerkiksi kirjauskäytäntöihin liittyen. Hän epäilee, ettei
esimerkiksi kaikki rantatunnelihankkeessa käytetty raha ole ohjattu
mainitulle sektorille vaan kierrätetty muiden kulujen kautta.
Aho
ihmettelee myös sitä, miksi kaupungin virkamies on tehnyt oman
yrityksensä kautta kaupungille töitä.
-
Otin 26 laskun otannan ostolaskuista, ja neljäsosassa oli joku
kirjausvirhe, Aho väittää.
Kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää epäilyt jyrkästi.
- Kustannukset kyllä kirjataan oikealle momentille. Seuranta on niin
tarkkaa, että mahdolliset virheet kyllä korjataan välittömästi,
Männikkö painottaa. Talousjohtaja Männikkö kertoo, että viivästykseen
on syynä niin sanotun kuutoskaupunkihankkeen ja siihen liittyvien
kilpailutusten viivästyminen. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat
olleet mukana hankkeessa, jota kuvaillaan avoimen datan
kärkihankkeeksi. Sen tavoitteena on saada kaupunkien tietovarantoja
koottua avoimeksi dataksi, johon kaikilla olisi mahdollisimman helppo
pääsy. Myös ostolaskut kuuluvat tähän kokonaisuuteen.
- Tämä hanke on viivästynyt ja ostolaskujen julkistaminen selittyy ihan
sillä. On tosin ihan mahdollista, että tällä viikolla (vko
23) ostolaskujen julkistus jo onnistuisi,
Männikkö sanoo. Ostolaskuja ei ole julkaistu vielä viikolla
24. Eikä vielä viikolla 26. Ostolaskut
julkaistiin viikolla 30. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Männikkö kiistää ehdottoman jyrkästi viittaukset tai oletukset
minkäänlaisiin väärinkäytöksiin.
- Jos miettii, millaisen seurannan alla Tampereen talous on, tuollaiset
viitteet ovat jopa suorastaan absurdeja.
Siitä
Männikkö on Ahon kanssa samoilla linjoilla, että esimerkiksi
ostolaskuihin liittyvät kirjausprosessit voisivat olla
yksinkertaisempiakin. Tietoja joutuu monesti syöttämään yhteen
kokonaisuuteen monista eri järjestelmistä ja sisällöistä, mikä lisää
myös inhimillisten virheiden riskiä.
- Julkaisuprosessien automatisointi auttaisi paljon. Siihen myös
kuutoskaupunkihanke tarjoaisi vastauksia, Männikkö tuumii.
Tähän asti ostolaskuihin on pystynyt tutustumaan vain paperiversioina.
Se lisää Männikön mukaan väärintulkitsemisen määrää jopa merkittävästi.
Tampereen kaupunki avasi viime vuonna julkisiksi ostolaskutiedot
vuosilta 2012-2014.
Kyse oli yli 300 000 ostolaskun, yhteensä lähes miljoonan laskutiedon
avaamisesta.
Aho kritisoi kaupunkia puutteista merkinnöissä ja
taloudenpitokäytännöissä.
Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö kiistää Ahon epäilyt asiassa
jyrkästi.
Männikön mukaan ostolaskujen julkistamista on viivästyttänyt ns.
kuutoskaupunkihankkeen kilpailutuksen viivästyminen.
Pari tarkentavaa kohtaa,
jotka puuttuivat Tamperelaisen jutusta. Tutkimustulos perustuu v. 2014
ostolaskudataan. Kuten edellä käy ilmi, vuosi 2015 on pojilla
"hakusessa", miksiköhän. Ei kai sitä valmistella esityskuntoon? Eihän?
Ihmettelen vain, että mitä Tampereen ostolaskuilla on tekemistä
kuutoskaupunkien kanssa! Eihän siitä valtuusto tällaista
kilpailutuspäätöstä tehnyt. Vuosien 2012 - 14 ostolaskut ovat olleet
saatavissa nähtäville. Ostolaskut tulivat näkyville
kesälomien aikaan, hyvä. Oli siivottu muutama "ikävä" lasku pois.
En minä ole halunnut
olla yksin havaintojeni kanssa, vaan olen tavannut asian johdosta
sisäisen tarkastuksen johtajan, johtaja Markus Kiviahon ja ollut
puhelinyhteydessä myös tilintarkastajaan Pasi Leppäseen.
Jos
haluat nähdä millainen "hieroglyfi" tulee kaupunkikehitykseen
käytettyjen rahojen kirjauksista, katso kaupunkikehitys2014.pdf.
Tulee 3 arkkia, liitä ne rinnakkain. Tunneliallianssiin kuuluvien
yritysten laskujen kirjaukset 2014, tunneliallianssi2014.pdf.
Tulee 2 arkkia, liitä ne rinnakkain.
Meni kaksi vuotta, niin Tampere on hankkimassa palvelun, joka maksaa
itse itsensä. Hankinnan kohteena on Tampereen kaupungin ostolaskujen
tarkastuspalvelun hankinta. tarjousten jättämisen määräaika on
27.8.2018. Tarkastuspalvelu sisältää virheellisyyksien etsimisen
Tampereen kaupungin ostolaskuaineistosta ja muusta
kirjanpitoaineistosta ja niiden oikaisuun tai korjaamiseen tähtäävät
toimenpiteet.
**************
Valtiolta haetaan tunneliin lisää
rahaa
Valtion
lisäbudjettiin on esitetty, että rantaväylän valtion valtuutta
ehdotetaan nostettavaksi 5 milj. eurolla alueella olevien
pilaantuneiden maiden ennakoitua suurempien puhdistamiskustannusten
takia! Käsittämätön määrä pilaantunutta maata, josta ei ole kuitenkaan
esitetty mitään laskelmaa. Mielenkiintoista, kun lukee mitä kaupunki
esittää ja millä perusteilla valtuuston päätettäväksi. Kyllä
lisätalousarvioesityksessä on muitakin perusteita keksitty, aina
palkitsemisista ja bonuksista lähtien. Valtuustolta ja valtiolta haetaan yhteensä 15 milj.
euron
lisärahoitusta tunnelihankkeeseen.
Allianssisopimus
lähti siitä, kun hankkeen hinta alittaa tavoitehinnan 180,3 M€, niin allianssin osapuolet käärivät hyödyn liiviinsä. Toisaalta,
jos kustannukset ylittyvät, osapuolet nuolevat näppinsä. Valtuusto
hyväksyi hankkeen näillä pelimerkeillä. Valtuusto ei
antanut mandaattia laajentaa hanketta. Kun sitä on näin
tehty, niin laajentamisessa mukana olleet virkamiehet ja päättäjät ovat
ottaneet tietoisen riskin.
Allianssisopimuksessa
on maininta, että jos kustannusten arvioidaan nousevan, siitä päätetään
yhdessä. Esitys kustannusten nousun varalta olisi pitänyt tuoda ennen
lisätöiden tekemistä valtuustoon eikä jälkikäteen. Tämä on normaalia
menettelyä, että kun lisätöistä sovitaan, sovitaan myös hinnasta. Nyt
haetaan jälkikäteissiunausta tehdyille töille.
Valtuuston
ei pidä myöntää lisärahaa. Vanha kauppasääntö sanoo, että tilaaja maksaa,
niin katsotaan nyt ketkä ovat tilausten takana, valtuusto sitä EI OLE.
Tunneliväännön
ollessa kuumimmillaan 2013. kirjoitin Espoon Mestaritunnelin (Kehä 1)
hinnasta. Hinta oli n. 50 M€ / 520 m. Pitää sisällään kallio-
ja betonitunnelia, ilman vesistöalituksia. Ts. n. 96154 €/m.
Rantaväylän
tunneli lähestyy tunnustettujen kustannusten mukaan tätä, jos
lisätalousarvio hyväksytään. Kokonaishinta n. 200 M€ /23000 m
= n. 86957 €/m. Hinta on huomattavasti korkeampi, kun otetaan mukaan
otetaan kaikki menot, myös muille momenteille
piilotetut.
**************
Nokia-ilmiö
on sitten loppu
Kuten
tiedetään, muutama vuosi sitten Nokia joutui amerikkalaisen Mikrosoftin
haltuun. Jälki on ollut sen jälkeen kamalaa. 25.5.16 tuli ilmoitus,
että kaikki Mikrosoftin toiminnot Suomessa loppuvat.
Tampereella työttömäksi jää noin 600 ihmistä. Nokian
toiminnot olivat loppuneet jo aikaisemmin.
Tampereen
kaupunki hakee
merkittävää avustusta valtiolta Microsoftin irtisanomisten
takia (AL 26.5.16). Näin linjaa pormestari Anna-Kaisa
Ikonen. Kummallista parran pärinää aiheutuu niin
tämänkin casen tiedottamisesta kuin KansiaAreenastakin.
Kirjoitin silloin ns. hyvinä aikoina Aamulehteen
jutun; Laskuun on varauduttava (AL 18.10.2003).
Silloin kannettiin huolta pienestä budjetin alijäämästä ja heti oltiin
vaatimassa veron korotusta.
Otan
tähän otteen kirjoituksestani, koko kirjoitus
löytyy täältä:
"Kaupungin
pitkäjänteisen kehittämisen vuoksi, taloussuunnittelun ja sen
toteutumisen seurannan
pitää ulottua huomattavasti pidemmällä aikajänteellä kuin vain
talousarviovuodelle ja kolmelle
seuraavalle vuodelle laaditulle taloussuunnitelmalle.
Päättäjien pitää välillä
katsoa myös riittävän kauas taaksekin
päin, niin edessä olevat
ongelmat ja mahdollisuudet näkyvät hieman erivalossa.
Päättäjien pitää tietää,
että talouden
kehitys on jatkuvaa aaltoliikettä. Nousukauden (Nokia-ilmiö,
Välimäki,
AL
8.10..) jälkeen
seuraa laskukausi.
Päättäjät eivät ottaneet tätä huomioon, vaan lisäsivät menoja ikään kuin
verokasvu
jatkuisi määrättömästi.
Päättäjät, teillä oli erinomainen
tilaisuus pitkäjänteiseen, kaupunkilaisten
hyväksi tapahtuvaan
talouden suunnitteluun,
mutta hukkasitte sen. Mahdollisella
veronkorotuksella vielä
vahvistatte hukkaamisen taitonne. Se on tamperelaisen kannalta valitettavaa.
Kuntalainen uskoo ja
odottaa, että
päättäjät osaavat varautua huolella myös tulevaan laskukauteen.
Mitä
päätöksiä laskukauden
varalta on tehty? Veronkorotuksia, vaikka rahatkin
oli jo kerätty etukäteen. Kyllä kaupungin taloudenpidossa
pitäisi päteä
sama, yksinkertainen sääntö kuin yksityistaloudessakin,
että
menot on suunniteltava tiedossa olevien tulojen mukaan.
Nokia-ilmiön aikana valtuuston budjettikokouksissa oli
rento ja iloinen meininki. Alijäämäisistä
budjeteista huolimatta
ryhmät esittivät kilvan lisää menoja eri
tahoille, ilman että
kustannusvaikutuksia
olisi selvitetty. Mahdotontahan se siinä kokouksen
yhteydessä
oli selvittääkään. Kukaan ei kantanut huolta
siitä, miten rahat riittävät ja miten kaupungin talous kehittyy
tulevaisuudessa.
Ilmankos meitä nauratti
niin. Varmasti silloin oli tiedossa, että alijäämät eivät
olleet todellisia."
Silloin,
alijäämäisistä budjeteista huolimatta tilinpäätös oli iloisesti
plussalla. Se oli sitä aikaa se! Joku nykyinen valtuutettu varmaan
muistaakin ne ajat.
**************
Talouden
tasapainotusesitys ei kelpaa valtuustolle
Vuoden
2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuutettu Lassi
Kaleva (ps) teki seuraavan ponsiesityksen Tampereen talouden
tasapainottamiseksi; "Kaupunginhallitus velvoitetaan
valmistelemaan lokakuun 2016 alkuun mennessä talouden
tasapainotusohjelma, jossa otetaan huomioon käyttötalouden lisäksi myös
raitiotiehanke ja tarvittaessa vaihtoehtoisesti hankkeen hylkääminen
tai myöhentäminen."
Tämä
oli paha esitys valtakoalitiolle. Kaikki koalitioon kuuluvat
valtuutetut äänestivät esitystä vastaan, myös hajaääniä tuli
muualtakin. Äänestystulos 13 - 50.
Ei voi olla
totta!. Eivätkö he halua taloutta kuntoon? Todennäköisempää
on, että esitys tuli väärästä pilttuusta. Täältä löytyy äänestyspöytäkirja,
josta näkee kunkin valtuutetun näkemys asiaan.
Väärän
pilttuun olemassa olon vahvistaa kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel
(Tapu) tekemä toivomusponsiehdoe; ”Vuonna 2009 voimassa
olleen Tampereen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan
konsernijohtajan tehtävänä on päättää konsernipankin lainojen
ottamisesta, lainojen myöntämisestä ja koroista valtuuston hyväksymissä
rajoissa. Sama toistuu v. 2015 voimassa olleessa säännössä, jossa
sanotaan, että konsernijohtaja tai hänen määräämänsä päättää mm.
kaupungin konsernitiliin liitettävistä osallisista, myönnettävistä
luottolimiiteistä valtuuston hyväksymissä rajoissa ja koroista."
Schafeitelin
ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.
************
Tampereen kaupungin tilinpäätös2015
Talousjohtaja
Jukka Männikkö ja strategiajohtaja Reija Linnamaa aloittavat näin
vuoden 2015 tilinpäätöksen esittelyn:
”Vuoden
2015 tilinpäätöksen ennakkotiedot käsiteltiin kaupunginhallituksessa
22.2.2016. Tilintarkastuksen yhteydessä ei ole noussut esiin
olennaisia
virheitä ja tilikauteen ei ole tämän jälkeen tehty
kirjanpidon kirjauksia." Ellei oteta huomioon
tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjassa kaupunginhallitukselle
olevaa tekstiä; "Tampereen
kaupungin tulorahoitus ei ole riittänyt investointien rahoittamiseen,
vaikka kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Tulorahoitukseen
tulee edelleen kiinnittää huomiota, jotta investoinnit on mahdollista
rahoittaa pitkällä aikavälillä."
Vuoden
2015 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja kuntalain säännösten ja
niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten
mukaisesti. Vuodesta 2015 on laadittu myös vuosikertomus, joka sisältää
toiminnan keskeiset tapahtumat sekä yhteenvetotietoja kaupungin ja
konsernin taloudesta."
Edelleen
tilintarkastaja on huomauttanut hankintojen sisäisestä valvonnasta.
Tilintarkastaja
moittii
Siis,
tilinpäätös ei
sisällä olennaisia virheitä, mutta sisältää virheitä
kuitenkin. Samoin vakuutetaan, että tilinpäätös on tehty säännösten ja
niiden nojalla annettujen ohjeiden sekä annettujen suositusten
mukaisesti. Teknisesti näin onkin, mutta kuitenkin tilintarkastaja
huomauttaa hankintojen valvomisesta sekä tulorahoituksen
riittämättömyydestä investointeihin.
Tilintarkastaja
ei ota kantaa siihen, kuinka on noudatettu tositteiden kirjauksissa
annettuja ohjeita. Epäselväksi jää myös, mihin toimenpiteisiin kaupunki
aikoo ryhtyä, että menojen kirjaamisessa noudatetaan joka tasolla
olemassa olevaa kirjaamisohjetta ja edelleen, mihin toimenpiteisiin
kaupunki aikoo ryhtyä mahdollisten virkarikosten selvittämiseksi.
Kh
9.5. § 191 käsitteli tilintarkastajan moitteita, ja teki päätöksen;
"... että toimintayksiöiden tulee organisoida hankintatoimi
tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että toimintayksiköiden tulee
varmistaa, että hankinnat toteutetaan hankintalain ja muun
lainsäädännön määräysten mukaisesti, sekä
toimittaa selvitys tehdyistä tehostamis- ja varmistustoimenpiteistä
kaupunginhallitukselle vuoden loppuun mennessä."
Heh,
konsernijohtaja Yli-Rajala lisäsi omaan
päätösehdotukseensa sinisellä merkityn lauseen, ettei pöytäkirjaan jää
ps:n edustaja Silvennoisen vastaavaa muutosesitystä. Eteneehän asioiden
hoito näinkin.
Siitä
huolimatta, vaikka tilinpäätöksen on
käsitellyt
sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja,
niin kaupungin taloudenpidosta kiinnostunut maallikko löytää
paljon epäkohtia joita nyt piilotellaan. Jokaisella valvonta- ja
tarkastuselimillä on oma roolinsa kaupungin taloudenpitoon ja
hallintoon kuuluvassa näytelmässä.
KUKA
VALVOO KUNTALAISEN, VERONMAKSAJAN ETUJA, yleensäkään? Jos
valtuusto tekee päätöksiä, joissa ei oteta huomioon kuntalaisia
tasapuolisesti, entä sitten? Lakisääteisesti kukaan ei valvo. Vaaleissa
kuntalaiset voivat vaikuttaa vaihtamalla päättäjät. Asioista
kiinnostuneet yksittäiset henkilöt, kuten Ossi Aho, yrittävät seurata
kaupungin menoa ja tuoda havaintojaan julki. Vielä sopii
kysyä, kuten Mikko Hamunen, että
tekikö Tampere 60 milj. euron lahjoituksen KansiAreena
-päätöksellään?
Kysymyksiä
vuoden 2015 tilinpäätöksestä;
Valtuuston
hyväksymän Kaupunkistrategian tavoitteita (19.8.2013) ei ole
noudatettu. Kaupungin menojen kasvu ei ole tulojen
mahdollistamalla tasolla ja tulopohja ei ole vahvistunut, vaikka
kaupungin kehitykseen investoidaan. Tilikausien 2015 tulos ei ole
strategian mukainen, eikä tulorahoitus ei ole riittävä investointien
läpiviemiseen.
Kaupunginvaltuuston
päätöstä 16.6.2014 Rantaväylän tunnelihankkeen kulujen ja paikallisten
työllisyysvaikutusten seuraamiseksi ja valvomiseksi ei ole
noudatettu ja näin tunnelihankkeen todelliset kustannukset eivät ole
tiedossa. Myös lukujen kirjaaminen tilinpäätöksessä lukuisiin eri
kohtiin on omiaan antamaan sekavan kuvan hankkeen hallinnoinnista.
Näin
luvattiin; "Rantaväylän tunnelin kustannusten ja työllisyyden
tilannetta raportoidaan kaupunginhallitukselle jatkuvasti. Raportointi
kaupunginhallitukselle tehdään neljännesvuosittain samoilla
periaatteilla kuin muitakin kaupungin suuria tai strategisia hankkeita.
Tunnelihankkeen etenemistä, kustannustilannetta ja
työllisyysvaikutuksia raportoidaan myös hankkeen internetsivuilla,
jolloin tiedot ovat yleisesti kaikkien saatavilla."
Muuten kyllä,
mutta luvatunlainen kustannusseuranta ei ole toteutunut.
Tunnelihankkeen
valtionosuuksien täysimääräisestä laskuttamisesta ei ole huolehdittu.
Tunnelinosuutta laskutettu 4,3 M€. Valtion
budjetissa myönnetty vuodelle 2015
5 M€.
Raitiotie
ylittänyt toimintakatteensa ja investointimenonsa vaikka
rakentamispäätös on vasta tulossa. Tämä on nähtävissä tilinpäätöksen
käsittelyn esittelytekstissä. Entä Hämeenkadun liikennekokeilu, onko
asia sellainen josta voidaan antaa vastuuvapaus?
Laki
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-
ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, § 6 edellyttää
sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointia sekä tiedot
palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön
määrästä ja koulutuksesta. Vanhus-, potilas- eikä
sosiaaliasiamiehen tarkastusraporteissa ei ole otettu kantaa
voimavarojen riittävyyteen, vaikka palvelujen laatua ja tyytyväisyyttä
on kartoitettu tarkasti. Taloudelliset voimavarat olleet ikäihmisten
palvelujen osalta riittämättömät, koska tilinpäätöksestä on nähtävissä
tulojen alitusta n. 1,6 M€ ja toisella
sektorilla ylitystä on n. 0,47 M€. Ts.
puhutaan klapista eli alibudjetoinnista.
Valtuuston
ydinprosessille vahvistamien vuoden 2015 talousarviolukujen
"peukalointi" vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä lain
noudattamatta jättäminen, on kunnallisvalituksena Hämeenlinnan
hallinto-oikeudessa.
Koska
vuoden 2015 ostolaskut, (vastoin valtuuston päätöstä) eivät ole vielä
tulleet (10.5.) nähtäville, laitan
kaikkien nähtäväksi kaavion vuodelta 2014 keskustan
kehittämiseen vaikuttavat tulosyksiköt, euromäärät. Kuvio ei
varmaankaan ole täydellinen, mutta hyvin suuntaa antava. Paljastaa myös
se, että menoja ripotellaan eri momenteille ja näin saadaan
kustannukset toisaalla näyttämään pienemmiltä. Pitää tulostaa kolme
arkkia ja liittää rinnakkain, niin näkee koko "häkkyrän".
************
Onko
Tampere myymässä talousahdingossaan sielunsa?
Näin
kysyy kirjoituksessaan kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Tiina
Elovaara (ps), Tamperelainen- lehti
(27.4.16). Hän viittaa mm. Eteläpuiston kaavoitus- ja
rakentamishankkeeseen.
Palautetaan
mieliin. Kh:n suunnittelukokous päätti 13.10.14 käynnistää Eteläpuiston
suunnittelun. Silloin esiteltyyn suunnitelmaan jättivät muutosesityksen
Tiina Elovaara (ps) ja Timo Hanhilahti (kesk). Mielenkiintoista on,
että silloin voimassa olleen kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan
suunnittelukokouksella ei ollut päätösvaltaa.
Kirjoitin
päätösmenettelyn oikeellisuudesta ihmetykseni lehteen.
Aamulehti (22.10.14) julkaisi
kirjoitukseni, otsikolla "Päätösmekanismi toimii
oudosti".
Asia tuli valtuuston
käsittelyyn yllättävän nopeasti, ns. "satulapäätöksenä" n. 3 vkon
kuluttua ja johtosääntöä tarkistettiin niin, että khsuko voi
myös päättää. Tämä on hyvä muistaa asian
jatkokäsittelyissä, vaikka päätös sinänsä on saanut lainvoiman.
************
Investointeja
vai palveluja?
Näin kysyy
pormestari Anna-Kaisa Ikonen
23.4.16 Tamperelainen-lehdessä. Kirjoituksessaan hän
puolustelee
ja perustelee meneillään olevia ja tulevia suurinvestointeja.
"Investoinneilla halutaan varmistaa
Tampereen elinvoimaisuus ja kasvu. Investoinnit luovat välittömiä
työpaikkoja, mutta vielä tärkeämpää on, että ne synnyttävät kaupunkia,
jonne uudet yritykset ja osaava työvoima haluavat sijoittua. Näin
kaupungin verotulot kasvavat ja tuloilla voimme rahoittaa
välttämättömiä hyvinvointipalveluja tulevaisuudessakin."
Niin,
kaupunki on asukkaidensa muodostama yhteisö. Asukkaita varten tarvitaan
tasapuolisesti turvatut palvelut ja hyvä elämä. Investoinnit ovat
hankkeita, jotka tukevat tätä tavoitetta. Asukkaiden tarpeet
määrittävät palvelujen sekä investointien tason. Ainakin näin pitäisi
olla.
Työpaikkoja
ei Tampereelle synny, jos yritykset karkaavat naapurikuntiin mm.
harjoitetun tonttipolitiikan vuoksi. Näin valitettavasti on jo vuosien
ajan käynyt. Vaikka rakennettaisiin kuinka paljon uutta toimitilaa, se
ei tarkoita, että siihen tulee työllistävä yritys. Nytkin kaupungissa
on merkittävä määrä tyhjää toimitilaa. Osaava työvoima on
kysyntätilanteessa hyvä, mutta ei paljon auta nykyisillä
työttömyysprosenteilla (n. 19 %). Perustuvatko suuret työpaikkaluvut
illuusioon palveluyhteiskunnasta, jossa pesemme toistemme selkiä?
Kaupungin
tiivistysrakentaminen on kannatettavaa, mutta se, että
tiivistysrakentaminen vaatisi ratikan tulon, on "puuta heinää".
Rakentaa voi ilman ratikkaakin.
Lainoista
puhuttaessa kysymys ei ole vain 100 milj. eurosta, vaan kaupungin koko
lainamäärästä, joka lähentelee
kohtapuoliin miljardia euroa. Silloin vuotuiset korot ja
lyhennykset liikkuvat jo taloudenpitoon vaikuttavalla tasolla.
Olen samaa mieltä, että Investointeja ja
palveluita ei ole syytä nähdä vaihtoehtoina. Järkevät, talouden
#kantokykyyn mitoitetut investoinnit ovat Suomen kakkoskeskuksessa
tarpeen. Valitettavasti lain edellyttämistä palvelujen turvaamisessa jo
lipsutaan investointien hyväksi.
************
Kansi ja areena, siis KansiAreena, ts Kruunu
(AL 13.4.2016) Tampereen
Kansi-
ja areenahanke lähtemässä todella liikkeelle?
Investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi syksynä, jotta kannen
rakentaminen voitaisiin aloittaa jo ensi vuoden kesänä. Nimeksi
on päätetty Kruunu.
Yhtiö neuvottelee parhaillaan Tampereen kaupungin
kanssa sopimusehdoista, joilla hanke toteutetaan. Myös neuvottelut
sijoittajien kanssa ovat meneillään.
Hankkeen arvo kokonaisuudessaan on yli 500
miljoonaa euroa. Kaupunki osallistuu siihen
Em:n lisäksi Tampereen kaupunki maksaa
infrarakentamisen kustannuksia vaiheittain. Tämä onkin avoin piikki!
Mielenkiintoista nähdä tämänkin rahoitussuunnitelma, kun apo Pekka
Salmi sanoi valtuuston kokouksessa 11.4.16 Tammelan stadionin
käsittelyn yhteydessä, että "rahaa kaupungilla ei ole".
Tällä hän perusteli rakennusyhtiö Lemminkäisen vetovastuuta
stadionihankkeessa.
Onko sijoitusporukka varmaa? "Sijoittajakunta on
olemassa. Olemme muodostamassa areenakonsortiota, johon tulevat mukaan
SRV, areenaa omistamaan tulevat sijoittajat ja kaupunki. Ryhmittymä
kootaan tämän kevään aikana. Kesän ja syksyn aikana tehdään lopulliset
investointisuunnitelmat ja investointipäätökset, varatoimitusjohtaja
Timo Nieminen sanoi."
Toteutuspäätös halutaan tehdä vielä tänä vuonna,
koska radan päälle rakentamisessa on pitkät ennakkovarausajat.
Valtuustoon asian pitäisi tulla kevään aikana. Onhan tuossa
KansiAreena-hankkeessa ollut mutkia
matkassa aikaisemmin.
Härmälän kaatopaikkatalot
Tampereen taloudenpitoon kuuluu myös isompia ja
pienempiä taloussotkuja. AL (15.4.) kirjoitti
Härmälän kaatopaikan päälle rakennettujen talojen
purkamisesta ja siihen liittyvästä sopimusepäselvyydestä. Kysymys on
vain 90 000 euron klapista. Olen aikaisemmin kertonut Härmälän kaatopaikkacasesta.
Nyt AL (12.5.) uutisoi, että Härmälän
kaatopaikkatalojen työmaa on hiljennyt. Urakoitsija jätti
työn kesken.
Härmälän
purkutyömaa seisoo vielä viikkoja (AL 1.6.16). Kaupunki sanoo
purkaneensa sopimuksen, yrittäjä kiistää tämän. Kirjoituksessa mainittu
Eezy-osuuskunta, joka on erikoistunut laskutuspalveluiden tarjoamiseen,
on laskuttanut kaupunkia firmoille aikaisemminkin joita PRH ei tunne.
Mikä on virkamiesten rooli yritysten taustojen tarkistusten suhteen?
Hyvä kysymys.
Urakoitsija
katosi kaatopaikkatalojen työmaalta – ”puhdas purkupuu”
olikin jätettä
(AL 4.10.16) Purkujätteet
kuljetti kaatopaikkatalojen työmaalta pois Tammermaan kuljetus. Erolan kautta kaikenlaista purkujätteitä oli kuitenkin ehditty viedä
aiemmin Juhansuon risunkaatopaikalle.
Mikä on
Tampereen Tilakeskuksen vastuu asian hoidossa? Sieltä ei ole
kommentoitu, kuinka paljon purku-urakka ja Juhansuon
risunkaatopaikan siivous lopulta maksoi.
Vastuulliset
maksamaan itse kustannukset.
************
Elämää
ambulanssifarssin jälkeen
Muistanette
syksyn 2014 ja PSHP:n valtuuston
päätöksen, jolla säilytettiin 5 ambulanssia maakunnan reuna-alueilla.
Tampereen kaupunki lähti siitä, että ambulanssit poistetaan
säästösyistä. Kaupungin konseptit sekosivat, kun minä, Ossi Aho,
rohkenin äänestää ambulanssien säilyttämisen puolesta. Äänet menivät
niin tasan, että minun ääneni olivat ratkaisevassa asemassa. tein
majesteettivirheen ja kyllä siitä puhuttiin ja paheksuttiin selän
takana. Kukaan ei tullut arvostelemaan kasvokkain.
Tästä
oli kysymys. Haettiin alunperin 0,2 milj.euron säästöä.
Kova juttu, talousarviota muutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
ensihoidon osalta, " mikä nostaa Tampereen kustannuksia 0,2 M€. Ensihoitopalvelun menot nousevat ensi vuonna vuoden 2013 noin
7,4 milj. eurosta 8,6 milj. euroon (16 %). Valtuusto päätti
palvelutilauksen kuitenkin 8,018 milj.euroon.
Vuoden
2015 tilinpäätös osoittaa, että ensihoitoon oli käytetty 7,707
mijl.euroa, ts. 0,311 milj.euroa (3,9 %) palvelutilausta vähemmän.
Päätökseni oli silloin oikea. Arvotonta
meuhkaamista PSHP:n päätöksen jälkeen.
************
Talouden
suunta on erittäin huolestuttava
Kaupunginvaltuustossa
14.3.16 käsiteltiin vuoden tilinpäätösennustetta 2015. Tilinpäätös osoittaa 38,4
milj.euroa alijäämää!
Alla
olevasta taulukosta näkyy, mitä tällä valtuustokaudella on tapahtunut.
Vuoden 2013 talousarvion vahvisti edellinen kaupunginvaltuusto.
Tampereen talouden kehitys
2013-15 (1000 €) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TP
2013 |
TP
2014 |
TP 2015 |
Muutos €, h 2013/2015 |
Muutos %2013/2015 |
Asukasmäärä 31.12. |
220446 |
223004 |
225154 |
4708
|
2,1
|
Kaupungin henkilöstö 31.12
x) |
13922
|
14080
|
14092
|
170 |
1,2 |
Henkilöstömenot |
667934 |
676971 |
685600 |
17666 |
2,6 |
Henkilöstömenot euroa/hlö/vuosi |
47,977 |
48,080 |
48,652 |
0,675 |
1,4 |
|
|
|
|
|
|
Työllisyys 31.12. henkilöä |
110394 |
111936 |
113259
|
2865
|
2,6
|
Velka €/työllinen 31.12. |
3565 |
3348 |
3521
|
-44
|
-1,2
|
Työttömyys
31.12. henkilöä |
18848 |
20115 |
21356 |
2508 |
13,3 |
|
|
|
|
|
|
Toimintatuotot |
366880 |
401974 |
412636 |
45756 |
12,5 |
Valmistus omaan käyttöön |
100979 |
27015 |
22459 |
-78520 |
-77,8 |
Toimintamenot |
-1552667 |
-1519354 |
-1558523 |
5856 |
-0,4 |
Toimintakate |
-1084808 |
-1123428 |
-1090365 |
5557 |
-0,5 |
Toimintamenot, euroa/asukas |
-7043 |
-6813 |
-6922 |
-121 |
1,7 |
|
|
|
|
|
|
Verotulot |
831437 |
870103 |
886853 |
55416 |
6,7 |
Verotulot, euroa/asukas |
3772 |
3902 |
3939 |
167 |
4,4 |
|
|
|
|
|
|
Valtionosuudet |
302259 |
300495 |
298432 |
-3827 |
-1,3 |
Valtionosuudet, euroa/asukas |
1371 |
1347 |
1325 |
-46 |
-3,4 |
|
|
|
|
|
|
Vuosikate |
67136 |
83261 |
63333 |
-3803 |
-5,7 |
Vuosikate, euroa/asukas |
305 |
373 |
287 |
-18 |
-5,9 |
|
|
|
|
|
|
Poistot |
-83670 |
-88166 |
-103134 |
19464 |
-23,3 |
Vuosikate, % poistoista |
80 |
94 |
63 |
-17 |
-21,3 |
|
|
|
|
|
|
Tulos |
44 |
-19281 |
-38397 |
-38441 |
87365,9 |
|
|
|
|
|
|
Nettoinvestoinnit |
-148389 |
-217497 |
-222180 |
73791 |
49,7 |
Investointien tulorahoitus % |
47 |
39 |
30 |
17 |
36,2 |
|
|
|
|
|
|
Lainakanta 31.12. |
393512 |
374743 |
398831 |
5319 |
1,4 |
Lainat, euroa/asukas |
1785 |
1680 |
1771 |
-14 |
-0,8 |
|
|
|
|
|
|
Rahavarat 31.12 |
385348 |
240411 |
101149 |
-284199 |
-73,8 |
Rahavarat 1.1 |
95083 |
385348 |
240411 |
145328 |
152,8 |
Muutos |
290265 |
-144937 |
-139262 |
-429527 |
-148,0 |
|
|
|
|
|
|
Kassan riittävyys pv |
|
MAAUIMALA
Aikuinen kertamaksu 5,50
Lapset, alle 4 vuotta ( 18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Lapset 4-16v. 2,20
Nuoret 17-24v. 3,30
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 3,30
Opiskelijat, voimassa arkisin ma-pe 3,30
10 kerran sarjakortit
10 kerran sarjaranneke, aikuiset 44,00
10 kerran sarjaranneke, lapset 4-16v 16,50
10 kerran sarjaranneke, nuoret 17-24v 27,50
10 kerran sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 27,50
10 kerran sarjaranneke, opiskelijat voimassa arkisin ma-pe 27,50
TAMPEREEN UINTIKESKUS
Aikuiset 7,20
Lapset 4–16-vuotiaat 2,80
Nuoret 17– 24-vuotiaat 4,60
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 4,60
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 4,60
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 4,60
Perhelippu (max 2 aikuista ja 3 lasta (4 - 16 v) la-su 19,00
10 kerran sarjarannekkeet ja -kortit
Aikuiset 55,00
Lapset, 4 - 16 -vuotiaat 23,00
Nuoret, 17 - 24 -vuotiaat 34,00
Seniorit, yli 65 -vuotiaat 34,00
Aamu/päiväuinti arkisin (ei voimassa arkipyhinä) klo 6.00 - 14.00 34,00
Opiskelijat, arkisin (ei voimassa arkipyhinä, opiskelijakortti vaaditaan) 34,00
YHTEISSISÄÄNPÄÄSYMAKSU TAMPEREEN UINTIKESKUS JA MAAUIMALA (TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN SISÄÄNPÄÄSYMAKSUN LISÄKSI)
Aikuiset 2,20
Lapset, 4–16-vuotiaat 1,10
Lapset, alle 4 vuotta (18 vuotta täyttäneen kanssa) maksuton
Nuoret, 17–24- vuotiaat 1,65
Seniorit, 65 vuotta täyttäneet 1,65
opiskelijat ma–pe (opiskelijatunnus vaaditaan) 1,65
10 kerran sarjakortit
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, aikuiset 19,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, lapset 4-16-vuotiaat 9,00
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, nuoret 17-24-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, yli 65-vuotiaat 14,50
10 kerran lisämaksu sarjaranneke, opiskelijat voimassa ma-pe 14,50
Liikaa vaihtoehtoja, pitää ehdottomasti olla yksinkertaisempi lippujärjestelmä.